Tekoäly muuttaa sitä, keitä Suomen ohjelmistoalalle palkataan. Kesäkuun 2026 lopussa Suomessa oli 15 511 työtöntä työnhakijaa IT-alan ammateissa, mikä oli 2020-luvun korkein lukema. ICT-alalla työskentelevien määrä väheni noin 8 000 henkilöllä vuoden 2025 aikana. Silti IT-alan työpaikkailmoitusten määrä Duunitorilla kasvoi tammi–helmikuussa 16 prosenttia, kun kaikkien alojen ilmoitusmäärä väheni 14 prosenttia. Työnantajat etsivät ennen kaikkea tekoäly-, data-, pilvi- ja kyberturvallisuusosaamista. Keväällä 2025 tekoälyä käytti 38 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä suomalaisyrityksistä, kun vuotta aiemmin osuus oli 24 prosenttia. Tässä artikkelissa esitellään viisi ohjelmistokehittäjän roolia, joiden kysyntä vähenee, ja kerrotaan, mitä niille on tapahtumassa. Lisäksi tarkastellaan viittä kasvavaa tekoälyyn liittyvää roolia ja osaamista, jota suomalaiset ohjelmistokehittäjät tarvitsevat siirtyäkseen niihin.
Miksi tämä lista on laadittu?
Ensin muutama sana otsikosta. Työpaikkojen ”pois pyyhäytyminen” tarkoittaa harvoin sitä, että jokin työ häviäisi yhdessä yössä. Se tarkoittaa työpaikkailmoitusten vähenemistä, harvempia mahdollisuuksia päästä alalle ja jäljelle jäävien tehtävien sulautumista laajempiin rooleihin. Näissä tehtävissä työskentelevälle siinä on jo riittävästi riskiä.
Suomen IT-ala kärsi ohjelmistokehittäjäpulasta suurimman osan viime vuosikymmenestä. Vuonna 2026 työttömiä IT-ammattilaisia on enemmän kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosikymmenellä.
Kesäkuun 2026 lopussa Suomessa oli 15 511 työtöntä työnhakijaa IT-alan ammateissa. Määrä oli 2 484 suurempi kuin vuotta aiemmin ja 2020-luvun korkein. Tiedot perustuvat rekrytointiyritys Nicon analysoimiin Tilastokeskuksen tietoihin. Työvoimatilastojen mukaan ICT-alalla työskentelevien määrä kasvoi vuosittain vuoteen 2024 asti, mutta väheni noin 8 000 henkilöllä vuoden 2025 aikana. Keväällä 2026 muutosneuvottelut olivat käynnissä tai vastikään päättyneet Relexillä, Telialla, Digialla, Nokialla, Vincitillä ja Admicomilla.
Samaan aikaan kysyntä suuntautui uudenlaiseen osaamiseen. Duunitorilla julkaistiin tammi–helmikuussa 2026 noin 2 300 IT-alan työpaikkailmoitusta, mikä oli 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkien alojen ilmoitusmäärä puolestaan väheni noin 14 prosenttia. Työnantajat etsivät ennen kaikkea tekoäly-, data-, pilvi- ja kyberturvallisuusosaamista.
Tämä kahtiajako on kaikkien ”tekoäly vie työsi” -otsikoiden taustalla. Ohjelmistokehittäjiä tarvitaan edelleen. Monet tehtävät, joihin heitä aiemmin palkattiin, ovat hiipumassa, ja uusia tehtäviä ilmestyy työpaikkailmoituksiin lähes samaa tahtia. Seuraavaksi esitellään viisi roolia, joiden kysyntä vähenee selvimmin, ja sen jälkeen viisi roolia, joihin työ ja budjetit siirtyvät.
Myös eri toimialojen kehitys muokkaa IT-osaajien kysyntää. Joskus muutosten taustalla ovat poliittiset päätökset.
EU yleinen tietosuoja-asetus GDPR toi uusia vaatimuksia yrityksille laajasti eri toimialoilla ja synnytti välillisesti huomattavan määrän lisätyötä ohjelmistokehittäjille ja ohjelmistokehityspalveluja tarjoaville yrityksille.
Toinen esimerkki on EU esteettömyysdirektiivi, joka toi saavutettavuusvaatimuksia esimerkiksi verkkokauppoihin ja kuluttajien pankkipalveluihin ja synnytti ohjelmistotiimeille lisää kehitys- ja testaustyötä.
Kolmantena esimerkkinä Suomen rahapeliala on siirtymässä uuteen vaiheeseen: Veikkauksen yksinoikeus verkossa tarjottavaan vedonlyöntiin ja kasinopeleihin päättyy, kun toimilupiin perustuva kilpailu alkaa 1. heinäkuuta 2027. Syyskuun loppupuolelle mennessä Poliisihallitus oli vastaanottanut 75 toimilupahakemusta, ja 26. lokakuuta mennessä se oli vahvistanut 12 hyväksyttyä toimilupaa.
Kuten viimeinen esimerkki osoittaa, poliittisten päätösten vaikutuspiirissä olevissa tiimeissä pohditaan tiiviisti, mitä muutokset merkitsevät niiden toiminnalle.
Nettikasino- ja vedonlyöntipalvelu Winz Casino työllistää suuren ohjelmistokehittäjätiimin ja käyttää paljon aikaa sen arvioimiseen, mihin osaamiseen seuraavaksi kannattaa panostaa. Yrityksen tiimi kokosi tätä artikkelia varten näkemykset ja lähdeviitteet, jotka toimituksemme tarkisti.
Artikkelissa hyödynnetään Tilastokeskuksen, Valtioneuvoston, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan, Traficomin, Työterveyslaitoksen, Duunitorin ja Tietoala ry julkisia tietoja.
Viisi ohjelmistokehittäjän roolia, jotka ovat jäämässä pois
1. Yksittäisiä tikettejä suorittava juniorikehittäjä
Uraportaiden ensimmäinen askelma on murtumassa.
Suomalaiset rekrytoijat sanovat tämän avoimesti. Duunitori kertoi maaliskuussa, että uransa alkuvaiheessa olevien ja yleisosaajien on edelleen vaikea työllistyä, kun taas kokeneista erityisosaajista on pulaa. Nicon Tarmo Antila odottaa junioritehtävien vaatimustason nousevan, kun rutiinityötä automatisoidaan. Hän kuvaa työmarkkinoita jakautuneiksi: yleistä osaamista mutta vähän kokemusta omaavia hakijoita on liikaa, tiettyjä erityisosaajia liian vähän.
Tähänastinen tutkimustieto antaa kuitenkin varovaisemman kuvan kuin yksittäiset havainnot. Kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tutki asiaa Suomen tulorekisteriaineistolla tammikuussa 2026, se ei havainnut merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työntekijöitä tekoälylle altistuvista ammateista. Etla nosti esiin pohjoismaisen työmarkkinamallin, vahvan työsuhdeturvan ja yritysten sisäisen uudelleenkoulutuksen. Etlan Petri Rouvinen esitti kuitenkin varauksen: jos tekoäly automatisoi perinteiset harjoittelijatehtävät ja nuorten on vaikeampi edetä asiantuntijatyöhön, vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua.
Pienet virhekorjaukset, yksinkertaisten rajapintapäätepisteiden toteuttaminen ja tavanomainen refaktorointi olivat aiemmin juniorien tapa oppia. Nyt koodiavustajat tuottavat näistä ensimmäisen version sekunneissa. Juniorikehittäjiä palkataan edelleen, mutta huomattavasti aiempaa vähemmän ja tuskin koskaan tehtäviin, jotka koostuvat pelkästään tarkasti määritellyistä tiketeistä. Kun StartupOulu haki joulukuussa 2025 työpaikkoja nimikkeellä ”junior software developer”, koko Suomesta löytyi yksi hakua vastaava avoin paikka.
2. Yleisosaava web- ja front-end-kehittäjä
Tavanomaisen markkinointisivuston, runsaasti lomakkeita sisältävän hallintanäkymän tai suunnitelmatiedostoon perustuvan komponenttikirjaston rakentaminen tarjosi aiemmin tasaista työtä. Nyt tekoälytyökalut tuottavat suuren osan niiden perusrakenteesta.
Työkalut ovat jo käytössä suomalaisilla työpaikoilla. Keväällä 2025 suomalaisyrityksistä 20 prosenttia käytti kirjoitettua tai puhuttua kieltä tai ohjelmakoodia tuottavaa tekoälyä ja 22 prosenttia kuvia, videoita tai ääntä tuottavaa tekoälyä, kertoo Tilastokeskus. Suorituskykyä, saavutettavuutta ja tuotesuunnittelua ymmärtäville front-end-kehittäjille on edelleen kysyntää. Katoamassa on rooli, joka koostuu pelkästään käyttöliittymäluonnosten muuttamisesta merkkauskieleksi.
3. Toistuvaa peruskoodia ylläpitävä kehittäjä
Monissa tiimeissä oli aiemmin kehittäjiä, joiden päätehtävänä oli pitää runsaasti ohjelmistokehyksiä hyödyntävä koodikanta toiminnassa: toteuttaa tietojen luontiin, lukemiseen, päivittämiseen ja poistamiseen tarkoitettuja CRUD-näkymiä, päivittää riippuvuuksia ja kirjoittaa samankaltaista tiedonkäsittelykerrosta yhä uudelleen. Huhtikuussa 2026 helsinkiläinen ohjelmistoyhtiö Relex ilmoitti tarpeesta vähentää enimmillään 288 työpaikkaa ja viittasi tekoälyn tuomiin tehokkuushyötyihin.
Työ ei ole kadonnut, mutta sen tekeminen on huomattavasti aiempaa halvempaa. Yksi kokenut kehittäjä voi tekoälyn tuotoksia tarkistamalla hoitaa sen, mihin aiemmin tarvittiin pieni tiimi. Tietoviikon Suomen 250 suurimman IT-yrityksen listaus havainnollistaa vaikutusta: yritysten keskimääräinen kasvu nousi vuonna 2025 noin viiteen prosenttiin, mutta keskimääräinen henkilöstömäärä laski 165ä 143.
4. Ensimmäisen tason tekninen tukiasiantuntija
Tukipyyntöjä luokitteleviin, ohjelmistovirheitä toistaviin ja samoihin asetuskysymyksiin vastaaviin tukiasiantuntijoihin kohdistuu paineita tekoälypohjaisten keskustelu- ja agenttityökalujen vuoksi. Kirjoitetun tekstin analysointi on suomalaisyritysten yleisimmin käyttämä tekoälyteknologia: Tilastokeskuksen mukaan sitä käytti 29 prosenttia yrityksistä keväällä 2025.
Toisen ja kolmannen tason tukitehtävät, joissa tarvitaan syvällistä tuotetuntemusta ja harkintakykyä, ovat säilyttäneet asemansa paremmin.
5. Kehotesuunnittelija
Listan ironisin kohta on tekoälyyn liittyvä työ.
Vuonna 2023 kehotesuunnittelija eli ”prompt engineer” oli generatiivisen tekoälyn nousukauden otsikoihin noussut ammatti. Kolme vuotta myöhemmin suomalaiset työnantajat odottavat tätä taitoa lähes kaikilta. Duunitorin mukaan tekoäly mainitaan työpaikkailmoituksissa huomattavasti aiempaa useammin. Nicon Tarmo Antila kutsuu tekoälyä ”uudeksi ohjelmointikieleksi”, joka jokaisen asiantuntijan on opeteltava, sillä tekoälyosaamista vaaditaan nyt myös tehtävissä, jotka eivät ole varsinaisia tekoälyrooleja.
Hyvien kehotteiden kirjoittamisesta tuli taito, jota odotetaan jokaiselta kehittäjältä. Sama ilmiö toistuu koko listalla: tehtävä sulautuu osaksi arkista työtä, ja sen ympärille rakennettu tehtävänimike katoaa.
Kokonaiskuva ei kerro romahduksesta
Laajemmat luvut viittaavat toiseen suuntaan.
Suomen talous on kääntymässä. OP elokuun ennusteen mukaan talous kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Ennusteessa kasvun odotetaan alkavan parantaa työllisyyttä loppuvuoden aikana.
IT-alan rekrytointi elpyy muuta työmarkkinaa nopeammin. Julkisessa työnvälityspalvelussa Työmarkkinatorilla oli kesäkuussa 2026 avoinna 339 IT-alan työpaikkaa, mikä oli 120 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden kesäkuun TeknoBaro-kyselyssä kasvumahdollisuuksia nähneistä yrityksistä 30 prosenttia nosti esiin tekoälyn ja 28 prosenttia datakeskukset.
