Agile- eli ketterät menetelmät ovat suosittuja projektinhallintamenetelmiä, eikä suotta. Mutta tiedätkö, mitä olet ostamassa tai onko organisaatiosi valmis kehittymään ketterillä menetelmillä?

Kokosimme tähän artikkeliin ne tärkeimmät asiat, jotka sinun tulee ottaa huomioon ennen kuin lähdet ketterään projektiin, jotta voit välttää agilen-kantapään.

Agilen ymmärtäminen ja ketterien mallien perusperiaatteet

Jotta ketterästä projektista saataisiin mahdollisimman paljon irti, organisaation tulee olla valmis omaksumaan niiden perusperiaatteet ja menetelmiin liittyvät toimintatavat. 

Ketterän kehitysmallin ehdottomia etuja on se, ettei koko projektia tarvitse suunnitella kerralla, vaan se rakentuu pala kerrallaan. Alussa vedetään suuntaviivat ja asetetaan päivämäärät, joita kohti projektin aikana on tarkoitus pyrkiä. Agile toimintatapa mahdollistaa kuitenkin myös matkan varrella syntyneiden uusien ideoiden toteuttamisen ja muutoksiin reagoinnin.

Agile on siis menetelmänä joustava ja projektin muutoksiin mukautuva. Toisin kuin perinteisissä malleissa, kuten esimerkiksi vesiputousmallissa, agile-projektissa edetään hyöty ja tehokkuus edellä. Suurin ero ketterien menetelmien ja vesiputousmallin välillä on se, että vesiputousmallissa arvostetaan suunnitelmallisuutta, kun taas ketterissä menetelmissä korostuvat vuorovaikutteisuus ja sopeutumiskyky.

Ketteryyden perusperiaatteet vaihtelevat menetelmästä riippuen, mutta keskeisiä periaatteita ovat joustavuus, muutosmyönteisyys sekä suora kommunikaatio. Jatkuva kehittyminen sekä oppiminen kokeilujen kautta korostuvat myös ketterissä menetelmissä.

Nextconin asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ketterien menetelmien implementointiin. Vuonna 2018 Caruna valitsi Nextcon Finland Oy:n projektijohtamisen palvelun toimittajien kehitystiimien koordinointiin. Sen seurauksena Carunalla otettiin käyttöön DevOps-malli. Carunan kehitysjohtaja Elina Lehtomäki kertoo, että ketterän mallin myötä uudet palvelut saadaan asiakkaan käyttöön nopealla aikataululla, kun perinteisesti toteutetussa projektissa asiakas voi joutua odottamaan palveluita jopa useamman vuoden. 

Älä aliarvioi tuoteomistajan merkitystä

Tuoteomistaja eli product owner on avainasemassa ketterän projektin onnistumisessa, sillä hän toimii asiakkaan äänenä ja samalla organisoi työtä kehitystiimille maksimoiden tuotteen arvon.

Valitettavasti vieläkään kaikissa organisaatioissa ei olla tunnistettu tuoteomistajan merkitystä ketterän projektin onnistumiseen. Usein agilen-kantapääksi muodostuukin se, että yhden henkilön työllistävää Product Ownerin roolia hoitaa joku organisaation sisältä oman työnsä ohella. 

Tällöin lopputuloksena saattaa olla huonosti asiakkaan tarpeisiin vastaava palvelu, koska PO:lla ei ole ollut resurssien vuoksi aikaa keskittyä tarpeeksi tiimin työskentelyyn. Kirjoitimme tuoteomistajan työstä ja merkityksestä ketterässä organisaatiossa aiemmassa blogissamme, jonka pääset lukemaan täältä.

MVP-periaate 

MVP-periaatteen merkityksen ymmärtäminen antaa hyvät lähtökohdat onnistuneelle agile-projektille. MVP tulee sanoista “minimum viable product”, joka tarkoittaa pienintä julkaisukelpoista tuotetta. Tavoitteena on siis julkaista toimiva ja eheä digitaalinen palvelu, missä ei kuitenkaan ole kaikkia mahdollisia ominaisuuksia.

Nextconin asiantuntijan ja Product Ownerina työskentelevän Tero Pänttösen mukaan MVP-periaatteen hyöty piilee siinä, että julkaisemalla vähimmäisvaatimukset täyttävä tuote, aletaan saamaan todellista käyttäjädataa analytiikan keinoin. Siinä myös nähdään, kuinka oikeat loppukäyttäjät käyttävät sovellusta. MVP:n julkaisun jälkeen voidaan sitten tuoda lisää ominaisuuksia joko kaikille tai vain osalle käyttäjistä.

Tero mainitsee myös A/B testauksen merkityksen tuotteiden julkaisussa.

– Erittäin hyödyllistä on myös tehdä ns. A/B -testausta, jossa osa käyttäjistä näkee yhden version sovelluksesta ja osa toisen version. Näiden ryhmien käyttäytymistä vertailemalla saadaan helposti selville kumpi kokeilluissa olevista toteutuksista saa loppukäyttäjät tekemään haluttuja asioita, Tero kertoo.

Nextconin asiantuntija ja pitkän linjan projektipäällikkö Sami Karjalainen toteaa, että lähes 80 % yrityksistä käyttää MVP-periaatetta väärin, sillä harva organisaatio oikeasti pysyy siinä minimivaatimuksessa, mitä ”minimum” sanalla tarkoitetaan.

– Usein yritykset sisäisesti myyvät projekteja MVP-periaatteella ja suunnittelevat projektisuunnitelmat sadoille tai jopa tuhansille työpäiville. MVP-ratkaisuissa kuitenkin pitäisi iteroida käyttäjäkokemuksilla ratkaisua paremmaksi, eikä määrittelyvaiheen panostus pitäisi olla iso kertaluontoinen vaihe, vaan myös iteroiden suunnitella sekä määritellä seuraavaa versiota tuotteesta, kuten esim. DevOps mallisessa kehittämisessä on kyse. Siten varmistetaan tuotteen käyttäjien elinkaari pidemmäksi vaiheeksi. Tietenkin aina on poikkeuksia kuten terveyden alan ratkaisut, joissa ei voida ottaa liiaksi riskejä ja iteroida tuotteita.

Toimittajalla on väliä

Sopivan toimittajan löytämiseen kannattaa ehdottomasti panostaa, sillä toimiva yhteistyö lähtee luottamuksesta ja avoimuudesta asiakkaan ja toimittajan välillä. Parhaimmassa tapauksessa toimittajasta tulee pitkäaikainen kumppani, joka pystyy kehittämään asiakkaan liiketoimintaa myös agile-projektin ulkopuolelta. 

Agile Manifeston ensimmäinen kohta korostaa vuorovaikutuksen merkitystä. Tämä ei ole mitään sanahelinää, vaan ketterässä projektissa projektitiimin toimiva vuorovaikutus on onnistuneen projektin perusta. Onnistuneessa projektissa tiimistä tulee tiivis yksikkö, joka työskentelee yhteisen päämäärän eteen toinen toistaan tukien, jolloin lopputuloskin on todennäköisesti odotettua parempi.

Yrityksesi ketterämpi tulevaisuus

Me Nextconilla autamme asiakkaitamme tulevaisuuden rakentamisessa tarjoamalla kokeneita asiantuntijoita liiketoiminnan ja IT:n eri tarpeisiin. Haluamme tuoda asiakkaillemme alan uusimmat ja käytännönläheisimmät ratkaisut.

Ota yhteyttä ja aloitetaan yhdessä yrityksesi ketterämmän tulevaisuuden suunnittelu!