TAVOITTEENA ALAN KEHITYSTÄ TUKEVA JA PIENETKIN TOIMIJAT HUOMIOON OTTAVA ALUSTA

”Huomasimme, että kriittisten turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvien palveluiden kehittäminen on hidasta ja projektit raskaita. Lisäksi markkinat ovat pitkälti jaetut ja toimintakulttuuri pelaa pienet yritykset pois”, kertoo Suomen Erillisverkkojen osastopäällikkö Tommi Sohlberg.

Tämän perusteella Erillisverkoissa pohdittiin sitä, miten tilannetta voisi parantaa, ja kuinka B-2-B -markkinoille saataisiin yhtä hyviä palveluja kuin kuluttajapuolelle. Alalle haluttiin myös ennestään tuntemattomia toimijoita ja tuoreita ideoita.

”Tulimme siihen tulokseen, että meidän kannattaa lähteä toimittamaan alustaa, jonka päällä voivat toimia myös pienemmät alan yritykset. Näemme heidän tuote- ja palveluideansa niin hyvinä, että niistä voi syntyä uutta vientiin suuntautuvaa liiketoimintaa”, taustoittaa Sohlberg.

HYVÄ YHTEISTYÖ JA KOODAAJIEN LIIKETOIMINTAYMMÄRRYS KESKIÖSSÄ

Projektin tuloksena syntynyt KEKO on palvelualusta, joka mahdollistaa nopean ja helpomman tavan luoda tietoturvakriittisiä palveluita.

”Toteutimme KEKOon myös API-rajapintojen hallinnan. Sillä helpotetaan alustan eri komponenttien integraatioita ja nopeutetaan palvelujen kehittämistä”, kuvailee Cinian projektipäällikkö Petri Orädd.

”Yhteistyömme sujui todella hyvin. Koko projektin ajan pystyimme keskustelemaan avoimesti, eikä nokkapokkaa syntynyt missään vaiheessa, vaikka toki välillä jouduin pitämään ostajan puolta”, nauraa hyväntuulinen Sohlberg.

Hyvässä hengessä käytyjä keskusteluja avitti se, että toimivaan kommunikaatioon tarvittavat työkalut laitettiin kuntoon heti projektin alussa.

”Projektin onnistuminen on loppujen lopuksi kiinni ihmisistä, ja siksi panostimme viestinnän helppouteen. Kysymysten esittäminen voi tuntua joskus vaikealta, mutta rohkaisin ja kehotin tiimiläisiä kysymään ja selvittämään asiat. Jossakin vaiheessa aloimme keskustella myös puhelimitse, mitä pidin todella positiivisena. Saimme näin ratkottua epäselvyydet kaikista nopeiten”, Sohlberg kertoo.

Sohlbergin mielestä yksi projektin onnistumisen syy oli Cinian koodaajien laajempi näkemys liiketoiminnasta. ”Arvostan sitä, että kehittäjät pystyivät käyttämään omassa työssään hyväksi tulojen ja kustannusten jakautumiseen liittyvää osaamistaan. Liiketoiminnan lainalaisuudet olivat heille aivan selviä”, hän kehuu.

Työn aikana jouduttiin pohtimaan perusteellisesti, mitkä palvelut voivat toimia KEKO-alustalla ja mitä ovat yhteiskäyttöisiä. Suurin haaste oli uuden luominen ja sen hyväksyminen, että tulevaisuuden palveluista jouduttiin tekemään ennustuksia ja olettamuksia.

”Tietynlainen epävarmuus oli toki haastavaa niin itselleni kuin tiimiläisillekin. Joissakin projektin vaiheissa jouduin sanomaan, että jatkamme eteenpäin niillä tiedoilla, jotka meillä on tällä hetkellä käytössä. Nostan hattua kehittäjille, ettei tämä muodostunut heille ongelmaksi, vaan kaikki ymmärsivät tilanteen”, kehuu Sohlberg.

Orädd komppaa Suomen Erillisverkkojen osastopäällikköä siinä, että projektin onnistumisen syitä olivat tiivis yhteistyö ja kommunikoinnin mutkattomuus.

”Työtä vei eteenpäin myös se, että Sohlberg toimi taitavasti tuoteomistajan roolissa. Hän pystyi priorisoimaan ja rajaamaan tehtäviä; mitä hoidettiin heti ja mitä jätettiin jatkokehitettävien töiden listalle. Ammattitaitoinen tiimimme pystyi omaksumaan uusia teknologioita ja käytäntöjä tehokkaasti. Panostimme projektissa erityisesti testausautomaatioon, mistä on hyötyä myös alustan jatkokehityksessä”, hän kommentoi.

PANOSTA PROSESSEIHIN JA VAATIMUSMÄÄRITTELYIHIN