Raketin perustaan on valettu ajatus “ihmiset ensin” (vaikka heikoille jäille). Mistä tämä juontaa ja miksi laiskuus on toisinaan loistava motivaattori?

Alussa oli viisi kaverusta, start-upin nokiset rauniot ja yhteinen päämäärä vältellä ikäviä duuneja. Mitä tehdä seuraavaksi? Pitäisikö mennä oikeisiin töihin?

Ei sentään. Sen sijaan perustettiin Rakettitiede.

“Ensimmäinen vuosi oli etsikkokautta”, sanoo Juha Huttunen, Raketin rakastettu johtaja ja yksi perustajista. “Ei meillä ollut mitään ylvästä visiota, meiltä vain puuttui työpaikka, jossa halusimme olla töissä. Konsultointia myymällä ostimme lisäaikaa, jotta tietäisimme, mitä tehdä isona.”

Perustajat – Arttu, Kalle, Juha, Jarno ja Marko – ja firma sen mukana ovat jo kasvaneet, jos nyt ei isoiksi niin keskisuuriksi, mutta perusajatus voi ja elää edelleen paksusti: tarjoamme haasteita, jotka kehittäjä haluaa valita, ja kun valinta on sinetöity, pidämme devaajaa kuin kukkaa kämmenellä niin taloudellisesti, ammatillisesti kuin henkisestikin.

Suojalkapallotyyppistä kasvuyrittämistä

Konsulttibisneksen ohella ensimmäiset vuodet kehiteltiin ideoita yhdessä start-upeja varten, ja toimimattomilla lämmitettiin Shutdown Saunaa. 

“Tarkoitus oli kasvattaa bisnestä ja pitää kone käynnissä. Jossain kohtaa kävi niin, että konsultteja oli niin paljon, että siitä tuli ykkösfokus ja sammutimme start-up-hautomon”, Juha kertoo.

Kaikkea, joka koodaa, ei kuitenkaan palkattu.  

“Kriteerit uusien tyyppien palkkaamiseen olivat jo tuolloin kovat, konsultin piti olla teknisesti taitava, innostunut ja työtä pelkäämätön sekä ymmärtää asiakkaan bisnestä.”

Tällä mallilla on soudettu jo 11 vuotta eikä Raketin nokkaa aiota kääntää bisneksen tai kehittäjien tason suhteen tulevaisuudessakaan: olemme olemassa, jotta paras osaaminen tulee hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla.  

Perustajat – kuvassa Arttu, Juha ja Kalle vuonna 2011 – ja firma sen mukana ovat kasvaneet, mutta perusajatus voi edelleen paksusti: tarjoamme haasteita, jotka kehittäjä haluaa valita, ja kun valinta on sinetöity, pidämme devaajaa kuin kukkaa kämmenellä niin taloudellisesti, ammatillisesti kuin henkisestikin.

Viisas pääsee vähemmällä

Rakettitieteen perusajatuksena on historiikin esipuheesta lähtien ollut tarjota hyville tekijöille hyvästä työstä hyvä palkka. 

“Tämä juontaa devaajien valtavista tuottavuuseroista: ohjelmistoa ei koodaa anonyymi resurssi vaan ihminen. Kova kehittäjä tai pieni tiimi hyviä tekijöitä voivat saada aikaan valmiita palveluita samassa ajassa, kun muut vielä muovailevat koodariarmeijaansa”, Juha sanoo. 

Hän myöntää palkkamallin (lyhyesti: 50 % laskutuksesta konsultille, lue lisää täältä) motivaattorina olleen muitakin seikkoja kuin reiluus. 

“Kyllä tässä ajurina on ollut myös oma laiskuus. Ei tarvitse erikseen käydä palkkaneuvotteluja, ja kun maksamme niin hyvää palkkaa kuin voimme, kukaan ei lähde pois ainakaan sen takia”, Juha sanoo ja jatkaa: “Haluamme löytää devaajille kiinnostavaa tekemistä. Kun se ja palkka on kohdallaan, niin aikaa ei tarvitse tuhlata tulipalojen sammutteluun.” 

Rakettikulttuuriin kuuluu siis, että jokainen rakettitieteilijä saa itse valita paikkansa ja pestinsä – silloin syntyy priimaa. Jos arkiaamun koittaessa keikalle meno harmittaa, alkaa ikävä tunnelma näkyä työn laadussa.

“Ohjelmointityö on käsityöläishommaa, ja se pitää kokea mielekkääksi, jotta syntyy ratkaisuja ja koodia, josta asiakas on valmis maksamaan. Siksi meillä jokainen saa vaikuttaa, mihin projektiin menee.”

Bisneksemme on myydä ohjelmistojen tekijöitä, mutta se ei tarkoita kasvotonta konsulttikauppaa. Asiakas tietää tänään ja huomenna, että meiltä saa parasta mahdollista laatua ja yksi syy tähän on se, että tekijämme syttyvät töistään.

Aatteet on mun vaatteet

Tärkeimpiä arvojamme ovat muiden kunnioittaminen, läpinäkyvyys, ammattimaisuus, yhteistyö, oppiminen sekä olennaisesti “no bullshit” -asenne. 

Oikeasti mitään arvoja ei suunniteltu, vaan ne opettivat elämän kova koulu.

“Muiden palkkalistoilla ollessani koin huonona sellaisen kulttuurin, jossa tietoa ei jaettu avoimesti. Vaikka firmat olivat jotain nakkikiskoja, ne olivat hierarkkisia eikä vaikutusmahdollisuuksia ollut. Mielestäni idean esittäjällä ei ole merkitystä, kunhan idea toimii. Oikeastaan kaikki arvomme lähtevät meidän persoonistamme: me vain olemme tällaisia ja tapaamme kohdella kaikkia reilusti alleviivaavat ei niin kivat kokemukset aiemmista duuneista”, Juha toteaa.

Ovatko kaikki sitten samasta puusta veistettyjä?

“Ei. Firmassa on paljon idealisteja ja sitten joitakin kaltaisiani pragmaatikkoja, mutta fundamentaalisista asioista olemme samaa mieltä. Jos olisimme liian samanlaisia, ei syntyisi niin moniäänistä ristisiitosta kuin nyt eli erilaisia näkökulmia ei tulisi huomioitua.”

Star Wars ei toimi

Entä mistä nimi Rakettitiede?

Juhan mukaan nimeen ei liity suurempaa mystiikkaa, vaan se on keksitty “ei kännissä mutta läpällä, vaikka toimiva onkin”. Nimikilvoittelun hopeapokaalin saanut Avaruussota jäi onneksi ikuiseksi kakkoseksi. 

Kiikarissa kiinnostavat projektit, osaavat kollegat ja hyvä palkka? Lue lisää täältä!

Lue myös:

Rakkaudesta lajiin ja rahan takii

Tärkeimmät teesit

Omistajan elkein – moni rakettitieteilijä on myös osakas