Digitaalisen liiketoiminnan prosesseja asiakkailleen kehittävä it-palvelutalo Digia on toteuttanut kyselytutkimuksen Edelläkävijät raivaavat tietä – älä jää vauhdista, joka valottaa tekoälyn käytön tilaa suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Samalla tutkimus tarjoaa suuntaviivoja siihen, miten suomalaiset yritykset voisivat alkaa ottaa vahvemmin tekoälyn mukaan liiketoimintansa kehittämiseen.

Digia teki kyselytutkimuksen tekoälyn hyödyntämisestä loppuvuodesta 2023.  Kyselyyn vastasi 58 suomalaista organisaatiota, jotka edustivat kattavasti erityyppisiä ja erikokoisia yrityksiä sekä julkisen sektorin toimijoita sisältäen Suomen suurimpia organisaatioita.

Vain noin 20% yrityksistä on edennyt konkreettiselle tasolle tekoälyn käytön suunnittelussa

Kartoituksen tulokset osoittavat selkeästi, että useimmat yritykset ovat vielä arvioimassa tekoälyn hyödyntämistä. Kun kysyttiin organisaation tulevaisuuden suunnitelmista tekoälyn suhteen, 60 prosenttia vastaajista ilmoitti arvioivansa tekoälyratkaisujen potentiaalia, kun taas 11 prosenttia ei ollut tehnyt mitään suunnitelmia.

Kun tarkasteltiin kokonaisvisiota tekoälyn ja datan hyödyntämisessä, saatiin samansuuntaisia tuloksia. 66 prosenttia vastaajista kertoi, että organisaatiolla on vasta alustavia suunnitelmia ilman konkretiaa, kun taas 14 prosentilla ei ollut minkäänlaista visiota tai toteutussuunnitelmaa. Yksikään organisaatio ei ollut vielä kehittänyt kattavaa visiota, strategiaa ja tiekarttaa tekoälyn hyödyntämiseen.

Suurin osa yrityksistä vasta arvioi tekoälyn mahdollisuuksia liiketoiminnalle.

 

Noin viidesosa organisaatioista on edennyt suunnittelussa selvästi pidemmälle. Joillakin organisaatioilla on tehty visio ja alustavia valintoja tekoälyn hyödyntämiseksi. Esimerkiksi 12 prosenttia vastaajista ilmoitti organisaation aikovan keskittyä tekoälyn hyödyntämisessä tiettyihin yksiköihin tai projekteihin, kun taas 7 prosenttia suunnittelee laajentavansa sen kaikille liiketoiminta-alueille.

”Vain noin 20 prosenttia organisaatioista on edennyt konkreettiselle tasolle tekoälyn käytön suunnittelussa”

On hieman yllättävää, että vain noin 20 prosenttia organisaatioista on edennyt konkreettiselle tasolle tekoälyn käytön suunnittelussa. Tekoäly näyttää siis edelleen olevan pitkälti hypevaiheessa. Olisi tärkeää, että suunnittelu ja ensimmäiset toteutukset käynnistyisivät useammissa organisaatioissa. Jos yritys toimii alalla, johon tekoäly vaikuttaa merkittävästi eikä sillä ole vielä tekoälysuunnitelmaa, olisi syytä olla huolestunut.

Yksi suoraviivainen ja merkittävä syy tekoälyn hyödyntämisen vähyyteen on tekoälyosaajien puuttuminen.

Organisaatioihin kaivataan kipeästi lisää tekoälyosaamista. Tämä vaatii yleensä rekrytointeja ja asiantuntijapalveluiden hankkimista. Yksi syy osaamisvajeeseen yrityksissä on todennäköisesti se, että tekoälyosaajista on kaiken kaikkiaan pulaa markkinassa.

 

Tärkeintä on päästä liikkeelle tekoälyn hyödyntämisessa

Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta näkee, että vuodesta 2024 on tulossa tekoälyn käännekohta. ”Tämä alkaa olla viimeinen vuosi lähteä kokeilemaan tekoälyn hyödyntämistä. Sitten on oikeasti vaara jäädä junasta”, Levoranta toteaa tutkimuksen alkusanoissa. Hänen mukaansa tekoäly täytyy tuoda osaksi arjen toimintaa suomalaisissa yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa, jotta sen tehosta voidaan saada hyötyä. Muutoksessa on tärkeää ottaa huomioon monia tekijöitä, ja organisaation johdolla on tässä ratkaiseva rooli.

”Vuodesta 2024 on tulossa tekoälyn käännekohta”

Levorannan mukaan oleellisinta olisi päästä ylipäätään liikkeelle AI:n kanssa. ”Muutoksessa pitää olla rohkea, mutta pragmaattinen”, hän sanoo. Hypestä täytyy siirtyä arjen käyttökohteisiin, jotka tukevat omaa ydinliiketoimintaa. ”Ei kannata ostaa tekoälyä vaan ratkaista bisnesongelmia”, hän neuvoo.

Yhteensä 15 prosentissa organisaatioita johto on sitoutunut tekoälyn hyödyntämiseen ja järjestänyt vähintään melko hyvin rahoitusta konseptille.

 

Digialla nähdään, että tekoäly tuo yritysprosesseihin samanlaista valtavaa työn tuottavuuden kasvua, kuin teollisuuden automaatio aikanaan. Esimerkiksi IT-alalla sovelluskehityksessä generatiivinen tekoäly voi jatkossa kirjoittaa kasvavissa määrin ohjelmakoodia ja korjata siitä virheitä. Tämän hetken arvioiden mukaan tekoäly voisi tehostaa teollista sovelluskehitystä 20–30 prosenttia – ja yksittäisissä tehtävissä vielä paljon enemmänkin.

Onkin selvää, että tällaisessa liiketoimintaprosessien tehostamisaallossa on vaarallista jäädä muista jälkeen.

Johdon rooli on keskeinen tekoälyjunaan hyppäämisessä

Johdon ja hallituksen rooli tekoälymurroksessa on merkittävä, sillä tekoälyn mahdollistamaa muutosta täytyy johtaa ja viedä oikeaan suuntaan aktiivisesti. Digian tekemässä kyselytutkimuksessa havaittiin, että 85 prosentissa organisaatioita johdon sitoutumisessa ja rahoituksen järjestämisessä oli selviä puutteita. Jos johto ei näytä suuntaa ja osoita resursseja AI-hankkeisiin, yksittäisten työntekijöiden on vaikea lähteä edistämään tekoälyn käyttöä.

”Vuonna 2024 johdolla täytyy olla jo syvällisempääkin ymmärrystä siitä, mitä tekoäly omalle liiketoiminnalle tarkoittaa”, Timo Levoranta toteaa. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että yrityksessä saadaan käyntiin ainakin jonkinlainen tekoälyn hyödyntämisen kokeilu.

Tutustu Digian tekoälytutkimukseen kokonaisuudessaan tästä.

Digian verkkosivut

Digian Ite wiki -profiili