Tietojärjestelmä on työn tekemisen väline

ReferenssiSatakunnan sairaanhoitopiiri on uudistanut tietojärjestelmiä poikkeuksellisen ripeään tahtiin ja laajasti. Taustalla ovat tavoitteet tarpeisiin vastaavasta ja alueellisesti yhdistävästä järjestelmästä. Onnistuneen uudistamisen taustalla on ollut sitoutunut tiimi sekä hyvä yhteys Tiedon asiantuntijoihin.

Suunnitelmat tietojärjestelmien kehittämisestä ulottuvat aina vuoteen 2020 saakka.

“Potilastietojärjestelmä on väline, jolla työtä tehdään. Nyt valtaosa tiedosta on sähköisesti käytössä sairaanhoitopiirin sisällä ja myös laajemmin sen toiminta-alueella, mikä tukee hyvää hoitoa ja hoivaa”, Satakunnan sairaanhoitopiirin tietohallintoylilääkäri Ari Salmela linjaa.

Satakunnan sairaanhoitopiiri ryhtyi sähköisen järjestelmän uudistamiseen vuonna 2011, jolloin potilastietojärjestelmän ydinosat, ensisijaisesti sairauskertomus, kilpailutettiin. Tällöin toimittajaksi valittiin Tieto. Seuraavana vuonna käyttöön saatiin hyvin toimintaa palvelevat ratkaisut, muun muassa sairauskertomusten sekä potilaan lääkitystiedon käsittely, seurantalomakkeet, lähetteiden ja palautteiden käsittely sekä konsultaatio. Käyttö- ja asiakaspalvelusta sekä testauksen koordinoinnista on alusta saakka vastannut Medbit.

“Vuonna 2013 hanke laajeni koskemaan myös potilashallintoa, kun asiaa pohdittiin muun muassa Kantaan pääsyn näkökulmasta. Ne päätettiin toteuttaa yhdessä. Syksyllä 2014 meillä sitten otettiinkin käyttöön potilashallinto, marraskuussa liityimme Kantaan”, Salmela sanoo.

Tiedot ovat tallessa yhdessä turvallisessa paikassa kertakirjaamisen jälkeen. Alueellinen yhteiskäyttö ja aluekatselu ovat tuoneet sujuvuutta ja tiedon parempaa saavutettavuutta koko laajalle alueelle.


Koko kliininen puoli samassa järjestelmässä

Järjestelmäkokonaisuutta on täydennetty ja täydennetään jatkossakin uusilla osilla. Hoitokertomus, kuumekurva ja osastolääkitys sekä leikkaushoito ja perioperatiivinen hoito ovat tuoreimpia käyttöön otettuja ratkaisukokonaisuuksia. Siihen kuuluvat myös laboratorio- ja kuvantamistulokset, hammaskuvantaminen, päiväkirurgian leikkausjärjestelmä, raportointi, laskutus sekä integroidut riskitiedot ja sairaalainfektiot.

“Infektioyksikkö palvelee koko Satakunnan aluetta. Integraatio infektiojärjestelmästä helpottaa tätä työtä. Riskitiedot halusimme ehdottomasti sähköisesti koko alueen käyttöön”, sanoo projektipäällikkö Silja Iltanen.

Lähetteet ja palautteet liikkuvat lokakuun alusta lähtien sähköisesti koko Satakunnan alueella julkisen sektorin toimijoilla. TYKS ja yliopistosairaalat, työterveyshuolto sekä mahdollisesti myös yksityinen sektori saavat tämän valmiuden lähitulevaisuudessa. Alueellinen mediakeskus, joka toimii alueellisena muun muassa kuvamuotoisen tiedon tallennuspaikkana, otettiin käyttöön keväällä.

Lähes hengästyttävä lista jatkuu lukuisilla tulevilla osilla, kuten yhteisen järjestelmän kuvantamis- ja laboratoriotutkimuspyynnöillä ja sähköisellä hoitokertomuksella.

“Koko kliininen puoli toimii nyt samassa potilastietojärjestelmässä, ja jatkossa meillä on siinä yhteys myös laboratorion kanssa”, Iltanen kertoo.


Kustannustehokas ja nopea uudistus

“Vauhti on ollut kova. Vastaavia käyttöönottoja ei ole missään päin Suomea tehty näin nopeasti. Kustannukset ovat olleet maltilliset verrattuna muihin potilastietojärjestelmiin. Kaiken kaikkiaan projekti on ollut kustannustehokas ja olemme pysyneet budjetissa”, Ari Salmela toteaa.

Haasteita on toki ollut matkan varrella, mutta suuremmilta ongelmilta on vältytty. Kaikkien ulottuvilla oleva sähköinen tieto, pääsy Kantaan ja alueellisen yhteistyön edistyminen ovat asioita, jotka ovat todella helpottaneet arkea. Järjestelmän myötä opittu yhtenäinen kirjaamisen tapa on merkittävä parannus toimintatavoissa.

“Paperin käytön vähentyminen on tärkeä tavoite. Se on enemmänkin tutuista tavoista poisoppimisen asia. Mobiilikirjaamisen pilotti tulee edistämään tätä”, Salmela sanoo.

Alkuvaiheessa uusien ratkaisujen käyttäminen oli hitaampaa verrattuna totuttuihin käytäntöihin. Yhtenäisten toimintatapojen noudattaminen ja hioutuminen ovat myös vieneet aikansa ja vaivansa. Omat haasteensa tuottavat muun muassa sähköisen reseptin vaatimukset ja erilaiset kirjautumisen kysymykset.


Tuen on oltava lähellä

Uudistus on edellyttänyt jatkuvaa työtä, perehdyttämistä ja suunnittelua. Satakunnassa on päädytty siihen, että pääasiallinen tuki käyttöönotoissa ja käytön aikana tulee oman henkilöstön keskuudesta. Näin mukana on aina erinomainen ymmärrys sairaanhoitopiirin arjesta. Yhteistyö Tiedon ja MedBitin asiantuntijoiden kanssa on tiivistä.

Omasta väestä tiimiin kuuluu projektipäällikön lisäksi kaksitoista koordinaattoria. Johtajaylilääkäri, tietohallintoylilääkäri ja tietohallintopäällikkö ovat myös mukana projektissa. Pääkäyttäjien koulutusrupeama oli alkuvaiheessa mittava.

“Oman väen käyttäminen on ollut kustannustehokas ratkaisu. Oma henkilöstö on aina paikalla ja lähellä. Koordinaattoreiden tuki on koettu tosi tärkeäksi asiaksi. Täällä onkin vitsailtu, että Effica-tuki on paikalla nopeammin kuin elvytyspalvelu”, Iltanen kertoo naurahtaen.

Henkilöstö on ollut tyytyväinen tukeen ja koulutukseen. Kyselyissä se on saanut noin kahdeksikon arvosanoja.

Paraikaa Satakunnassa pilotoidaan itseilmoittautumista, ensin lastenpoliklinikalla ja myöhemmin muissa yksiköissä. Se on toiminto, jota moni yksikkö on toivonut muun muassa jonottamisen vähentämiseksi.

“Pian aloitetaan kokeilu potilaalle lähetettävästä tekstiviestimuistutuksesta. Sen odotetaan poikivan merkittäviä säästöjä ja vähentävän käyttämättä jääviä aikoja”, Iltanen kertoo.

Suunnitteilla ovat äitiyshuollon alueellinen järjestelmä, johon äiti voi myös itse kirjata tietoja tunnistautumisen jälkeen. Sähköinen hoitokertomus tulee olemaan käytössä jo ennen joulua.


Satakunnan yhteinen järjestelmä suunnitteilla

Ensi vuonna Satakunnan sairaanhoitopiirin tietojärjestelmä saa jälleen lukuisia uusia osia, esimerkiksi omahoidon, kansalaisen ajanvarauksen ja potilasyhteenvedon. Omien tietojen katselu tuo potilaille paremman pääsyn hoitohistoriaansa.

Lifecaren käyttö alkaa ensi vuonna lääkityksen puolella. Vuodesta 2017 eteenpäin suunnitelmaan on kirjattu muut Lifecare-käyttöönotot.

Satakunnassa tavoitellaan vuoteen 2020 mennessä sairaanhoitopiirin, isoimpien kaupunkien, Pohjois-Satakunnan Euran ja Keski-Satakunnan hammashuollon organisaatioiden yhteistä järjestelmää. Se tulee viemään alueen yhteisen kattavan kannan kautta Potilastiedon arkiston kakkosvaiheeseen. Alueellisesti yhteinen tietojärjestelmä lisää turvallisuutta, sujuvoittaa tiedon saantia ja helpottaa muun muassa versiopäivityksiä.

“Satakunnan alueen yhteisen tietojärjestelmän esiselvitys on tämän syksyn aikataulussa, käyttöönotto aloitetaan ensi vuonna”, Salmela lupaa.

Pinterest
Referenssin infoboxi
Tieto Oyj

Tiedot

Tilaaja: Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätietoja

Tieto Oyj:n yritysprofiili Kotisivut

Tagit

Jos tarjontatagi on sininen, pääset klikkaamalla sen kuvaukseen

Liiketoimintaprosessi

Asiakaspalvelu
Viestintä

Erikoisosaaminen

Dokumenttien hallinta
Integraatiot
Mobiilikehitys
Ohjelmistokehitys
Sisällönhallinta

Toimialakokemus

Julkishallinto
Terveys- ja sosiaalipalvelut

Tarjonnan tyyppi

Toteutustyö
Valmisohjelmisto

Siirry yrityksen profiiliin Siirry Tieto Oyj kotisivuille Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Tieto - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Asiantuntijoita ja yhteyshenkilöitä ei ole vielä kuvattu.

Tieto - Muita referenssejä

Tieto - Muita julkaisuja

Siirry Tieto Oyj kotisivuille Siirry yrityksen profiiliin Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Tiedon hakemisen lyhyt historia - Digitaaliset alustat jäsentävät nyt maailman tietoa uudelleen
Suomen 50 suurinta yritystä
Brutaalit nettisivut

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia