Perinteisessä teollisen ajan ansaintamallissa yritys toimittaa tuotteita tai palveluita asiakkaille ja asiakas maksaa näistä suoraan yritykselle. Tuotteen tai palvelun hinta määräytyy usein tuotteen valmistamisen tai palvelun toteuttamisen kustannusten ja niiden päälle laskettavan katteen mukaan.

Digitalisoituminen vaikuttaa ansaintamallien kehitykseen erityisesti neljästä syystä:

  • Digitalisoituminen pienentää tuotteen tai palvelun valmistamisen kustannusta: osto- ja myyntitransaktion kustannukset pienenevät ja jos mukana on digitaalinen komponentti, sen muuttuva valmistuskustannus on lähellä nollaa.
  • Monet aiemmin ajattelutyötä sisältävät palvelut voidaan osin tai kokonaan automatisoida.
  • Globaaleilla internetin ajan markkinoilla markkinajohtajien asema on erityisen vahva (esim. Google, Skype, Netflix). Siksi monilla toimijoilla on strateginen valmius kehittää ansaintamalleja, joiden välitön kustannus ostajalle on hyvin pieni ja jotka johtavat asiakasmäärien nopeaan kasvuun.
  • Internet mahdollistaa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen globaaleissa verkostoissa, joissa alihankkija on joko totuttua halvempi tai ottaa kantaakseen osan yrityksen liiketoimintariskistä muuttuvalla hinnoittelumallilla.

Näistä seikoista seuraa, että sekä yrityksen omat että sen kilpailijoiden mahdollisten hinnoittelumallien kirjo ja hinnoittelun vapaus kasvavat.

Seuraavassa esitellään digitalisoituvan liiketoiminnan uusia ja yleistyviä ansaintamalleja.

Lisäansaintaa palveluilla. Yritys voi kehittää olemassa olevaan tuotteeseen tai palveluun digitaalisia lisäpalveluita, joilla voi saada uutta ansaintaa. Esimerkiksi koneen tai laitteen myyjä voi alkaa tarjota laitteiden etäseurantaa ja huoltohistoriapalvelua kuukausiveloituksella.

Palvelu liiketoiminnan pääansaintamalliksi. Yritys voi veloittaa tavaran asemesta palvelusta. Tästä esimerkki on car sharing –toiminta, jossa asiakas ei maksa autosta vaan auton todellisesta käytöstä. Pilvipalvelut ovat myös merkittävä palveluansainnan alue. Palveluliiketoiminnan ansaintaan liittyy usein kapasiteetin tehokas käyttö. Autoesimerkissä auton omistaja käyttää autoaan vain murto-osan ajasta, mutta maksaa suuret kiinteät kulut. Palvelumalli voikin olla hyväkatteista toimintaa yritykselle mutta silti säästää asiakkaan kustannuksia.

Tulonjakomallit. Tulonjakomalleissa veloitus perustuu asiakkaan saamaan ansaintaan. Esimerkiksi monet kauppapaikkapalvelut ovat esimerkkejä tulonjakomallista.

Epäsuorat ansaintamallit. Epäsuora ansainta on pitkään ollut käytössä mediassa, jossa mainostajat ovat keskeinen tulonlähde. Uusi epäsuoran ansainnan mahdollisuus liittyy datan hyödyntämiseen. Osana palvelun käyttöä asiakkaista voi kertyä yritykselle sellaista dataa, joka analysoituna voi olla arvokas myytävä palvelu.

Aineettomien oikeuksien lisensointi. Yhä useammin yrityksille kertyy brändeihin, tavaramerkkeihin, patentteihin, toimintaprosesseihin tai sisältöihin liittyviä aineettomia oikeuksia. Tällaisten oikeuksien pohjalle voi kehittää lisensointipohjaista ansaintaa, joista yritys veloittaa lisenssimaksuja. Esimerkkejä tästä ovat Angry Birds, Virgin-yritysryhmä sekä Nokian uusi tabletti, jossa Nokia ei valmistuta laitteita vaan on lisensoinut teknologiaa ja tuotemerkin.

Vastaa