Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Asiakkuudenhallinta CRM BI ja raportointi HR Tuotekehitys ja suunnittelu Toiminnanohjaus ERP Taloushallinto Markkinointi Webkehitys Mobiilikehitys Käyttöliittymäsuunnittelu Tietoturva Verkkokaupparatkaisut Ohjelmistokehitys Integraatiot Pilvipalvelut / SaaS Tekoäly (AI) ja koneoppiminen Lisätty todellisuus ja VR Paikkatieto GIS IoT Microsoft SAP IBM Salesforce Amazon Web Services Javascript React PHP WordPress Drupal

Saavutettavuus ei ole valinnaista – näin Euroopan maat reagoivat sääntöjen rikkomiseen

BloggausDigitaaliset palvelut eivät enää voi olla valinnaisesti saavutettavia – EU-lainsäädäntö edellyttää niiden olevan kaikkien käytettävissä. Sekä saavutettavuusdirektiivi että sen laajennus, European Accessibility Act (EAA), velvoittavat jäsenvaltioita varmistamaan, että myös esimerkiksi apuvälineitä käyttävät tai kognitiivisia vaikeuksia kokevat ihmiset voivat käyttää digipalveluita sujuvasti. Mutta mitä tapahtuu, jos näitä vaatimuksia ei noudateta?

Rangaistusten tiukkuus riippuu maasta

Vaikka EU antaa yhtenäiset raamit saavutettavuudelle, kukin jäsenvaltio on määritellyt omat tapansa puuttua sääntöjen rikkomiseen. Eroja näkyy erityisesti siinä, kuinka nopeasti viranomaiset reagoivat ja kuinka ankaria seuraamuksia ne voivat määrätä.

Espanja: järeitä sakkoja ja pääsykielto markkinoille

Espanjassa viranomaiset voivat määrätä jopa 600 000 euron sakkoja saavutettavuuspuutteista. Jos vaatimuksia ei täytetä, viranomaisilla on oikeus kieltää tuotteen tai palvelun myynti kokonaan. Esimerkiksi yksi verkkokauppa joutui sulkemaan ovensa, kun se ei täyttänyt saavutettavuuskriteereitä. Yrityksiltä edellytetään konkreettista perustelua mahdollisille poikkeuksille – pelkkä vetoaminen kustannuksiin tai teknisiin esteisiin ei riitä.

Italia: porrastetut rangaistukset ja palvelun jäädytys

Italiassa sakot liikkuvat 5 000–40 000 euron välillä. Joissain tilanteissa palvelu voidaan jopa keskeyttää. Erään verkkopohjaisen junalippupalvelun puutteellinen saavutettavuus näppäimistön käyttäjille johti 30 000 euron sakkoon ja kolmen kuukauden käyttökatkoon. Myös ryhmäkanteet ovat mahdollisia, mikä nostaa paineita toimia ajoissa.

Saksa: järjestelmällistä valvontaa ja suuret uhkasakot

Saksassa valvonnassa painotetaan toistuvien tai rakenteellisten ongelmien kitkemistä. Sakot voivat nousta merkittäviksi – esimerkiksi matkatoimistojen kattojärjestö joutui maksamaan 1,2 miljoonaa euroa, koska sen järjestelmät estivät esteettömän käytön. Myös korvausvelvollisuuksia on alettu tulkita laajemmin koskemaan saavutettavuuden laiminlyöntejä.

Ranska: erityishuomio julkisiin verkkopalveluihin

Ranskassa valvonta keskittyy erityisesti julkisen sektorin digipalveluihin. ARCOM-viranomainen seuraa tilannetta aktiivisesti, ja tarkastuksissa peräti 70 % kunnista on saanut huomautuksia – osa myös sakkoja. Pariisin kaupungin kulttuuripalvelut määrättiin suljettaviksi kuukaudeksi, kunnes saavutettavuuspuutteet oli korjattu.

Alankomaat: yhteistyötä ennen sanktioita

Alankomaissa lähestymistapa painottaa ensin neuvottelua ja virheiden korjaamista. Jos puutteita ei korjata, seuraamukset voivat silti olla ankaria – jopa neljä prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Yksi vakuutusyhtiö määrättiin maksamaan 850 000 euroa, koska sen verkkopalvelu ei ollut saavutettavissa näkövammaisille.

Suomi: ohjausta, mutta myös sakkoja

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo Suomessa saavutettavuusvaatimusten noudattamista. Ensisijaisesti pyritään ohjaukseen ja neuvotteluun, mutta tarvittaessa viranomainen voi asettaa uhkasakon. Esimerkiksi Verohallinnolle annettiin huomautus Palkka.fi-palvelun ongelmista ja Finlexille asetettiin määräaika korjaustoimenpiteille.

Miten seuraamukset syntyvät?

Prosessi on tyypillisesti nelivaiheinen:

  1. Saavutettavuuspuutteista tehdään ilmoitus tai viranomainen tekee tarkastuksen.
  2. Toimijalle annetaan määräaika puutteiden korjaamiseksi.
  3. Jos korjauksia ei tehdä, voidaan määrätä sakko tai uhkasakko.
  4. Toistuvat rikkomukset johtavat kovempiin seuraamuksiin – pahimmillaan palvelu voidaan estää kokonaan.

Sanktiot eivät yksin riitä – tarvitaan tukea ja esimerkkiä

Kokemukset eri puolilta Eurooppaa osoittavat, että pelkkä sanktiointi ei riitä muuttamaan toimintakulttuuria. Parhaiten toimivat mallit yhdistävät seuraamukset konkreettiseen tukeen ja koulutukseen. Esimerkiksi Espanjassa tuetaan pk-yrityksiä rahallisesti, ja Italiassa valtion virasto AgID tarjoaa koulutusta saavutettavuudesta.

Julkisen sektorin oma esimerkki on keskeinen. Kun viranomaiset itse näyttävät tietä, se luo uskottavuutta ja edistää muutosta koko yhteiskunnassa.

Yhtenäisempää valvontaa horisontissa?

Nykyinen tilanne, jossa sanktioiden määrä ja tiukkuus vaihtelevat maittain, aiheuttaa kilpailuhaittoja. Siksi moni peräänkuuluttaa yhteisiä EU-tason linjauksia. Samalla uudet teknologiat, kuten tekoälyä hyödyntävät saavutettavuustyökalut, voivat tehostaa valvontaa tulevaisuudessa.

Digitaalinen saavutettavuus ei ole enää tekninen yksityiskohta vaan olennainen osa vastuullista toimintaa. Sanktiot muistuttavat, että esteettömyys ei ole lisäarvo – se on perusoikeus.

Pinterest

Siirry yrityksen profiiliin Kisko Labs kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Kisko Labs - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Kisko Labs - Muita referenssejä

Kisko Labs - Muita bloggauksia

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia