Noin 2,5 miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti tarvitsee erilaisia apuvälineitä voidakseen elää omannäköistä, itsenäistä elämää. Tässä kehityksessä teknologian rooli ei rajoitu vain tukemiseen – se avaa ovia ja mahdollistaa uudenlaisia toimintatapoja. Erityisesti generatiivinen tekoäly tuo mukanaan kehitysaskeleita, jotka eivät pelkästään paranna nykyisiä ratkaisuja, vaan luovat kokonaan uusia mahdollisuuksia oppimiseen, osallistumiseen ja täysipainoiseen elämään.

Arjen tuki tekoälyn avulla

Monille vammaisille henkilöille tekoäly toimii näkymättömänä mutta merkityksellisenä apuna arjessa. Se sopeutuu käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin ja tuo saavutettavuuden kiinteäksi osaksi päivittäistä toimimista. Alla muutamia esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää konkreettisesti.

1. Älykkäät viestinnän apuvälineet

Puheentuottamisen haasteita kokeville on kehitetty kommunikaatioratkaisuja, joissa tekoäly tunnistaa epätarkkaa puhetta, täydentää lauseita ja ehdottaa sisältöä aiempien vuorovaikutustilanteiden perusteella. Tämä tekee viestinnästä sujuvampaa esimerkiksi koulussa tai asiakastilanteissa.

2. Älykodit esteettömyyden tukena

Liikuntarajoitteiset voivat hallita kotinsa toimintoja tekoälyn kautta – puheohjauksella, katseen seurannalla tai automaattisilla ajastuksilla. Järjestelmä oppii asukkaan päivärutiinit ja mukauttaa toimintoja esimerkiksi sytyttämällä valot tai avaamalla ovet ilman fyysistä ponnistelua.

3. Turvallinen liikkuminen tekoälyn tukemana

Erityisesti näkövammaiset hyötyvät ratkaisuista, joissa tekoäly yhdistyy konenäköön. Sovellukset tunnistavat ympäristön esteitä, liikennemerkkejä ja maastonmuotoja, ja tarjoavat reaaliaikaisia ääniopasteita, joiden avulla käyttäjä voi liikkua itsenäisesti sekä sisätiloissa että ulkona.

4. Aistitukea eri tilanteisiin

Kuulorajoitteiset hyötyvät puheentunnistus- ja tekstityssovelluksista, jotka mahdollistavat esimerkiksi kokouksiin osallistumisen ilman erillistä tulkkausta. Sovellukset, kuten Zoomin tai Teamsin automaattitekstitykset, edistävät sujuvaa viestintää ja yhdenvertaista osallistumista.

Näkörajoitteisille tekoäly mahdollistaa kuvien ja tekstin muuntamisen puheeksi. Nykyaikaiset ruudunlukijat eivät enää ainoastaan lue tekstiä, vaan myös tulkitsevat kuvia, kertovat niistä ja tunnistavat ympäröiviä esineitä, eleitä ja ilmeitä.

5. Oppimisen tukeminen

Tekoälyratkaisut voivat auttaa opiskelijoita, joilla on esimerkiksi lukihäiriö tai keskittymisvaikeuksia. Sovellukset lukevat tekstiä ääneen, tiivistävät pitkiä kappaleita ja auttavat jakamaan tehtävät hallittaviin osiin. Ne myös tarjoavat muistutuksia ja ohjeistavat selkeisiin työvaiheisiin.

6. Apua opettajille ja asiantuntijoille

Myös opetus- ja asiantuntijatyöhön liittyy saavutettavuuden tarpeita. Esimerkiksi näkörajoitteiset voivat sanella palautteita tai materiaaleja, ja kuulorajoitteiset hyötyvät reaaliaikaisista tekstityksistä. Lisäksi tekoäly kykenee muuntamaan visuaalisia elementtejä, kuten kaavioita, saavutettavammiksi säätämällä kontrastia tai tarjoamalla muotovaihtoehtoja.

Mahdollisuudet ja riskit – eettinen ulottuvuus

Tekoälyn kehitykseen liittyy merkittävä vastuu. Vaikka potentiaali on valtava, teknologia voi myös vahvistaa syrjiviä rakenteita, jos sen pohjana oleva data on vinoutunutta. Esimerkiksi algoritmit, joita käytetään rekrytoinnissa tai julkisissa palveluissa, saattavat tahattomasti syrjiä kasvonpiirteiden, puhetyylin tai apuvälineiden perusteella.

Lisäksi vaarana on, että järjestelmiä suunnitellaan oletuksella "keskivertokäyttäjästä", jolloin ne eivät palvele niitä, joiden toimintakyky tai viestintätavat poikkeavat totutusta. Tietosuoja ja suostumuksen varmistaminen ovat kriittisiä – maailmalla on nähty tapauksia, joissa käyttäjätietoja on kerätty ilman lupaa, jopa sosiaalisen median kautta vammaisuuden varmentamiseksi.

Opetuskäytössä tiukat rajoitukset tekoälyn hyödyntämisessä voivat kaventaa saavutettavuutta. Kieltäessämme generatiiviset työkalut, saatamme samalla heikentää juuri niiden opiskelijoiden tukea, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Tarvitaan siis:

• Avointa ja vastuullista tekoälyn suunnittelua
• Käyttäjien osallistamista kehitystyöhön
• Sääntelyä, joka tunnistaa riskit ja turvaa erityisesti vammaisten oikeudet (esimerkiksi EU:n AI Act ja Accessibility Act)

Vain näillä edellytyksillä voidaan varmistaa, että tekoäly toimii yhdenvertaisuuden edistäjänä eikä vahingossa rakenna uusia esteitä.

Yhdessä kohti esteettömämpää tulevaisuutta

Tekoäly ei ole täydellinen ratkaisu, mutta sen potentiaali esteiden purkamisessa on merkittävä. Kun teknologiaa kehitetään yhdessä vammaisten, asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa, voidaan luoda järjestelmiä, jotka todella palvelevat kaikkia käyttäjiä.

Yksilöllisyys on avain: tekoälyn kyky sopeutua käyttäjän tarpeisiin mahdollistaa apuvälineet, jotka eivät vain toimi teknisesti – vaan vastaavat aidosti yksilön arjen vaatimuksiin.