Myös työntekijät sopeutuvat. Etla arvioi, että lähes 40 prosenttia Suomen työllisistä käyttää jo generatiivista tekoälyä työssään. Huhtikuussa 2026 julkaistussa toisessa Etlan muistiossa havaittiin, että itse tekoälyä käyttävät työntekijät kokivat enemmän työn imua.
Työpaikat ovat palaamassa. Ne palaavat eri nimikkeillä.
Viisi tekoälykehittäjän roolia, jotka tulevat tilalle
1. Tekoälyagenttien kehittäjä
Tekoälyagentit ovat ohjelmistoja, jotka suunnittelevat ja toteuttavat monivaiheisia tehtäviä työkalujen ja rajapintojen avulla. Ne ovat siirtymässä esittelyversioista tuotteisiin ja julkisiin palveluihin. Maaliskuussa 2026 valtiovarainministeriö käynnisti kymmenen miljoonan euron investointiohjelman tekoälyagenttien ja automaation edistämiseksi valtionhallinnossa vuosina 2026 ja 2027. Kesäkuun ensimmäisiin rahoituspäätöksiin sisältyi kolme miljoonaa euroa Valtorille valtionhallinnon yhteisen tekoälyalustan rakentamiseen sekä rahoitusta lupa- ja valvontapalvelujen agenttiratkaisulle.
Ministeriön Agentic Finland -raportti kuvaa, miten tällaiset järjestelmät voisivat toimia: yksi agentti kerää tiedot, toinen analysoi ne, kolmas kirjoittaa luonnoksen, neljäs tarkistaa sen ja viides välittää lopputuloksen ihmisen hyväksyttäväksi.
Agenttikehittäjät määrittelevät, miten agentti päättelee, mitä työkaluja se saa käyttää, miten se toipuu virheistä ja missä vaiheissa ihmisen on hyväksyttävä sen toimet. Vahva backend-osaaminen antaa tehtävään parhaat lähtökohdat: rajapinnat, tilanhallinta, jonot ja virheenkäsittely. Lisäksi tarvitaan osaamista tekoälymallien työkalukutsuista, orkestrointikehyksistä, yrityksen tietoihin kohdistuvasta tiedonhausta sekä suojarajoista, jotka määrittelevät, mihin agentti saa päästä käsiksi.
2. Tekoälyn arviointi-insinööri
Jos tekoäly kirjoittaa koodin ja vastaa asiakkaille, jonkun on osoitettava, että se toimii oikein. Tämä on tekoälyn arviointi-insinöörin eli ”evals engineerin” tehtävä.
Kysyntää synnyttävät puutteet tekoälyn käytön ohjauksessa ja hallinnassa. Työterveyslaitoksen vuoden 2025 kyselyn mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä suomalaisyrityksistä käyttää tekoälyä, mutta vain 17 prosentilla näistä on sen käyttöä ohjaava strategia. Alle puolet generatiivista tekoälyä käyttävistä yrityksistä oli kouluttanut henkilöstöään. Tilastokeskuksen mukaan vain 15 prosentilla yrityksistä oli tekoälyjärjestelmiään koskevia dokumentoituja ohjeita tai käytäntöjä.
Arviointi-insinöörit rakentavat tämän toiminnan varmistavan kerroksen: testiaineistot, pisteytysmenetelmät ja automaattiset tarkistukset, jotka suoritetaan aina mallin, kehotteen tai agentin muuttuessa. He liittävät arvioinnit CI/CD-putkiin, jotta huono mallimuutos pysäyttää ohjelmiston koontiprosessin samalla tavoin kuin virheellinen koodimuutos. Laadunvarmistuksesta tai testiautomaatiosta pitäneelle tämä on luontevin seuraava askel. Keskeisin uusi opeteltava taito on tilastotiede.
3. Asiakasympäristössä työskentelevä tekoälykehittäjä
Asiakasympäristössä työskentelevä kehittäjä eli ”forward-deployed engineer” toimii asiakkaan ja tuotetiimin välissä sekä rakentaa ja hienosäätää tekoälyjärjestelmiä asiakkaan luona. Suomesta löytyy tunnettu esimerkki tästä toimintamallista. Helsinkiläinen tekoälylaboratorio Silo AI, jonka AMD osti noin 665 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2024, rakensi liiketoimintansa räätälöityjen tekoälymallien kehittämiseen ja integrointiin suurille yritysasiakkaille, kuten Allianzille, Philipsille, Rolls-Roycelle ja Unileverille.
Rooli sopii kehittäjille, jotka ovat taitavia sekä ihmisten että koodin kanssa. Heitä voivat olla esimerkiksi aiemmin konsultteina, ratkaisuasiantuntijoina tai tukiasiantuntijoina työskennelleet henkilöt, joiden ensimmäisen tason tukitehtäviä automatisoidaan. Tärkeimpiä taitoja ovat nopea prototyyppien rakentaminen, mallien yhdistäminen todellisen maailman hajanaiseen dataan sekä teknisten kompromissien selittäminen ihmisille, jotka eivät itse kirjoita koodia.
4. Tekoälyn tietoturva-asiantuntija
Jokainen työkaluihin ja tietoihin yhdistetty malli avaa uuden hyökkäyspinnan. OWASP vuoden 2025 kymmenen merkittävimmän kielimallisovellusten tietoturvariskin listalla suurimmaksi riskiksi nostetaan kehoteinjektio, jossa hyökkääjä manipuloi mallia tarkoitusta varten laaditun syötteen avulla. Seuraavina tulevat arkaluonteisten tietojen paljastuminen ja toimitusketjun haavoittuvuudet.
Hallintakäytännöt eivät ole pysyneet kehityksen mukana. Kun Traficom selvitti keväällä 2026 tekoälyn käyttöä Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittisissä organisaatioissa, 90 prosenttia vastaajista käytti tekoälyä. Silti 35 prosenttia ei ollut varma, oliko se otettu käyttöön riittävän turvallisesti. Traficom totesi, ettei tietoturvaosaaminen kehity yhtä nopeasti kuin tekoälyn käyttöönotto.
Suomalaiset työnantajat ovat huomanneet tämän. Duunitori, Tietoala ry ja Nico nostavat kaikki kyberturvallisuuden vuoden 2026 kysytyimpien IT-taitojen joukkoon tekoälyn, datan ja pilviosaamisen rinnalle. Työssä yhdistyvät tekoälyjärjestelmien uhkamallinnus, mallien turvallisuuden testaaminen hyökkäyksiä simuloimalla, salaisuuksien ja tietojen käyttöoikeuksien tiukka hallinta sekä mallien ja tietoaineistojen toimitusketjun turvallisuus.
5. Koneoppimis- ja tekoälyalustojen kehittäjä
Jonkun on myös pidettävä tämä kaikki toiminnassa. Koneoppimis- ja tekoälyalustojen kehittäjät, joita kutsutaan myös MLOps- tai LLMOps-insinööreiksi, rakentavat infrastruktuurin mallien kouluttamiseen, tuotantoon viemiseen, seurantaan ja tuotantokäytön kustannusten hallintaan.
Suomessa selkein merkki tästä kehityksestä tulee datakeskuksista. Datakeskukset mainittiin yli 3 400 Duunitorin työpaikkailmoituksessa tammi–syyskuussa 2026. Määrä kasvoi 277 prosenttia edellisvuoden noin 900 ilmoituksesta, ja pelkästään syyskuussa tällaisia ilmoituksia julkaistiin lähes 800. Monissa niistä etsittiin sähköasentajia ja teknikoita, mutta samoissa rakennuksissa tarvitaan myös ihmisiä, jotka osaavat ylläpitää niiden grafiikkasuorittimia ja tekoälymalleja. Suomessa sijaitsee myös Kajaanin LUMI-supertietokone, joka käyttää yli 12 000 AMD grafiikkasuoritinta.
Tämä on luonteva siirtymäsuunta DevOps-asiantuntijoille. Työkalut ovat tuttuja: kontit, Kubernetes, ohjelmistojen toimitusputket ja järjestelmien toiminnan seuranta. Uusia haasteita ovat grafiikkasuoritinten käytön ajoittaminen ja kustannukset, mallien tarjoaminen sovellusten käyttöön ja versiointi, vektoritietokannat sekä mallien tuottamien vastausten laadun seuraaminen yhtä tarkasti kuin palvelun käytettävyyden.
Mihin vähenevistä rooleista voi siirtyä?
| Jos nykyisen roolisi kysyntä vähenee | Harkitse siirtymistä tähän rooliin | Mitä aiemmasta osaamisesta voi hyödyntää? |
|---|---|---|
| Yksittäisiä tikettejä suorittava juniorikehittäjä | Tekoälyn arviointi-insinööri | Testauskäytännöt ja tarkkuus |
| Web- ja front-end-kehittäjä | Tekoälyagenttien kehittäjä | Rajapinnat, käyttäjäpolut ja tuotteen ymmärtäminen |
| Toistuvaa peruskoodia ylläpitävä kehittäjä | Koneoppimis- ja tekoälyalustojen kehittäjä | Järjestelmätuntemus ja toimintavarmuuden varmistaminen |
| Ensimmäisen tason tekninen tukiasiantuntija | Asiakasympäristössä työskentelevä tekoälykehittäjä | Asiakkaan näkökulman ymmärtäminen ja virheenjäljitys |
| Kehotesuunnittelija | Tekoälyn arviointi-insinööri tai tietoturva-asiantuntija | Sen ymmärtäminen, miten mallit epäonnistuvat |
Mitä tämä tarkoittaa Suomessa työskenteleville ohjelmistokehittäjille?
Suomalaiset työnantajat ottavat tekoälyä nopeasti käyttöön. Tilastokeskuksen mukaan 38 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käytti tekoälyteknologioita keväällä 2025. Vuotta aiemmin osuus oli 24 prosenttia ja vuonna 2021 puolestaan 16 prosenttia. Vähintään sata henkilöä työllistävistä yrityksistä tekoälyä käytti 68 prosenttia, ja informaatio- ja viestintäalalla osuus oli 80 prosenttia.
Hallitus seuraa vaikutuksia työhön. Työministeri Matias Marttinen asetti 20. lokakuuta 2026 kolme tekoälyn ja työmarkkinoiden asiantuntijaa selvittämään, miten tekoäly muuttaa suomalaista työelämää, ja ehdottamaan toimenpiteitä työvoiman osaamisen pitämiseksi ajan tasalla.
Palkkataso on edelleen hyvä. Tietoala ry loppuvuonna 2025 tekemän kyselyn mukaan kokoaikaiset IT-ammattilaiset ansaitsivat keskimäärin noin 5 188 euroa kuukaudessa ja mediaanipalkka oli 5 026 euroa. Nico viittaa näihin lukuihin. Alan työehtosopimus korottaa palkkoja 2,9 prosenttia vuonna 2026.
Seuraavaa askeltaan pohtivalle kehittäjälle neljä toimenpidettä kattaa suuren osan tarpeellisesta:
- Käytä tekoälytyökaluja päivittäin ja tarkista kaikki niiden tuottama samalla tavoin kuin uuden työntekijän tekemä työ.
- Valitse yksi viidestä kasvavasta roolista ja toteuta siihen liittyvä pieni julkinen projekti. Se voi olla esimerkiksi avoimen lähdekoodin mallin arviointikokonaisuus tai asianmukaisilla suojarajoilla varustettu agentti.
- Tuo tekoälyyn liittyvät tarkistukset ohjelmistojen toimitusputkiin, älä pelkästään koodieditoriin. Arvioinnit, tietoturvatarkistukset ja kustannushälytykset kuuluvat CI/CD-prosesseihin.
- Suuntaa työhön, jonka arvoa tekoäly kasvattaa: järjestelmäsuunnitteluun, tietoturvaan, dataan ja asiakastyöhön.
Vuoden 2026 ensimmäinen puolisko päättyi Suomessa tilanteeseen, jossa IT-alan työttömyys oli ennätyskorkealla ja IT-alan työpaikkailmoitusten määrä kasvoi samanaikaisesti. Kasvavissa tehtävissä etsitään ihmisiä, jotka osaavat tarkistaa koneiden tuottamat ratkaisut, varmistaa niiden turvallisuuden ja pitää ne toiminnassa.





























