Teknologiateollisuus ja Accenture Strategy ovat tehneet analyysin koronaviruskriisin vaikutuksista suomalaiseen teknologiateollisuuden toimialaan, yritysten toimintaympäristöön sekä keskeisiin vientimarkkinoihin.

Korona on ravistellut koko maailmaa pahimmilla talousvaikutuksilla sitten toisen maailmansodan, selvityksessä kerrotaan. Maailmantalous supistuu arviolta 3,5 prosenttia vuonna 2020, ja pandemian vaikutus Suomeen ja keskeisiin vientimarkkinoihin on suuri. Analyysin mukaan koronakriisin vaikutukset toimialan yrityksiin ovat moninaisia, ja tämänhetkistä tilannetta kuvaa merkittävä epävarmuus.

Koronakriisin vaikutukset toimialan yrityksiin ovat moninaisia, ja tämänhetkistä tilannetta kuvaa merkittävä epävarmuus.

Selvityksessä on tunnistettu yritysten kaupankäynti- ja toimintaympäristöön sekä globaaleihin megatrendeihin vaikuttavat tärkeimmät ajurit, joiden pohjalta on muodostettu koronakriisin jälkeisiä kehityskulkuja kuvaavia skenaarioita.

Selvityksessä tarkasteltiin kolmea erilaista skenaariota, jotka ovat hidas palautuminen, stagnaatio eli pysähtyneisyys sekä digivihreä kiihdytyskaista.

 

Kuva: Teknologiateollisuus

 

Selvityksen mukaan tämänhetkisen tilanteen valossa ollaan lähimpänä hitaan palautumisen skenaariota. Hitaan palautumisen skenaariossa koronavirus saataisiin hallintaan vuonna 2021, ja talouden palautuminen kestäisi globaalisti 2-4 vuotta. Suomessa palautuminen kestää kauemmin, sillä teollisuutemme on EU-viennistä riippuvainen ja kustannuskilpailukyvyltään heikompi.

Myöskään stagnaation skenaariosta ei olla kaukana. Selvityksen mukaan siihen ajaudutaan, jos palkankorotusten ja inflaation epäsuhta vaikeuttaa Suomen tilannetta, työmarkkinajärjestelmä ei reagoi huonoon talouskehitykseen ja jäämme entisestään jälkeen kilpailijamaista. Tällöin työllisyys heikkenee, menetämme verotuloja ja kasvava valtion budjetin alijäämä heikentää mahdollisuuksia investoida kasvuun.

Kasvumahdollisuudet löytyvät digivihreältä kiihdytyskaistalta. Pandemian kerrotaan jo antaneen piristysruiskeen digitalisaatiolle ja kestävälle kehitykselle. Paikallinen yhteistyö voi auttaa välttämään kustannuskilpailukyvyn heikentymisen ja valjastamaan digitalisaatio parantamaan tuottavuutta. Kilpailuetua voidaan saada adoptoimalla ketterästi uusia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Ilmastonmuutoksen torjuntaa voidaan edistää viisaalla säätelyllä, säilyttäen puhtaan teollisuuden edellytykset kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Uskallus investoida uuteen puhtaaseen teknologiaan, tutkimukseen ja innovointiin kiihdyttää kriisistä toipumista.

Valinnan avaimet ovat omissa käsissämme.

Selvityksen mukaan valinnan avaimet ovat omissa käsissämme. Yhteistä stagnaation ja digivihreän kiihdytyksen skenaarioille on se, että niiden osalta riippuvuus Suomen tai EU:n ulkopuolisesta kehityksestä on pienempi. Valinta riippuu siis Suomesta. Toteutuvaan skenaarioon vaikuttavat niin yrityksissä ja paikallisesti tehtävät päätökset kuin hallituksen tuki yrityksille, investoinnit tulevaisuuteen sekä työmarkkina- ja työllisyystoimet.

Teknologiateollisuuden yritykset nostivat esiin keskeisiä tarpeita kohti digivihreää kasvua. Näitä ovat usko tulevaan, uskallus investoida, digitalisaation ja kestävän kasvun ratkaisut, uudistumiskyky, osaaminen ja resilienssi, paikallinen luottamus sekä kilpailukyky.

Kriisi tuo mukanaan myös mahdollisuuksia. Markkinoita jaetaan uudestaan, kilpailuasetelmat muuttuvat ja digitalisaatio saa vauhtia. Digivihreän kasvun toteutuminen edellyttää uskallusta ja kykyä investoida tulevaisuuteen.

Lisätietoja analyysistä Teknologiateollisuuden verkkosivuilla.

 

Analyysin tuloksia tarkastellaan maanantaina 14.9. klo 15 Talouskatsaus ja skenaario -webinaarissa, johon voi ilmoittautua tästä linkistä. Webinaari on avoin ja maksuton.

 

Lue myös: