Nykyisin ohjelmistokehitystyötä tehdään pääosin Apple OS tai Microsoft Windows -pohjaisilla työasemilla. Valtaosalla kehitetyistä ohjelmista varsinainen tuotantoympäristö on kuitenkin joku muu, kuten *ix-pohjainen palvelin tai mobiililaite. Kehitys- ja tuotantoympäristöjen ero synnyttää tarpeen siirtää myös ohjelmiston testaus tuotantoympäristöä vastaavalle alustalle.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Apple OS tai Microsoft Windows -työasemalle rakennetaan virtuaalikoneen avulla oma ympäristö, jolle asennetaan käyttöjärjestelmä sekä muun muassa ohjelmien versioiden siirtämiseen ja hallintaan tarvittavat työkalut. Jos ohjelman kehittäjiä ja testaajia on useita, jokainen tekee saman virtuaaliympäristön rakentamistyön. Riskinä on, että rakennettuihin virtuaaliympäristöihin syntyy testaustuloksiin vaikuttavia eroja.

Mikä sitten ratkaisuksi asiaan?

Pilvipalvelut antavat mahdollisuuden kustannustehokkaaseen virtuaaliympäristöjen käyttöön. Niitä hyödyntämällä kertaalleen pystytetystä virtuaaliympäristöstä voidaan käynnistää useita rinnakkaisia ja yhtenäisiä ympäristöjä, jolloin myös testaukseen kuluva aika pienenee.

Kun tuotantoympäristö perustuu pilvipalveluun, saavutetaan etua myös versiopäivitysten julkaisussa. Uusi julkaisu on mahdollista testata tuotantoympäristön kanssa identtisessä, mutta erillisessä ympäristössä. Kun testattu julkaisu on läpäissyt tuotantoversiolle asetetut kriteerit, voidaan se julkaista muuttamalla testausympäristö julkaisuympäristöksi ja korvaamalla sen testauksen aikaiset tietovarastot tuotantoympäristön tietovarastoilla.

Testaus on mahdollista tehdä virtuaaliympäristössä myös silloin, kun tuotantoympäristönä on oma konesali. Säästöä syntyy, kun konesalin hankinta- ja ylläpitokuluihin ei tarvitse sisällyttää testauslaitteiston kuluja.

Miten valita pilvipalvelun toimittaja?

Virtuaaliympäristön rakentaminen on kohtalaisen samanlaista eri pilvipalvelualustoille, joten ensimmäiset kokeilut ja lisätutkimukset voi aloittaa millä tahansa markkinoilla olevista ratkaisuista.

Tämän hetken kaksi tunnetuinta pilvipalvelujen toimittajaa ovat kansainväliset jätit: Amazon Web Services (AWS) ja Microsoft Azure. Tarjolla on toki muitakin vaihtoehtoja, sekä kotimaisia että ulkomaisia. Usein on tarpeen varmistaa, että käytettävä palvelu sijaitsee EU:n alueella, joten palvelua tilattaessa on huolehdittava siitä, että sopimus määrittelee palvelimen sijainnin.

Pilvipalveluiden käytön lähtökustannus on usein edullinen. Siksi käytön harjoittelua ja opettelua voi pitää lähes ilmaisena. Mikäli testattu ratkaisu ei sovikaan laajempaan käyttöön, menetetään vain pieni investointi. Toki vaakakupissa voi painaa tutkimiseen ja kokeiluun käytetty työpanos, mutta siinäkin tapauksessa työstä saatua hyvää oppia ja kokemusta kannattaa arvostaa.

Anssi Järvenpää

Kirjoittaja on Nextconin testausasiantuntija. Anssilla on kymmenien vuosien kokemus IT-alasta ja testauksesta.