Vuonna 1931 King’s Collegen käytävillä asteli joukko uusia opiskelijoita. Yksi heistä oli matematiikan opiskelija Alan Turing, joka teki uraauurtavia havaintoja jo opiskeluaikoinaan. Vuonna 1936 hän kuvasi mallin tietokoneesta, joka pystyi ratkaisemaan kaikki laskennallisesti ratkaistavat ongelmat. Myöhemmin malli sai nimen Turingin kone. 

Jatko-opintojensa jälkeen Turing meni töihin brittiläiseen koodinmurtajien järjestöön ja toisen maailmansodan syttyessä hän siirtyi palvelemaan maansa koodinmurtoyksikköön Bletchley Parkiin. Tiimeineen hän suunnitteli ensin saksalaisten Enigma-salauksen purkaneen laitteen ja myöhemmin Turing kehitti myös ensimmäisen Tunny-viestien purkamiseen tarkoitetun menetelmän. Sodan päätyttyä hän sai Brittiläisen imperiumin ritarikunnan arvonimen työstään koodinmurtaja.

1940-luvun puolivälin jälkeen Turing osallistui Colossuksen jälkeisten tietokoneiden kehittämiseen. Häntä kiehtoi suunnattomasti myös älykkyyden koneellinen simulointi ja hän otti innokkaasti osaa filosofisiin keskusteluihin siitä, kuinka viisaita tietokoneet voivat olla.

Hän otti innokkaasti osaa filosofisiin keskusteluihin siitä, kuinka viisaita tietokoneet voivat olla.”

Pohdinnat huipentuivat vuonna 1950 ilmestyneeseen artikkeliin Computing machinery and intelligence, jossa Turing kuvaa eräänlaiseksi tekoälytutkimuksen klassikoksi nousseen matkimispelin, Turingin testin.

Onko tietokoneella ajattelukyky?

Turingin testin tarkoituksena on selvittää, kykeneekö tietokone toimimaan ja olemaan vuorovaikutuksessa tuntevan olennon kanssa. Turing uskoi, että tietokoneen ajattelukyky ja älykkyys on todistettu, jos sen tuottamaa kieltä ei voi erottaa ihmisen luonnollisesta kielestä. 

Turingin testissä ihmishaastattelija vuorovaikuttaa kirjoitetuin viestein kahden pelaajan kanssa. Hän ei tiedä, kumpi pelaajista on ihminen ja kumpi tietokone. Jos haastattelija testin lopulla ei erota pelaajia toisistaan, on tietokone läpäissyt testin.

Vuosikymmeniä testi kiehtoi lähinnä filosofeja, kunnes 1980-luvulla siitä kiinnostuivat laajasti myös tekoälypiirit. Testi on saanut osakseen myös kritiikkiä ja siihen epäilevästi suhtautuneet ovat nostaneet esille muun muassa näkemyksen siitä, ettei pelkkä ihmismäinen käytös vielä tarkoita älykkyyttä. 

Turing uskoi, että tietokoneen ajattelukyky ja älykkyys on todistettu, jos sen tuottamaa kieltä ei voi erottaa ihmisen luonnollisesta kielestä. ”

Vaikka modernit tietokoneet pystyvät moneen, Turingin testissä hyvin pärjänneitä tietokoneohjelmia on verrattain vähän. Niistä kuuluisin lienee 13-vuotiaan pojan identiteetillä varustettu chatbot Eugene Goostman, joka vuonna 2014 onnistui uskottelemaan 33 prosenttille haastattelijoista olevansa ihminen. Testin aikana se vältteli kysymyksiä muun muassa huumorin keinoin. 

 

Kuuluisin Turingin testin läpäissyt tietokoneohjelma on teinipojan persoonallisuudella varustettu chatbot Eugene Goostman. Kuva: independent.co.uk

 

Alan Turingin vaikutus tekoälyn alalle ja koko tietojenkäsittelytieteelle on kiistaton. Vain muutama vuosi ennen kuolemaansa hän sai myös kotimaassaan arvostetun tunnustuksen tullessaan vuonna 1951 hyväksytyksi tiedeakatemia Royal Society of Londoniin

Heti seuraavana vuonna hänen elämänsä suunta muuttui.

Tuomio, jota pyydettiin anteeksi vasta vuonna 2009

Vuonna 1952 Turing tuomittiin homoseksuaalisuuden vuoksi kemiallisesti kastroitavaksi. Tuomion jälkeen hän menetti työnsä, ja teki tiettävästi itsemurhan kaksi vuotta myöhemmin vain 41 vuoden iässä.

Virallisen kunnianpalautuksen hän sai vasta vuonna 2009, jolloin Ison-Britannian pääministeri Gordon Brown pyysi anteeksi Turingille annettua tuomiota. Suurelle yleisölle hänen elämänsä ja brittiläisten koodinmurtajien työ tuli tunnetuksi vuonna 2014 elokuvateattereihin saapuneen The Imitation Gamen ansiosta.

Viime kesänä Ilta-Sanomille antamassaan haastattelussa Turingin veljenpoika Sir Dermot Turing arvelee, ettei matemaatikko itse olisi ollut elokuvan kanssa täysin sinut.

”Jos Alan olisi elossa, hän olisi pitänyt sitä kerrassaan valitettavana ja vastenmielisenä. Hän ei koskaan halunnut itselleen minkäänlaista julkisuutta”, Dermot Turing pohti IS:lle.

Elokuvaakin suurempi kunnianosoitus on kuitenkin vasta edessä. Ensi vuonna Isossa-Britanniassa otetaan käyttöön 50 punnan seteli, jossa on Alan Turingin kuva.

 

Millaiset tietokoneohjelmat ovat pärjänneet Turingin testissä ja miksi testin läpäiseminen on osoittautunut niin vaikeaksi? Katso video alta.

 

 

Artikkeli on neljäs osa Ite wikin kesän juttusarjaa, jonka osat käsittelevät tietotekniikan historiaa. Lue myös aiemmat osat Ada Lovelacesta, George Boolesta ja Colossus-tietokoneesta.

 

Lähteet: Biography, Encyclopedia Britannica, New York Times, The Guardian, YLE

Kansikuva: Wikimedia Commons