Kokeneen konsultin työkalupakissa on paljon muutakin kuin teknisiä kirjainlyhenteitä – Rakettitieteen perustajajäsenet Marko Saaresto ja Arttu Ylärakkola paljastavat, mistä rakettitieteilijät on oikein tehty.

Konsultti tarvitsee monenmoista tietoa ja taitoa osaamispakkiinsa, jotta hän onnistuu ja viihtyy hommissaan. Rakettitieteilijöiden ydintaitoja ovat 

• palvelualttius, 
• tiimityöskentelytaidot, 
• laaja tekninen osaaminen ja
• halu oppia uutta. 

Miksi juuri nämä?

Ydintaitojen kavalkadi on syntynyt asiakkaiden intressien pohjalta. Päätös konsultin palkkaamisesta syntyy usein tarpeesta ratkaista ohjelmistokehitysprojektin tietty vaihe tai vahvistaa tiimin osaamista tai viedä sitä seuraavalle tasolle.

Vaikka ydintaitoja voi oppia, hioa ja kiillottaa, pohjalla on uteliaisuus ja kiinnostus uutta kohtaan. “Jos konsultilla on sisäsyntyinen palo uuden oppimiseen, se vie todella pitkälle”, toteaa Arttu Ylärakkola, yksi Raketin perustajaviisikosta ja konsultti itsekin.

Aina valmis!

Konsulttimaisen otteen ytimessä on palvelualttius. 

“Konsultointi kysyy kykyä opastaa ja auttaa.” – Arttu

“Konsultointi on palveluala. Kaikki lähtee siitä, että haluaa palvella asiakasta ja auttaa heitä eteenpäin niin teknisen ongelman kuin kokonaisuudenkin kannalta”, sanoo Marko Saaresto, Raketin perustajaviisikosta hänkin. Jos tämän oikein oivaltaa, tulee konsultoinnista ihanaa.

“Konsultointi kysyy kykyä opastaa ja auttaa”, täydentää Arttu. 

Rakettitieteilijän astuessa asiakkaan tiimiin vastassa on tyypillisesti ydinongelma, jonka ratkominen vaatii kontekstiin tutustumista: 

• Mihin asiakkaan palveluun tai tuotteeseen se kytkeytyy? 
• Mitä täytyy tapahtua ensin, jotta ydinongelma saadaan ratkottua? 
• Millaisia haasteita väijyy nurkan takana, kun ongelma on setvitty? 

Kun asiakkaalle pystyy kertomaan havaintoja myös oman ydinalueen ulkopuolelta, luottamus kasvaa.

Mitenköhän tämän saa auki?

Ilman relevanttia ja tarpeeksi laajaa teknistä osaamista olo kuupuvussa saattaa käydä tukalaksi. “Haaste konsulttityössä on se, että täytyy olla rautaiset taidot, mutta ei voi erikoistua liian vahvasti tietyn alueen syväosaamiseen”, toteaa Marko.

Liian kapea-alainen syväosaaminen voi kääntyä konsulttia vastaan: silloin on yksinkertaisesti vaikea myydä, jos mahdollisia toimeksiantoja on hyvin vähän. Osaamisen täytyy olla siirrettävää, jotta konsultti voi ratkaista omalla osaamisellaan erilaisia ongelmia.

“Asiakas tarvitsee usein kokonaisvaltaista tukea, vaikka toimeksianto olisikin tarkasti rajatun ongelman ratkaisuun liittyvä. Vaaditaan perusymmärrystä erilaisista teknisistä kokonaisuuksista ja kykyä oppia uutta”, Marko kertoo. 

Erilaisten koodausprojekteissa mahdollisesti esiintyvien teknologioiden yhteismäärä on niin valtava, ettei kaikkea voi tietää. Konsultin hyvyys mitataankin muun muassa sillä, kuinka nopeasti hän omaksuu käyttöönsä jonkin vasta kohtaamansa teknologian. 

Konsultti tietää siis paljon, muttei kaikkea. “Kun ymmärtää, mitä pellin alla tapahtuu, voi osaamista soveltaa enemmän”, Arttu sanoo.

Kyllä se sitten kysyy

Konsultin työssä korostuvat tiimityöskentely- ja kommunikointitaidot. “Kaikki merkittävät tuotteet ja palvelut, joita konsultoinnissa teemme, ovat yhdelle ihmiselle liian isoa tehtäväksi. Ne rakentuvat tiimityöllä”, Marko sanoo. Mikään ekstroverttihalailija ei tarvitse olla, mutta sosiaalisten taitojen pitäisi olla sillä tasolla, että tiimityö onnistuu.

“Kaikki merkittävä, mitä konsultoinnissa teemme, on yhdelle ihmiselle liian isoa tehtäväksi.” – Marko

Kun pystyy solahtamaan helposti osaksi erilaisia tiimejä ja kertomaan ajatuksensa selkeästi, syntyy se kuuluisa konsulttimainen ote. “Paras neuvoni konsulteille on tutustuttaa itsensä asiakkaan tiimiläisiin. Näin vastassa olevien haasteiden ratkominen yhdessä on kivaa ja vaivattomampaa”, Arttu vinkkaa. 

Kommunikointitaidot tarkoittavat muutakin kuin kahvipöytäjutustelua. “Konsultti vaihtaa tiimiä ja työskentelee asiakkaalla erilaisten sidosryhmien kanssa, joten se, miten osaa pukea asiat eri teknisille tasoille, korostuu”, Arttu lisää.

Tiimissä oppii myös sietämään epätäydellisyyttä ja keskeneräisyyttä. “Esimerkiksi prosessit ovat erilaisia asiakkaasta riippuen, ja todennäköisesti ne ovat koko ajan kehityksen alla. Jos konsultiksi haluaa, kannattaa yrittää altistaa itseään mahdollisimman monelle eri tiimille, ympäristölle ja toimintatavoille”, Marko toteaa. Tämä taito auttaa konsulttia pitämään mielen rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa.

Konsultti kuin kameleontti?

Tavallaan, sillä konsulttina pääsee osaksi erilaisia tiimejä ja rooleja. Uuden oppiminen kytkeytyy asiakkaiden kokonaistilanteen hahmottamiseen. Heidän haasteensa ovat sieltä monimutkaisemmasta päästä, joten pulmien ratkominen vaatii laajempaa ajattelua ja erilaisten kytkösten löytämistä. “Jos katsoo ja ajattelee asioita liian kapeasti, jää paljon huomaamatta ja ymmärtämättä”, Marko sanoo. 

“Vaikka olisit hyvä koodari, kannattaa miettiä aina kehitettävän palvelun tai tuotteen elinkaarta. Mitä kaikkea tarvitaan, että lopputuotos saadaan julkaistua? Voisinko koodauksen lisäksi opiskella jotain muuta, joka hyödyttää siinä, että voin palvella asiakasta paremmin?” lisää rakettitieteilijä #1 Jari “Jartza” Tulilahti, jolla on vankka kokemus sulautettujen järjestelmien parissa työskentelystä. 

Osaaminen on konsultin arvokkain pääoma. “Kyky kehittää ja sanoittaa osaamista – vahvuudet, kehityskohdat ja kiinnostuksen kohteet – vie uralla eteenpäin”, Arttu sanoo.

Yksin ei rakettitieteilijä tässä jää. Pidämme myös huolta konsulttien osaamispakista, jotta osaaminen pysyy kilpailukykyisenä. 

Tunnistitko itsesi? Lue, millaisiin toimeksiantoihin voisit rakettitieteilijänä päästä tai tutustu tarkemmin elämään emoaluksessa. 

Lue myös: 

Kiikarissa ura Raketissa? Näin onnistut!

Sinustako Rakettitieteen konsultti?

Pehmeitä vai kovia taitoja konsultin pakettiin?