Soten digitalisaatio – uudistusten tavoitteena asiakaskeskeisyys ja yhdenvertaisuus

23.1.2018 - Johannes Puro - Digitalisaatio

Pelkästään vuoden 2017 aikana yli miljoona asiakasta on jo käyttänyt Terveyskylän digitaalisia palveluita.

Soten digitalisaatio – uudistusten tavoitteena asiakaskeskeisyys ja yhdenvertaisuus

Sote- ja maakuntauudistuksen poliittisen kädenväännön viedessä suurimman mediahuomion, pinnan alla tapahtuu jatkuvasti pieniä askelia terveyspalveluiden digitalisoitumisen suuntaan.

Miten varmistetaan, että asiakaskeskeisyys ja palveluiden digitalisointi saavuttavat asetetut tavoitteet?

Innofactorin Henrikki Järvinen työskentelee sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaation parissa ja avaa meille uudistusten tilaa.

 

Maakuntien täytettävä alkuun pakolliset lain vaatimukset

Välillä tuntuu unohtuvan, mitä sote-uudistuksella alun perin lähdettiin hakemaan. Maakunta- ja soteuudistusta esittelevä soteuudistus.fi-portaali määrittelee tavoitteita muun muassa seuraavasti:

”Tarkoituksena on nykyaikaistaa hallinto ja palvelut asiakaslähtöisiksi ja kustannustehokkaiksi  sekä kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta”.

– Soteuudistusten lähtökohtaisena tavoitteena on nimenomaan asiakaskeskeisyys ja yhdenvertaisuus digitalisoimalla, Henrikki Järvinen sanoo.

– Samaan aikaan varsinkin yksityisellä puolella on nähtävissä, että terveysongelmien ennaltaehkäisy on yksi isoimpia kasvavia trendejä. Kun halutaan tehdä ennaltaehkäisyä, pitää tarjota palvelua, hän jatkaa.

 

 

Järvisen mukaan Sote-uudistuksessa avainkysymyksiä on oikeiden työkalujen tarjoaminen sekä terveydenhuollon ammattilaiselle että asiakkaalle siten, että hoitopolun vaihe ja asiakkaan vaatima palvelun taso tulevat huomioiduksi prosessissa.

– Ensimmäisen vaiheen pakolliset muutokset kuntien ja maakuntien palvelutuotannossa perustuvat hyvin pitkälle jo olemassa olevaan järjestelmäkantaan, kuten talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin, sekä toimialajärjestelmiin, kuten terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin.  Näiden osalta lähinnä sopimus- ja omistussuhteita jaetaan uudestaan ja vastaavasti järjestelmiä migroidaan kunkin maakunnan tarpeisiin, hän kuvaa.

Samalla viranomaistahot, kuten STM, VM, Kela, Valvira ja THL suunnittelevat valinnanvapauden kokonaisarkkitehtuuria ja siihen liittyviä palveluita, joiden keskeisenä tehtävänä on vastata muuttuvan lainsäädännön tarpeisiin.

Varsinaisten uusien kansalaisille tarkoitettujen digitaalisten sote-palveluiden järjestämistä varten Valtioneuvosto perusti 2017 SoteDigi Oy:n jonka hallituksen puheenjohtajaksi on nimetty Oulun yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen.

SoteDigin toimenkuvana on muun muassa asiakkaiden tarpeista ja kansallisesta ohjauksesta lähtevien sote-toimialan kehittämishankkeiden ja hankintojen toteuttaminen sekä kehitystyön tuloksena syntyneiden digitaalisten sote-palveluiden järjestäminen asiakkaille.

 

 

Maakunnat tulevat toivottavasti viemään suomalaisia kohti asiakaskeskeisiä terveyspalveluita

Maakunta on palveluiden tulevana järjestäjänä keskeisessä roolissa asiakaskeskeisyyden, yhdenvertaisuuden ja digitalisaation käytäntöjen toteuttajana. Uudistuksen ollessa vielä kesken, järjestäjän rooli on vielä uusien palveluiden osalta ottamatta.

Järjestäjän vahva rooli on avain asiakaskeskeisyyteen ja siihen, että palveluita tuotetaan ennen kaikkea asiakassegmenteistä lähtevistä tarpeista, Järvinen näkee.

– Osa maakunnista etenee aktiivisesti ja hyvin nopealla aikataululla, varmistaakseen uusien palveluiden ja prosessien toimivuuden vuoden 2020 alusta aloittavalla uudella organisaatiolla. Olisi toivottavaa, että palvelut saataisiin rakennettua hyvin yhtenäisiksi kattamaan asiakasnäkökulmasta sosiaalipuolen, perusterveydenhuollon ja erikoissaraanhoidon tarpeet, Henrikki Järvinen toivoo.

Vaikuttavuus- ja tuottavuustavoitteet ovat kuitenkin vaikeita saavuttaa, jos samalla ei varmisteta, että myös terveydenhuollon ammattilaisilla on työkalut asiakaskokemuksen digitalisointia varten.

Digitalisaation varaan lasketaan oikeutetusti paljon tavoitteeksi asetetun kolmen miljardin kustannussäästöjen saavuttamisessa, sillä tutkimusten mukaan potilaat haluavat käyttää digitaalisia palveluita ja uudet teknologiat, kuten koneoppiminen, tuovat merkittäviä mahdollisuuksia myös palveluiden tuotantoon.

Säästöjen toteutumisen kannalta onkin äärimmäisen tärkeää ulottaa digitalisaatio myös muihin käyttäjäryhmiin, kuten asiakaspalveluun, taloushallintoon, potilastoimistoon, sairaalahuoltoon ja kaikkiin tukitoimintoihin.

“Palveluiden tasapuolisuus ei saa tarkoittaa tasapäistämistä”

– Palveluiden tasapuolisuus ei saa tarkoittaa tasapäistämistä. Osa ihmisistä on halukkaita ottamaan suuremman roolin omasta hyvinvoinnistaan ja osa ei puolestaan ole siihen kyvykkäitä. Kutakin ryhmää tulisi palvella heille parhaiten sopivalla tavalla, Järvinen linjaa.

 

Henrikki Järvinen muistuttaa, että palveluita tulisi tuottaa nimenomaan asiakkaiden tarpeista käsin.

 

Käytännössä tämä tarkoittaa vahvempaa segmentointiajattelua, jossa sekä asiakas että ammattilainen ovat yhtä mieltä hoidettavan segmentistä ja tälle sopivasta hoidon tasosta, ja sitä kautta asiakaskokemuksesta.

– Käytännössä tämä näkyy tulevien sote-keskusten palvelukoordinaattorien työpöydällä, Järvinen sanoo.

Kliiniset prosessit ja potilastietojärjestelmät ovat jo hyvin vahvasti viranomaisten sääntelyn kohteena, joten kehittäminen tällä alueella on varsin hidasta ja käytännöt ovat vakiintuneita.  Suurimpana hyötynä olisi mm. lääkärilehdessäkin käsitelty käytettävyyden parantaminen kliinisen työn helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi.

Kuluttajien käyttäytymisen muuttuminen ja asiakaskeskeisen ajattelun nousu tarjoavat kuitenkin hyviä mahdollisuuksia prosessien digitalisoimiseksi kliinisen työn rinnalla.

”Digitalisaation keinoin pystytään kasvattamaan oma- ja etähoidon roolia osana aktiivista terveydenhuoltoa.”

– Digitaalisilla palveluilla on tärkeä rooli monikanavaisen asiakaspalvelun toteutuksessa ja asiakashallinnan prosessien kehityksessä. Digitalisaation keinoin pystytään kasvattamaan oma- ja etähoidon, sekä hyvinvoinnin hallinnan roolia osana aktiivista terveydenhuoltoa.

 

Onko teknologia jo valmiina?

Terveydenhuollon digitaalisten ratkaisujen kehittämisellä on jo kiire, joten SoteDigiin koottujen palveluiden hyödyntäminen tulee olemaan tärkeässä roolissa terveyspalveluiden välityksessä.

Hallituksen kärkihankkeisiin lukeutuva Omat Digiajan Hyvinvointipalvelut, ODA-hanke, tähtää sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamallien uudistamiseen. Rakenteilla on sähköinen palvelukokonaisuus, joka hyödyntää sekä ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa että asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. ODAn myötä uudistuvat niin asiointi, tiedonsaanti kuin sote-ammattilaisten työpäivätkin.

“Tiedon integrointi ratkaisee soten onnistumisen” – UNA-hankkeen esite

UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain. Kyseessä on siis hallittu ja vaiheistettu etenemispolku tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden tuottamisessa tarvittavan asiakaslähtöisen sote-tietojärjestelmien kokonaisuuden luomiseksi.

UNA-hankkeessa rakennetaan 2018 aikana integraatiokokonaisuus ja vuoteen 2020 mennessä asiakasohjauksen ja -hallinnan työkaluja, Henrikki Järvinen kertoo.

 

 

– Virtuaalisairaalaksi laajeneva yli 30 virtuaalitalon kokonaisuus tarjoaa sote-uudistuksessa oivan digitaalisen alustan terveydenhuollon palveluiden kehittämiselle. Pelkästään vuoden 2017 aikana yli miljoona käyttäjää on jo käyttänyt Terveyskylän digitaalisia palveluita, Järvinen kertoo , jota Innofactor on ollut toteuttamassa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä aloitettiin puolestaan jo vuonna 2007 HUS Terveyskylä, joka laajenee myös muihin yliopistollisiin sairaanhoitopiireihin vuoden 2018 aikana.

Virtuaalisairaala tarjoaa erilaisia erikoissairaanhoidon klinikoita, jotka tarjoavat tietoa ja muotoilevat koko hoitoprosessia eräänlaisen digihoitopolun avulla. Palvelussa voidaan tehdä potilaan ja hoitavan henkilöstön toimesta yhteinen digihoitopolku, jossa jaetaan tietoa, käydään keskustelua ja tarjotaan palvelua hoitopolun hallintaan.

 

 

Mikä on Henrikki Järvisen visio sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tulevaisuudesta?

– Välillä kun kuuntelee sote-keskustelua, herää kysymys, onko tässä unohtunut se perimmäinen tavoite, eli onko asiakas unohtunut? Liian usein keskustelu käydään poliittisella tasolla sisältäen vääntöä maakuntajaoista, summaa Järvinen.

Hän jatkaa loppuun:

– Minun visionani on se, että SoteDigi yhdistäisi kaikki palvelut yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi. Kun nyt käynnissä olevat kansalliset hankkeet toteutuvat yhteneväiseksi kokonaisuudeksi ilman turhia poliittisia kompromisseja, niin 3–4 vuoden kuluttua tilanne on tiedonhallinnallisesti mahtava, ja siitä päästään ottamaan varsinaisesti tehoja irti.

 

Innofactorin ite wiki-profiili
Innofactorin kotisivut

Tutustu Innofactorin referenssitoteutukseen: Digitaaliset kanavat sairaanhoitoon – Terveyskylässä tekniikka menee ihmisen luokse

 

 

« Palaa blogin etusivulle

Muita julkaisuja

Veera Kujansuu - Basware Connect 2018
Hankinnasta maksuun -prosessin optimointi yli siilojen ja muutosten onnistunut johtaminen
Johannes Puro - Kirjautuminen
Ite wikin kirjautuminen on uudistunut
Suvi Lindström - Basware Connect 2018
Uusien ideoiden syntyminen vaatii koneiden keskelläkin vuorovaikutusta ihmisten välillä
Suvi Lindström - Supertaloushallinto
Ihmisen ja tietokoneen saumaton yhteistyö luo pohjan supertaloushallinnolle
Johannes Puro - Tapahtumat
Barack Obama saapuu Suomeen – Nordic Business Forum kerää liike-elämän ammattilaiset yhteen
Johannes Puro - Basware Connect
Talouspäättäjät viitoittivat Basware Connectissa polkua ihmisen ja älykkään teknologian kohtaamisille
Suvi Lindström - Asiointijärjestelmät
Asiointijärjestelmän rakentaminen vaatii asiointiprosessin monipuolista tarkastelua
Veera Kujansuu - Sähköautot
Kalashnikov haastaa Teslan
Suvi Lindström - PEPPOL
IWA ja Rakennustieto Oy lähtivät edistämään yhteiseurooppalaisen PEPPOL-viestintäjärjestelmän käyttöönottoa Suomessa
Lataa lisää