HS Vaalikoneen käyttäjä näkee palvelusta vain jäävuoren huipun. Pinnan alla on kovaan kuormitukseen varautuva tekninen toteutus.

Vaalikoneet ovat äänestäjien tärkeimpiä tiedonlähteitä. Ne tarjoavat mahdollisuuden vertailla ehdokkaiden ja äänestäjien mielipiteitä myös yksilötasolla. Ensimmäinen vaalikone otettiin käyttöön vuoden 1996 eurovaalien yhteydessä. Niiden suosio on kasvanut vuosi vuodelta ja nykyään vaihtoehtoja on useita.

”HS:n asettamat tavoitteet eli lyhyeen ajanjaksoon kohdistuva vaalikoneen suuri suorituskyky ja taattu toimintavarmuus toteutuivat.” 

Vuodesta toiseen suurina pysyvät käyttäjämäärät kertovat, että vaivaton ja nopea palvelu on saavuttanut kansan pysyvän kannatuksen. Nuorille äänestäjille vaalikoneet ovat nykyään tärkein tietolähde äänestyspäätöstä tehtäessä.

HS Vaalikoneen suursuosio

Vaalikoneen elinkaari on erityislaatuinen. Se palvelee käyttäjiään vain lyhyen ja kiihkeän vaalikauden ajan. Ainutlaatuista on myös palveluun kohdistuva huomattavan suuri kuormitus lyhyellä ajanjaksolla. Vaalikoneen suurin kuormitus ajoittuu vaali-illan tulospalveluun, tulosten selvittyä palvelun tarve lakkaa kuin leikaten.

Helsingin Sanomat halusi luoda oman vaalikoneen, joka pystyisi palvelemaan jokaista suomalaista. Tärkein lähtökohta oli varmistaa, että palvelun taustalla oleva tekninen toteutus toimii varmasti ja moitteettomasti koko lyhyen ja suuren kuormituksen ajan. Nopeasti päivittyvä tulospalvelu oli mediatalolle itsestäänselvyys.

”Halusimme varmasti toimivan pilvipalvelun HS Vaalikoneelle ja tulospalvelulle. Tehtävän haasteena oli lyhyelle ajalle kohdistuva suuri kävijämäärä, yli kaksi miljoonaa käyttäjää. Palvelun suunnitteluun ja rakentamiseen varatun aikataulun tuli pitää, sillä vaalit eivät jousta”, kertoo Helsingin Sanomien datajournalismista vastaava uutispäällikkö Esa Mäkinen.

”Webscale Oy toteutti toimeksiannon yhteistyössä HS:n kanssa. He suunnittelivat ja toteuttivat meille koko palvelupaketin palvelinpuolesta käyttöliittymään asti. Vaalikone oli erittäin suosittu ja sitä käytettiin ahkerasti erilaisilla päätelaitteilla. Tulospalvelua selasivat kymmenet tuhannet ihmiset yhtaikaisesti heti tulosten selvittyä.”Vaalikone ja tulospalvelu toimivat odotusten mukaisesti ja moitteettomasti. HS:n asettamat tavoitteet eli lyhyeen ajanjaksoon kohdistuva suuri suorituskyky ja taattu toimintavarmuus toteutuivat.

Pilviammattilainen jalkautuu yritykseen

Vaalikoneen tekniikan ulkoistus on kustannustehokasta: Yrityksen ei tarvitse investoida pysyvästi suureen kapasiteettiin ja näin sitoutua kiinteisiin palvelinkustannuksiin. Käyttötarpeen päätyttyä yritys pääsee palvelusta eroon, eikä joudu maksamaan tyhjäkäynnistä. HS Vaalikoneen teknisestä toteutuksesta ja projektin läpiviennistä vastannut ammattilainen on tottunut tiiviiseen yhteistyöhön työn tilaajien kanssa.

”Vastaan Vaalikoneen ja sen käyttämän pilviarkkitehtuurin teknisestä suunnittelusta ja sovelluskehityksestä. Tiivis yhteistyö HS:n henkilöstön kanssa mahdollisti projektin onnistuneen läpiviemisen vaativista teknisistä vaatimuksista ja tiukasta projektiaikataulusta huolimatta”, kertoo Webscalen tekninen arkkitehti Hannu-Pekka Hakamäki.

Hakamäen mukaan vaalikoneen suurin tekninen haaste oli luoda erittäin suurelle hetkelliselle liikennemäärälle skaalautuva ja kustannustehokas vaalikonejärjestelmä. AWS hoiti haasteen vaivatta: Vaali-iltaa varten voitiin varata pilvipalvelinkapasiteettia tuntiperusteisesti. Pilviarkkitehtuuri rakennettiin kasvattamaan automaattisesti suorituskykyään vaalikoneen käyttöön kulloinkin kohdistuvan kuormituksen mukaisesti.

”Vaalitulosten päivittäminen reaaliajassa HS Vaalikoneen tietokantaan ja käyttäjien saataville tuloslaskennan edetessä oli tärkein vaatimus. Käytimme siinä apuna Amazonin DynamoDB-tietokantaa, jota voidaan skaalata erittäin suurille yhtäaikaisille data- ja käyttäjämäärille. Amazon Cloudfront-jakeluverkosto vielä moninkertaisti suorituskyvyn lähes ilmaiseksi, taaten sujuvan käyttökokemuksen kaikille käyttäjille”, valaisee Hakamäki prosessia.

https://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/