Saavutettavuus on merkittävä tekijä digitaalisen yhdenvertaisuuden varmistamisessa ja oleellinen laatutekijä palveluissa. Tämän takia koemme tärkeäksi kehittää saavutettavuusosaamistamme. Opintopiiri on erinomainen tapa kehittää osaamista yhteisöllisesti. Järjestimme Vincitillä saavutettavuusosaamisen kasvattamiseksi opintopiirin, jossa eri rooleissa ja projekteissa työskentelevät ihmiset oppivat yhdessä. Tässä blogissa kerron kokemuksista opintopiirin fasilitoinnista ja järjestämisestä yleisesti.

Saavutettavuus tarkoittaa digitaalisen suunnittelun ja ohjelmistokehityksen ajattelutapaa, joka edistää ja varmistaa palveluiden yhdenvertaista käyttöä, eli että palvelu on käytettävissä kaikille käyttäjille laitteista ja avustavista teknologioista riippumatta. Yhdenvertainen käyttö mahdollistetaan esimerkiksi varmistamalla, että käyttö avustavilla teknologioilla on mahdollista ja että sisältö on kaikille saavutettavaa. Siinä missä digitaalinen sisältö tuo sisällön ja palvelut useampien saataville, suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää huomioita laatuseikkoihin saavutettavuuden suhteen.

Havaitsimme Vincitillä tehtyjen osaamiskyselyiden ja kartoitusten perusteella, että saavutettavuusosaaminen on osa-alue, johon liittyen asiantuntijoillamme oli paljon toiveita kehittää osaamista. Siksi päätin järjestää Vincitillä saavutettavuusaiheisen opintopiirin. Kerron tässä tekstissä myös yleisemmin ajatuksistani yhteisölliseen osaamisen kehittämiseen liittyen.

Opintopiirit Vincitillä

Opintopiiri tuo yhteisöllisyyttä oppimiseen. Vincitin osaamisen kehittämisen yhteisö, Univincity, tarjoaa ihmisille heidän uransa tai kehittymistarpeidensa suhteen mielekkäitä palveluja. Opintopiirin voi käynnistää Vincitillä kuka vain. Ensimmäiseksi pitää löytää samasta aiheesta kiinnostuneita kollegoita. Opintopiirin sisällöt, esimerkiksi verkkokurssi tai lisenssi voidaan ostaa valmiina, jotta materiaalin tuottaminen ei hidasta opintopiirin järjestämistä.

Opintopiirit muodostuvat yleensä melko tuoreiden aihealueiden ympärille. Aiheita valitsessamme pyrimme myös ennustamaan, mitkä aiheet ovat relevantteja tulevaisuudessa saadaksemme osaamisen kehittämisestä mahdollisimman suuren hyödyn.

Tavoitteet opintopiirille

Tavoitteena opintopiirin järjestelyissä oli, että opintopiiri suunnitellaan pedagogisesti tehokkaaksi ja yhteistoiminnallista oppimista kehittäväksi kokonaisuudeksi. Oma henkilökohtainen kehittymistavoitteeni opintopiirissä kohdistui yhteistoiminnallisen oppimisen kehittämiseen yritysympäristössä. Ja päätin tehdä sitä fasilitoinnin menetelmin.

Tuotin jokaiselle opintopiirin tapaamisekerralle materiaalit ja linkkipankin. Dokumentoin myös opintopiirin järjestämisen mallin niin, että sen toteuttaminen on mahdollista myös muualla. Opintopiirin pedagoginen malli ja materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä missä tahansa organisaatiossa, sovelletusti myös oppilaitoksissa.

Opintopiiri luo verkostoa

Sydänmaanlakan (2001) mukaan organisaation oppimiselle on tärkeää kolme tekijää: aika, kanssakäyminen ja luottamus. Nämä kolme tekijää yhdessä tukevat luovuutta. Parempi verkostoituminen johtaa parempaan kommunikaatioon ja tätä kautta parantaa organisaation oppimiskykyä ja muutosvoimaisuutta (Sydänmaanlakka, 2001).

Kiinnostusta saavutettavuusosaamisen kehittämiseen oli sekä kehittäjien että suunnittelijoiden keskuudessa, joten näimme yhtenä vahvuutena myös sen, että pystyisimme tuomaan yhteen eri taustaisia henkilöitä. Tämä johtaa uutta liiketoimintamahdollisuutta luotaessa parempiin lopputuloksiin (Möller & Svahn, 2006). Halusimme muodostaa saavutettavuusosaajien välille verkostoa Vincitillä. Osaamisen kehittämisen teemat, jotka luovat verkostoa eri roolien välille, ovat arvokkaita organisaation oppimisen kannalta (Sydänmaanlakka, 2001).

Fasilitointi työkaluna asiantuntijajäsenelle

Kun osaamisen kehittäminen tapahtuu työympäristössä asiantuntijaorganisaatiossa, on äärimmäisen tärkeää tarjota sopivat raamit ja ajankohta osaamisen kehittämiselle ja tarjota yhteisöllistä tukea itseohjautuvuudelle. Suurin osa Vincitin työntekijöistä on korkeasti koulutettuja, ja osaamisen kehittämisessä sisäiseen motivaatioon luottaminen on peruslähtökohta. Tämän takia valitsin opintopiirin asiantuntijajäsenenä toimimiseen lähestymistavaksi fasilitoivan otteen.

Fasilitoinnin perusideana on, että fasilitaattori luo onnistumisen mahdollisuudet ja raamit tilaisuuksille. Fasilitoinnin periaatteisiin kuuluu, että fasilitaattori itse pysyy asiasisällön tuotannosta ulkopuolisena. Fasilitoinnin keskeinen periaate on ohjata ryhmää tapaamisessa kohti määriteltyä tavoitetta (Grape People, 2011; Mukamas Learning Design, 2020). Opintopiirin asiantuntijajäsenen rooli on tietyllä tapaa haastava, koska se vaatii eri roolien välillä nopeasti vaihtamista, mikä myös osaltaan saattaa sekoittaa osallistujien keskittymistä. On syytä varata aikaa myös kommunikointiin, missä roolissa kulloinkin toimii. Opintopiirin asiantuntijajäsen toimii joustavasti sekä sisällöntuottajan, fasilitaattorin että opettajan roolissa. Sen takia suosittelenkin sitä lämpimästi kaikille, jotka haluavat kehittää fasilitointitaitojaan monipuolisempaan suuntaan.

Opintopiireissä on äärimmäisen tärkeää, että osallistujille luodaan psykologisesti turvallinen ilmapiiri ja raamit tavoitteeseen pääsemiseen, vaikka itse sisällön tuottaminen olisi heidän vastuullaan. Nämä periaatteet kuuluvat luontaisesti fasilitoivaan lähestymistapaan. Osallistujien aktiivinen osallistuminen parantaa oppimistuloksia, joten aktiivisen osallistumisen mahdollistamiseen kannattaa panostaa.

Opintopiirin hyödyistä yritykselle

1. Opintopiiri on kustannustehokas ja innostava tapa kehittää osaamista. Mikäli opintopiirin aihe ei ole totaalisen uusi, valmiita verkkomateriaaleja ja kursseja on hyödynnettävissä runsaasti. Opintopiirin käynnistäminen vaatii hieman allokoitua työaikaa ja innostusta aihepiiriin. Osallistumiseen kannustava opintopiiri on myös ulkoista koulutusta sitouttavampi oppimisen tapa ja syventää aihealueen tuntemusta tehokkaammin. Kustannuksia opintopiiristä koituu vain työajan ja mahdollisten lisenssien osalta.

2. Opintopiiri synnyttää yhteisöllisesti uutta käsitystä ja osaamista aiheesta ja rakentaa yhteisöllistä osaamisen kehittämisen kulttuuria. Oikein fasilitoitu opintopiiri yhdistää yhteisöllisen oppimisen ja jalkauttamisen. Yhteistoiminnallinen oppiminen myös oikein fasilitoituna auttaa tuottamaan oppimateriaalia ja kehittämään tekemisen kulttuuria organisaatiossa. Opintopiiristä ja sen onnistumisesta kannattaa viestiä aktiivisesti myös opintopiirin ulkopuolelle, ja näin tukea avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä osaamisen kehittämiseen liittyen.

3. Opintopiirin toteutuskerralla voidaan muodostaa myöhemmin hyödynnettävä tai tuotteistettava materiaali. Opintopiirin toteutuskerta ja asiantuntijoiden kokoontuminen on hedelmällinen paikka muodostaa uutta tietoa ja materiaalia aiheeseen liittyen. Opintopiirin materiaalikirjasto ja yhdessä tuotetut ideat ja materiaalit vaativat yleensä jatkojalostamista ja karsintaa, mutta ne ovat erittäin hyvä lähtökohta.

4. Opintopiiri luo yrityksen sisäisen intressiryhmän asian ympärille. Opintopiiri kokoaa asiasta kiinnostuneet osaajat yhteen ja muodostaa oikein fasilitoituna myös sisäistä verkostoa aihepiirin ympärille. Kiinnostuneita ja perustiedot omaavia henkilöitä voidaan myös ohjata sopiviin projekteihin (esim. saavutettavuusauditoinnit) projekteihin hiomaan osaamistaan.

5. Opintopiiri on suhteellisen helposti toistettavissa ja monistettavissa esimerkiksi asiakkaille. Kun opintopiiri on dokumentoitu riittävällä tasolla toteutuksen jälkeen, voidaan toteutuskerta helposti toistaa joko yrityksen sisällä tai asiakkaalle. Eli itse opintopiiri on tuotteistettavissa koulutuspaketiksi asiakkaille.

Opintopiiristä opittua

Opintopiirissä loimme materiaalit ja toimintatavat yhteistoiminnalliselle oppimiselle osallistujien saavutettavuusosaamisen edistämiseksi. Kokonaisuus on tuotteistettavissa koulutuspaketiksi, jota voidaan sellaisenaan toteuttaa yrityksille ja oppilaitoksille. Koulutuspaketti suuntaa saavutettavuusosaamisen kasvattamiseen projektien käytännön kokemuksien kautta. Siinä hyödynnetään saavutettavuuden teoriaa ja tutkimustuloksia asiakasprojektien toiminnalliseen toteutukseen soveltaen.

Opintopiiri itsessään luo perusteet joko saavutettavuuden sertifikaatin hankkimiselle, saavutettavuuden kehittämiselle omassa projektissa tai saavutettavuusasiantuntijuuden kehittämiselle. Muodostimme myös saavutettavuusosaajien intressiryhmän, joka osaltaan edistää saavutettavuusosaamisen kehittämistä ja projekteja Vincitillä.

Lähteet:

-Grape People (2020), Fasilitoinnin ihme.

-Mukamas Learning Design (2020). Oppimisen fasilitointi on jatkuvan oppimisen mahdollistamista.

-Möller, K. & Svahn, S. (2006). Role of Knowledge in Value Creation in Business Nets. Journal of Management Studies, 43:5 July 2006, 985-1007.

-Sydänmaanlakka, P. (2001). Älykäs organisaatio. Tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen. 3.painos. Helsinki: Kauppakaari.