logo
  • Etusivu
logo

Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Näin ohjelmistoprojektin hankinta onnistuu – Softapaljastuksia e-kirja opettaa prototyyppaamaan ja kommunikoimaan

20.5.2019 - Veera Kujansuu - Palvelumuotoilu

Jopa 92 prosenttia softan ostamisesta on kommunikaatiota

Kun kuluttaja päättää vaihtaa ahkeralla työllä ansaitut rahansa tyyriiseen luksusautoon, asiakaskokemus on viimeisen päälle hiottu. Ilmassa on juhlan tuntua, kun tuoreelle autonomistajalle ojennetaan kauniisti paketoidut avaimet ja hän pääsee ajamaan uuden kaaransa ulos liikkeestä kohti auringonlaskua.

Softan hankkiminen voi olla yhtä suuri investointi kuin luksusauto, mutta ohjelmistoprojektin hankinnassa palvelukokemus ei ole lähelläkään kuluttajapuolen kokemusta. Tähän seikkaan ohjelmistotalo Kisko Labs Oy haluaa tuoda muutoksen.

Softan hankkiminen voi olla yhtä suuri investointi kuin luksusauto, mutta ohjelmistoprojektin hankinnassa palvelukokemus ei ole lähelläkään kuluttajapuolen kokemusta.

Kisko Labsin osakas Antti Salonen on ammatiltaan käyttöliittymäsuunnittelija, ja työskennellyt Kiskolla kahdeksan vuotta.

– Ennen Kiskoa työskentelin Otavalla suurten julkaisualustojen kuten Kaksplussan, Tekniikan Maailman ja Nettiauton parissa. Jossain vaiheessa vanha koulukaverini Vesa rekrytoi minut Kiskolle ja sovelluskehityksen maailmaan. Se tuntui mielekkäämmältä kuin kävijälukuihin perustuva sisältöbisnes, sillä web-sovellusten kehitys on intohimoni, Salonen kertoo.

Kiskon julkaisema e-kirja Softapaljastuksia kokoaa yhteen 44 vinkkiä onnistuneeseen softaprojektiin. Antti Salonen valottaa Ite wikille sujuvan ohjelmistohankkeen tärkeimpiä seikkoja.

Käyttöliittymäprototyypit ovat hyviä kommunikaatiovälineitä

Kaikilla voi olla mielipiteitä siitä, millainen rakennettavan softan tulisi olla, mutta kaikilla ei ole kykyä syvällisesti keskustella teknistä kieltä vilisevien määrittelydokumenttien ympärillä. Sen vuoksi Kiskolla suositaan käyttöliittymäprototyyppejä.

– Asiakkaat ovat yleensä aika visuaalisia, ja ymmärtävät paremmin käyttöliittymän kuin tekstimuotoisen kuvauksen. Kaikki voivat heittää mielipiteitä ja keskustella siitä, toteaa Salonen.

”Asiakkaat ovat yleensä aika visuaalisia, ja ymmärtävät paremmin käyttöliittymän kuin tekstimuotoisen kuvauksen.”

Käyttöliittymäprototyypeillä voidaan vähäisellä koodaamisella saada tuntumaa siitä, mikä lopullisen toteutuksen arvo on.

– Prototyyppi saa myös esimiehen innostumaan. Kun henkilölle antaa laitteen kouraan ja hän näkee millainen sovellus firmalta voisi tulla ulos, lähtee mielikuvitus lentämään aivan eri tavalla.

Prototyyppi tekee projektista heti varhaisemmassa vaiheessa jo jotain konkreettista. Kun suunnitelmat esitetään visuaalisesti, saadaan nopeasti käsitys siitä, mitä asiakas haluaa. Myös mahdolliset väärinymmärrykset tulevat selväksi.

Käyttöliittymäprototyypit ovat Salosen mukaan usein myös suhteellisen kustannustehokkaita. Tehtyjä HTML-prototyyppejä voidaan jatkokäyttää varsinaisessa projektissa.

Millaisia kustannuksia prototyypeiltä voi siis odottaa?

– Keskimäärin 5 -15 tuhannella saadaan jo uuden sovelluksen tärkeimmät näkymät prototyypeiksi. Startupeille hyvä tapa on hankkia innovaatioseteli, joilla olemme tehneet muutamia protoja sovellusten päänäkymistä, Salonen kertoo.

Asiakaspalvelu softan ostamisessa

Salosen mukaan ihmiset ovat kuluttajina tottuneet huippuluokan palvelukokemukseen, mutta yrityspuolella ollaan vielä kaukana siitä.

– En koskaan aiemmin tuntenut palvelumuotoilua omakseni. Jossain vaiheessa kuitenkin hiffasin, että meidän tarjoamaa räätälöityä softakonsultointia voisi palvelumuotoilla. Pidimme firman porukalla työpajan, jossa ajatus lähti rullaamaan, kertoo Salonen.

Softapaljastuksia-oppaassa osuvasti todetaan, että yritysostajat valitsevat ohjelmistohanketta suunnitellessaan työkavereita jopa vuosiksi eteenpäin. Miksi ohjelmistosuunnittelun ostamisen siis pitäisi olla hankala ja huonosti muotoiltu palvelu?

Yritysostajat valitsevat ohjelmistohanketta suunnitellessaan työkavereita jopa vuosiksi eteenpäin.

– Softaa ostetaan yhä enemmän, mutta lehdissä on lööppejä it-projekteissa hukatuista miljoonista ja ala on täynnä vitsejä siitä, miten softaprojektit menevät perseelleen. Lähdimme miettimään, miten me voisimme olla parempia ja erottautua tässä asiassa.

Salosen mukaan tekninen taso yritysten ohjelmistototeutuksissa on nykyään hyvä, mutta onnistunut projektityöskentely erottelee jyvät akanoista. On miellyttävää tehdä yhteistyötä ohjelmistokumppanin kanssa, jonka kanssa työskentely on selkeää ja sulavaa.

Asiakkaan tuoteomistaja varmistaa linkin omaan liiketoimintaan

– Moni lähtee softaprojektiin sillä ajatuksella, ettei hankkeeseen tarvitse investoida muuta kuin alkumäärittelyt ja rahaa. Hanke vaatii kuitenkin myös jatkossa jatkuvasti työaikaa, toteaa Salonen.

Kun digitaalisen liiketoiminnan kehitykseen lähtee kertaalleen, paluuta vanhaan ei usein ole ja oma alusta kehittyy liiketoiminnan ja käyttäjien tarpeiden mukana.

Kisko Labs tekee ketterää kehitystä, jossa tuotemäärittelyä vielä haetaan yhdessä hankkeen aikana. Etenkin siinä on tärkeää, että asiakkaan puolella on nimetty tuoteomistaja, jolla on aikaa ja kykyä tehdä linjauksia projektin edetessä.

On tärkeää, että asiakkaan puolella on nimetty tuoteomistaja, jolla on aikaa ja kykyä tehdä linjauksia projektin edetessä.

– Monesti tärkein henkilö huoneessa sanoo, että hän on tuoteomistaja. Tähän vastaamme usein kysymällä, onko hänellä oikeasti aikaa siihen? Tuoteomistajalta vaaditaan jopa 1-2 päivää viikossa projektiyhteistyöhön, Salonen kertoo.

Tuoteomistaja varmistaa projektin linkkautumisen omaan bisnekseen ja sen, että projekti alkaa tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle. Koko ohjelmistoprojektia ei voida ulkoistaa, sillä asiakkaan liiketoiminnan tuntee parhaiten asiakas itse.

Jopa 92 prosenttia softan ostamisesta on kommunikaatiota

Softapaljastuksia-oppaassa todetaan, että jopa 92 prosenttia softan ostamisesta on nykyään kommunikaatiota. Salosen mukaan kommunikaatio onkin nykypäivänä softaprojektien tärkein asia.

– Suurin riski hankkeiden epäonnistumiselle syntyy ihmisten välillä. Kun esimerkiksi deadline, budjetti, määrittely tai tarpeet on ymmärretty väärin tai käyttöliittymä suunniteltu liian abstraktisti, ei softahanke etene sujuvasti, Salonen kuvaa.

”Suurin riski hankkeiden epäonnistumiselle syntyy ihmisten välillä.”

Näissä tilanteissa kommunikaatiotaidot ovat kullanarvoisia toimivan yhteistyön kannalta.

Kiskolla kommunikaatioväylä asiakkaaseen pidetään auki pikaviestimien välityksellä. Sähköpostitse asioimista yritys suorastaan välttelee.

– Pikaviestimissä meillä on softan tekijät suoraan saatavilla. Tieto ei kulje välikäsien kautta, vaan asiakkaalla on suora yhteys asiantuntijoihin, ja kaikki projektin osapuolet ovat yhdessä tietoisia koko viestinnästä.

Asiakkaat pääsevät joskus softahankkeen siivellä myös tutustumaan uusiin kommunikaatiotapoihin.

– Jos asiakkaalla on hieman vanhemmat työtavat, yhdessä työskentelyn positiivinen sivuvaikutus on päästä tutustuttamaan heidät moderneihin ja innostaviin tapoihin hoitaa asioita. Se heijastuu myös meihin positiivisesti, Salonen kertoo.

 

Tutustu Softapaljastuksia -ekirjaan tästä linkistä.

Katso lisää Kiskon Softapaljastuksia videoita täältä.

 

Kisko Labsin Ite wiki-profiili
Kisko Labsin verkkosivut

It- ja ohjelmistoalan työpaikat

Kaikki it-alan työpaikat »

Muita julkaisuja

Suvi Lindström - Hybridiverkko
Yritysverkot kehittyvät – hybridiverkko palvelee julkiseen pilveen siirtymistä ja liikkuvaa työtä
Johannes Puro - Hakukoneoptimointi
Verkkosivujen hakukoneoptimointi 2019 – tärkeimmät SEO-vinkit Googleliikenteen saamiseksi
Johannes Puro - Google Mark Up
Google Mark Up auttaa hallitsemaan Googlen monipuolistuvia hakutuloksia
Suvi Lindström - AuroraAI
AuroraAI on julkisen sektorin tekoälyhanke, jossa luodaan yksilöllisiin palveluihin ohjaava älykäs palveluverkosto
Veera Kujansuu - Myynti ja markkinointi
Näin toimii it- ja ohjelmistoyritysten markkinointi – internet ja digimarkkinointi ovat muuttaneet it-hankintaprosessia
Veera Kujansuu - Teknologiabarometri 2019
Teknologiabarometri 2019: Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta jäljessä muista maista
Suvi Lindström - Arctic15
Startup-yrittäjät ja sijoittajat saman katon alle tuova Arctic15-konferenssi alkaa huomenna
Veera Kujansuu - Kohdataan-somepalvelu
Uusi somepalvelu ehkäisee yksinäisyyttä – Kohdataan-hanke toteutetaan yhteiskehittämisen keinoin
Suvi Lindström - Datapohjainen taloushallinto
Ennusta yrityksesi tulevaisuus – hankinnasta maksuun -prosessin ongelmakohdat hahmottuvat analytiikan avulla
Lataa lisää