Verkkopalveluiden yleisimmät saavutettavuusongelmat käyttäjän näkökulmasta

Saavutettavuuslain toinen siirtymäaika päättyy syyskuussa 2020, minkä jälkeen kaikkien julkisten ja tiettyjen yksityisten verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia. Lainsäädäntö muuttaa normaalia. Hyvää saavutettavuutta – ja sen tuomaa parempaa käyttäjäkokemusta – aletaan odottaa myös muiden yritysten verkkopalveluilta. Tähän artikkeliin on koottu käyttäjän näkökulmasta kolme tyypillistä verkkopalveluiden saavutettavuusongelmaa sekä pari vinkkiä siihen, miten oman palvelun saavutettavuuden parantamisessa voi lähteä liikkeelle.

Toimin Vincitillä full-stack-devaamisen lisäksi saavutettavuusasiantuntijana. Aihe on sydäntäni lähellä jo senkin takia, että olen itse sokea ja näin ollen törmännyt usein erilaisiin verkkopalveluiden saavutettavuuteen liittyviin ongelmakohtiin. Avaan tässä blogitekstissä kolmea käyttäjälle tyypillisesti vastaan tulevaa saavutettavuusongelmaa:

• oletus tietyn aistin tai toimintatavan olemassaolosta
• palvelussa käytettävä kieli
• tekninen saavutettavuus.
• 
  

Tekstin lopusta löydät myös muutaman vinkin siihen, miten oman digitaalisen palvelun saavutettavuutta voi lähteä kehittämään. Nimittäin parantamalla palvelusi saavutettavuutta edistät paitsi yhdenvertaisuutta, maksimoit myös palvelusi potentiaalisen käyttäjämäärän.

Oletus tietyn aistin tai toimintatavan olemassaolosta

Oletus tietyn aistin tai toimintatavan olemassaolosta on ehkä selkein saavutettavuuteen liittyvä kompastuskivi. Tällöin palvelua kehitettäessä on otettu huomioon ainoastaan se kaikista itsestäänselvin käyttäjäryhmä ja heidän tapansa käyttää ja havainnoida verkkopalvelua.

Esimerkiksi tiedon ilmaiseminen ikonina tai tietyllä värillä edellyttää käyttäjältä paitsi näkökykyä myös kykyä erottaa värejä. Kun sisältöä jaetaan videomuodossa ilman tekstityksiä, edellyttää se kykyä kuulla videon ääniraita ja todennäköisesti myös kykyä nähdä videon kuva. Verkkopalvelun käyttö voi myös esimerkiksi edellyttää hiiren käyttöä, jolloin tilanne muodostuu haasteelliseksi niille, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää hiirtä.

Verkkopalveluiden käyttäjien kirjo on todellisuudessa kaikista itsestäänselvintä käyttäjäryhmää huomattavasti moninaisempi, ja käyttäjien tavat havainnoida palvelua tai käyttää päätelaitetta eroavat toisistaan paljonkin.

Palvelussa käytettävä kieli

Toinen yleinen saavutettavuuteen liittyvä ongelma on se, että verkkopalvelu on jätetty kielen osalta puolitiehen. Tällöin sivustolta löytyy usein sanastoa, joka ei ole verkkopalvelun käyttäjälle luontevaa ja helposti ymmärrettävää.

Yksi vastaan tullut esimerkki tällaisesta tilanteesta on eräs ikäihmisille suunnattu digitaalinen palvelu, joka sisälsi varsin kömpelöä sanastoa ja lomakejargonia. Erityisen haastavan tilanteesta teki se, että kömpelö kieli esiintyi palvelussa, joka oli suunnattu käyttäjille, joiden digitaidot eivät välttämättä ole erityisen hyvät.

Verkkopalveluita tuotettaessa ei saisi unohtaa myöskään sitä käyttäjäryhmää, joka ei ole tottunut insinööreille tai nuoremmalle sukupolvelle luontevaan digitaaliseen sanastoon.

Tekninen saavutettavuus

Verkkopalvelun teknisellä saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että palvelu toimii erilaisilla avustavilla ohjelmilla kuten ruudunlukijalla, ruudun suurennusohjelmalla, puheentunnistusohjelmalla tai muulla vastaavalla ohjelmalla, jolla ihmiset voivat käyttää tietokonetta.

Teknisen saavutettavuuden puute ilmenee usein verkkosivuilla käytettävän HTML-koodin puutteellisuutena. Verkkosivulta voi löytyä painike, joka on tehty ainoastaan sen näköiseksi ilman, että koodista käy ilmi kyseessä olevan painike. Esimerkiksi sokeiden hyödyntämät ruudunlukuohjelmat eivät pysty havaitsemaan painiketta, mikäli sitä ei ole kirjoitettu koodiin.

Miten lähteä parantamaan oman verkkopalvelun saavutettavuutta?

Kustannustehokkainta on huomioida saavutettavuus jo verkkopalvelun suunnittelu- ja kehitysvaiheessa. Mutta peli ei ole menetetty myöskään olemassa olevien palveluiden kehittämisen osalta.

Olemassa olevan verkkopalvelun kohdalla fiksuin tapa lähteä liikkeelle on kerätä käyttäjiltä palautetta mahdollisimman laajalla otannalla. Erityisen arvokasta palaute on niiltä ihmisiltä, jotka eivät vain hyödy saavutettavuudesta vaan suorastaan tarvitsevat sitä – ja heitä on Suomessa jopa viidesosa väestöstä.

Psst! Järjestämme 29.9. klo 10–11 maksuttoman webinaarin aiheesta Saavutettavuuslaki on täällä nyt – oletko valmis? Tsekkaa lisää ja ilmoittaudu mukaan!