Digitaalisten palveluiden saavutettavuus takaa sen, että niitä pystyy käyttämään kuka tahansa käyttäjän tilanteesta ja päätelaitteesta riippumatta. Toistaiseksi yhdenvertaisuus on toteutunut verkossa vaihtelevasti.

– Saavutettavuus ei ole uusi asia, mutta silti siihen liittyviä ohjeistuksia ei ole aina noudatettu verkkosivujen kehityksessä. Vaikka osa verkkopalveluista on kehittynyt hyvään suuntaan, edelleen on olemassa iso joukko palveluita, joiden saavutettavuus on heikolla tasolla, toteaa Antero Muranen Pixelsiltä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivi astui voimaan joulukuussa 2016. Sen vaatimusten soveltaminen käynnistyy Suomessa portaittain ensi syksystä lähtien.

Aikataulun erikoisuutena  23.9.2018 jälkeen julkaistujen verkkopalveluiden on oltava direktiivin mukaisia 23.9.2019 alkaen. Eli uudenkin palvelun voi suunnitella huonosti, kunhan asian korjaa määräajassa.

Vaihtoehtoisesti palvelut voi suunnitella samantien saavutettavasti, jolloin ne myös toteuttavat funktiotaan paremmin.

Tässä vaiheessa monelle muistuu varmasti mieleen GDPR:n aiheuttama päänvaiva. Muranen toivoo, että saavutettavuusdirektiivi nähtäisiin positiivisena asiana.

 

“Saavutettavuuteen panostaminen kannattaa, sillä sen myötä kuka tahansa voi käyttää verkkopalveluja ja sovelluksia”

 

– Saavutettavuuteen panostaminen kannattaa, sillä sen myötä kuka tahansa voi käyttää verkkopalveluja ja sovelluksia. Vaikka direktiivissä on kyse toimintarajoitteisten ihmisten huomioimisesta, niin tosiasiassa verkkosivujen responsiivisuuden tai infograafien selkeyden kaltaiset asiat tekevät käyttökokemuksesta kaikille paremman.

Lisäksi, verkkopalveluiden käytöstä puhuttaessa, yllättävän suuri osa meistä on rajoitteisia.

 

Eniten kehityskohteita on verkkopalvelujen visuaalisella puolella ja navigaatiossa

Verkkosivujen saavutettavuus koskettaa isoa joukkoa ihmisistä. Yli 1,2 miljoonalla suomalaisella on jokin rajoite, jonka vuoksi he tarvitsevat saavutettavuutta. Esimerkiksi selkokielen käytöstä hyötyisi jopa 25 prosenttia maamme väestöstä. Vertauskuvana voidaan miettiä, kuinka monelta perheriidalta vältyttäisiin, jos ihmiset kertoisivat kiukuttelun sijaan, mikä heitä vaivaa.

Mutta verkkopalvelun ei pitäisi synnyttää tilanteita, joissa käyttäjä miettii, mikä on vialla. Koko maailmassa 15 prosenttia ihmisistä jää verkkopalveluiden ulkopuolelle, koska saavutettavuus ei toteudu.

– Jos itsellä ei ole toimintarajoitteita, voi olla vaikea hahmottaa, miten laajaa joukkoa tämä koskettaa. Saavutettavuudesta hyötyvät esimerkiksi värisokeat, luki- ja kirjoitushäiriöistä kärsivät, sekä vanhukset, joilla on heikentynyt näkökyky, Muranen sanoo.

 

Pixelsin Antero Muranen toivoo, että syyskuussa voimaan astuva saavutettavuusdirektiivi nähtäisiin positiivisena asiana.

 

Vaikka saavutettavuusdirektiiviin joutuvat reagoimaan ensimmäisenä julkisen puolen toimijat, kehottaa Muranen myös yrityksiä käymään läpi digitaalisten palveluiden nykytilaa.

– Saavutettavuusdirektiivin perusperiaate on se, että asiat ovat helposti havaittavissa, hallittavissa ja toimintavarmoja. Käytetyn kielen tulisi olla ymmärrettävää ja otsikoiden, väliotsikoiden ja kuvien pitää helpottaa aiheen sisäistämistä. Saavutettavuudessa on kyse muustakin kuin teknisestä puolesta ja itse asiassa monen toimijan tärkeimmät kehityskohteet löytyvät juuri sisällölliseltä puolelta. Värien käyttö, kontrasti, tekstin koko ja näppäimistön käyttö ovat esimerkkejä saavutettavuuskriteereistä.

 

“Saavutettavuusdirektiivin perusperiaate on se, että asiat ovat helposti havaittavissa, hallittavissa ja toimintavarmoja.”

 

Muranen muistuttaa, että erityisesti julkisella puolella on paljon toimijoita, joilla on lain määräämä velvollisuus tarjota informaatiota. Tieto on pystyttävä jakamaan niin, että se on helposti saatavilla. Ymmärrettävyyden täytyy siis säilyä jopa linkkitasolle mentäessä.

– Monen verkkosivun synti on se, että linkin kohdalla lukee vain “lue lisää tästä”. Saavutettavuuden näkökulmasta tämä on huonoin ilmaisutapa, koska todellisuudessa se ei kerro, mitä linkkiä painamalla tapahtuu.

 

Saavutettavuuteen panostaminen on investointi

Verkkopalveluiden saavutettavuus on loppujen lopuksi myös organisaation oma etu. Monet saavutettavuusperiaatteet, kuten otsikointi, alt-tekstit ja kuvaavat linkit, ovat tärkeitä myös hakukoneoptimointia silmällä pitäen. Niinpä helposti saavutettavissa olevat verkkosivut keräävät enemmän kävijöitä, jolloin sivu näkyy ylempänä hakukonetuloksissa.

 

”Helposti saavutettavissa olevat verkkosivut keräävät enemmän kävijöitä, jolloin sivu näkyy ylempänä hakukonetuloksissa.”

 

Kaikki yritykset eivät tunnu hahmottavan, että digitaalisen palvelun käyttökokemus liitetään suoraan yrityksen brändiin ja lopputuotteisiin. Loppupeleissä asia vaikuttaa suoraan myyntiin. Huono saavutettavuus on kuin tyly ovimikko toimipisteen ovella, joka pitää huomaamatta osan asiakkaista poissa. Siksi saavutettavuuteen panostaminen alkaa näkyä äkkiä myös kukkarossa.

– Esimerkiksi terveydenhuollon julkiselle toimijalle isoin hyöty on se, että ihmiset löytävät tiedon verkosta helpommin ja nopeammin. Se vähentää neuvontapuhelimiin ja asiakaspalveluun tulevien yhteydenottojen määrää, mikä viime kädessä tarkoittaa säästettyjä verovaroja. Monissa yrityksissä liiketoimintaa siirretään entistä enemmän verkkoon. Direktiivi haastaa organisaatioita parantamaan käyttökokemusta kertomalla asioista lyhyesti ja ytimekkäästi, Muranen huomauttaa.

GDPR näyttäytyi monille kuluna, mutta saavutettavuusdirektiiviä Muranen kehottaa tarkastelemaan investointina.

 

“Saavutettavuus on tavallaan GDPR:n vastakohta.”

 

– Saavutettavuus on tavallaan GDPR:n vastakohta. Siinä, missä GDPR kunnioittaa yksityisyyttä ja tietosuojaa, saavutettavuus kunnioittaa sitä, että tieto on yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Kun verkkopalveluiden saavutettavuus toteutuu, näkyy se suoraan myös yrityksen tuloksessa.

GDPR velvoittaa siis yrityksen backendin kunnioittamaan tietosuojaa. Saavutettavuus taas ohjaa organisaatiot kunnioittamaan erilaisia loppukäyttäjiä. Jos saavutettavuus ei ole kunnossa, organisaation jokapäiväinen, loppukäyttäjille näyttäytyvä, toiminta on nihkeää aiheuttaen asiakaspalvelukuluja ja myynnin putoamista.

Moni varmaan ihmetteleekin, miksi tähän edes tarvitaan direktiiviä.

Hyvän saavutettavuuden pitäisi olla no brainer.

Saavutettavuutta parantavia muutoksia voi tehdä verkkopalveluiden sisältöihin suoraan oman viestintätiimin voimin. Teknisen toteutuksen päivittäminen direktiivin mukaiseksi on haastavampaa ja Muranen kehottaakin kääntymään asiassa aiheeseen perehtyneen ammattilaisen puoleen.

 

Pixelsin Ite wiki -profiili

Pixelsin kotisivut

 

Pixels Helsingillä on kokemusta lukuisten asiakaslähtöisten verkkopalveluiden toteuttamisesta. Verkkopalveluiden auditoinnin ja nykytilan selvitysten lisäksi yrityksen tarjontoihin kuuluvat UX & UI -suunnittelu, WordPress-verkkosivujen ja WooCommerce-verkkokauppojen suunnittelu ja toteutus sekä web-sovellusten kehitys.

 

Artikkelissa on käytetty lähteenä verkkosivua saavutettavuusdirektiivi.fi