Sosiaalisen median aiheuttamat mielenterveydenhaasteet alkavat olla laajasti esiin nostetut. Kun näemme muiden ihmisten sosiaalista elämää kuvavirrassa, meistä voi tuntua, että olemme joutuneet heimomme ulkopuolelle. FOMO, eli fear of missing out on siksi niin aito tunne, että heimon ulkopuolelle jääminen on voinut merkitä matsästäjä-kerääjä esi-isillemme kuolemaa.

Nykyaikaisesta kulmasta katsottuna trimmatut ja filttereillä nuorennetut kuvat esimerkiksi Instagramissa ja Linkedinissä herättävät meissä riittämättömyyden tunnetta ja painetta muokata omaa ulkonäköä.

Sikäli ei ole ihme, että älypuhelimien myötä omaksumamme toimintatapa herättää ahdistusta, että homo sapiens pärjäsi sata tuhatta vuotta hyvin ilman peiliä!

Mielenkiintoista tutkimustietoa kasvoinjektioiden, kuten botoxin vaikutuksista ja riskeistä

Yle Areenasta löytyvä Australian ABC:n tuottama dokumentti Kauneuden tähden tuo keskusteluun mielenkiintoisia tutkimustuloksia kasvoinjektoeinneista, kuten ryppyjen tasoituksesta tai huulten suurentamisesta hyaluronihappo -hoidoin.

Kasvojen siloittelu ja paisuttelu botoxilla ja muilla täyteaineilla on noussut niin yleiseksi trendiksi, että esimerkiksi Australiassa kasvojen muokkauksen markkina on jo yli 3,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa (2022). Trendi ei todellakaan kosketa vain ikääntyviä ihmisiä, vaan jo moni ulkonäkökeskeinen parikymppinen ottaa pistoshoitoja ennaltaehkäisevästi.

Australiassa pelkästään yksittäisestä ostoskeskuksesta löytyy helposti neljä eri kasvojenkohotusta tarjoavaa hoitolaitosta, eli kasvojen muokkauksesta on tullut parturissa käyntiin verrattavaa arkista toimintaa.

Yhdysvallat ja Ruotsi tuskin tulevat ausseja perässä tässä genressä. Ja mitä Ruotsi edellä, sitä…

Korona toi kasvomme ruudulle

Yksi asia, joka on tuonut ulkonäköpaineet kasvavasti monien näytöille, on koronan myötä yleistyneet etäpalaverit. Läppärien tarjoama läheinen, alaviisto kuvakulma ei ole aina imartelelevin kasvoillemme, ja muistuttaa meitä pitkin työpäivää siitä, että olemme valokeilassa. Ihmiset ovatkin alkaneet seurata näytöltä omia kasvojaan kriittisellä silmällä, minkä myös dokumentin juontaja Antoinette Lattouf, saa kuulla, kun tutkija seuraa salaa hänen silmien liikkeitään etäpalaverin aikana.

Dokumentin juontaja seurasi etäpalaverissa omia kasvojaan keskustelukumppanin kasvojen sijasta.

Kauneuden tähden näyttää myös sen, että botox-hoitoon suuntaaminen voi vaikuttaa kommunikointiimme ja kykyymme tulkita muiden ihmisten tunteita hyvin yllättävälläkin tavalla.

Botoxhoitojen riskinä kivikasvoisuus – ja muiden tunnemaailman ymmärtämisen hämärtyminen

Botoxhoitojen ja muiden kasvoinjektointien vaikutuksesta ihmiset muuttuvat ilmeettömämmiksi, voisiko sanoa kivikasvoisemmiksi.

Ensimmäisenä trade-offina on siis rypyttömyys ja ilmeettömyys. Vaihtoehtoisesti voit pitää ilmeikkyytesi ja ryppysi.

Dokumentissa esitetyssä tutkimuksessa kasvojaan kohottaneet ihmiset menettivät ilmeikkyytensä ohella myös kyvyn tulkita muiden ihmisten ilmeitä ja siten tunteita.

Tämä johtuu tutkimusryhmän kuvauksissa hyvin esiin tulevasta ilmiöstä: ihmiset tulkitsevat muiden ihmisten ilmeitä ja tunnetiloja imitoimalla ilmeitä omilla kasvoillaan. Aivomme siis hahmottavat muiden tunnetiloja kasvoillamme itsellemme luomien peilikuvien avulla.

Kun tutkimusryhmää pyydettiin tulkitsemaan ihmiskasvoja testissä ennen ja jälkeen botox-hoidon, heidän kykynsä reflektoida ja ymmärtää muiden välittämiä ilmeitä ja tunteita heikkeni ja hidastui.

Botox säilyy kasvoissa luultua pidempään

Yksi oudoimpia trendejä kauneusoperaatioiden kirjossa tuntuvat olevan täyteaineilla paisutellut huulet, joita suurin osa ihmisistä tuntuu pitävän epäluonnollisen näköisinä, mutta joita silti tulee vastaan kasvavasti.

Uskon, että kyseessä on kehonrakennukseen verrattava trendi, jossa vain lajia itse harrastavat pitävät ulkonäköään viehättävänä, siinä missä muiden silmissä yliviritetyt muskelit ja ylipursuavat huulet näyttävät jopa ällöttäviltä.

Kauneuden tähden -dokumentti näyttää myös täyteaineilla suurennettujen huulten riskit.

Ensinnäkin, vaikka aineiden pistäminen edellyttää sairaanhoitajan tutkintoa, itse pistosten antamiseen voidaan kouluttaa yhdessä päivässä.

Yrittäjien kirjon ja laadun kauneudenhoitokentässä voidaan sanoa olevan laaja.

Tämä näkyy muun muassa huonona ymmärryksenä täyteaineiden toiminnasta kudoksissamme.

Samalla, kun aineiden markkinoidaan kestävän noin 6-18 kuukautta, ne voivat säilyä todellisuudessa jopa kymmenen vuotta ihon alla.

Dokumentissa täyteaineilla paisuteltuihin huuliin turvautunut nainen saa kuulla täyteaineiden levinneen kohti leukaa ja nenää.

 

Kun asiakkaat käyvät aikataulun mukaisissa täytöissä vaikka vanhat täyteaineet eivät ole vielä haihtuneet, huulitäyte alkaa valua ihon alla kohti leukaa ja nenää.

Joillain asiakkailla ihon liiallinen täyttö on johtanut esimerkiksi golf-pallon kokoisen paiseen ilmestymiseen kasvoihin, kertoo dokumentissa haastateltu lääkäri.

Ihmiset kuitenkin jäävät helposti koukkuun kauneuspistoksiin riskeistä huolimatta ja palaavat hakemaan lisää täytettä voidakseen kokea säilyttävänsä nuorekkuutensa.

Dokumentissa esiteltyjen tutkimustulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että omasta ulkonäöstään huolta kantavat ovat valinnan edessä: he voivat joko säilyttää nuorekkuutensa täyteaineilla tai kykynsä ymmärtää muiden ihmisten tunnetiloja kasvoilmaisun välityksellä ennallaan.

Kuvat: Yle / Kauneuden Tähden -dokumentti