Arttu Ylärakkola otti ensiaskeleensa koodarina 8-bittisellä tietokoneella “80-luvun alkuhämärissä”. 

Vuonna 2011 Ylärakkola tovereineen perusti ohjelmistokonsulttifirman. 

“Se veti niin hyvin, että tässä sitä ollaan vielä 15 vuotta myöhemmin”, Ylärakkola kertoo Rakettitieteen synnystä.

“Monesti startupeilla oli idea, mutta heiltä puuttui tekninen kompetenssi. Sitten minut lykättiin sinne CTO:n hommiin”, Ylärakkola kuvaa rooliaan asiakasprojekteissa. 

Tänä vuonna yli 10 miljoonan euron liikevaihtoon yltänyt lähes satapäinen Rakettitiede auttaa asiakkaitaan digitaalisten palveluiden teknisessä suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Tekninen tekeminen ja oppiminen on lähellä Ylärakkolan sydäntä.

“Viikottaisen koodaamisen määrä on vakio: jos sitä ei tee töissä, niin sitä tekee saman verran vapaa-ajalla. Siinä olet lauantai-aamuna kahvikuppi kädessä ja sitten heität Claude Codelle, että teepäs tällainen… Sitten havahdut jossain kohdassa siihen, että on sunnuntai”, Ylärakkola kuvaa flowtilaan ajautumista.

Rakettitieteen Arttu Ylärakkola tavoittelee parempia keinoja hallinnoida ohjelmistokehityksen suuntaa.

 

Ylärakkolan mukaan Claude ei ymmärrä ohjelmistojen suunnittelusta mitään, mutta on kauhean vakuuttava.

Häntä huolettaa aloittelevien koodarien taitojen kehittyminen, kun tekoälypohjainen koodaus on näennäisesti niin helppoa.

Ylärakkola epäilee, pystyykö aloitteleva ohjelmistokehittäjä ottamaan itseään niskasta kiinni ja työskentelemään viikon ajan, jos tekoäly tekee saman tunnissa hänen puolestaan. 

Kysymys kuuluu: kuka tässä kuviossa pystyy tarkastelemaan toteutusta kriittisestä kulmasta?

“Jos kokematon arvostelee lahjatonta, niin missä kohdassa tapahtuu oppiminen?” hän kysyy. 

Kun koodia tulee ovista ja ikkunoista, Corpus pitää bisneksen ja devaustiimin samalla sivulla

Arttu Ylärakkola on luvannut esitellä lukijoillemme Corpuksen, joka on Rakettitieteen kehittämä malli ohjelmistokehityshankkeen dokumentointiin ja hahmottamiseen tekoälyavusteisesti.

“Corpus kaventaa gäppiä bisnesihmisten ja koodarien välillä”.

Se kuvaa softaa korkeammalla tasolla kuin mitä se rivi riviltä tekee. Corpus on paikka tälle liiketoimintaymmärrykselle: jotta AI pystyisi olemaan hyödyllinen, sille pitää antaa sama bisnesymmärrys kuin ihmisillä”, Ylärakkola kuvaa.

Corpuksen toimintamallissa kehitettävän ohjelmiston pyörittämät liiketoimintaprosessit kuvataan Markdown-tiedostoissa, joille luodaan oma hakemisto versionhallintaan. Tiedostot on tarkoitettu sekä ihmisten että tekoälyn käyttöön, ja ne pidetään ajan tasalla aina, kun projektin muutoksia tallennetaan versionhallintaan.

“Ideana on, että sulla on versionhallinnassa tiedostoja, ja samalla kun muutetaan koodia, muutetaan AI:n avulla samassa versionhallinnassa olevaa Corpusta.  Tällä tiedolla viestitään sitä, mitä käyttäjät haluavat saada softalla aikaiseksi. Tämä paketti auttaa kognitiivisessa velassa, koska tekninen tai ei-tekninen ihminen voi kysyä AI:lta, että ‘miksi näin’, ja tekoäly pystyy auttamaan”, Ylärakkola hahmottelee.

Corpus tuo helpotusta kolmeen ongelmaan

Rakettitieteellä on tunnistettu kolme ongelmaa, joihin Corpus tuo helpotusta.

Ensimmäinen liittyy siiloutumiseen: it-porukka tietää tuotteesta kaiken, mutta heidän näkyvyytensä ulkopuolelle on hyvin rajallinen. Jos kysymyksiä herää, ne kulkevat perinteisesti saman kehittäjäporukan kautta.

Mutta koodari saattaisi ainakin haluta vastata, Ylärakkolan materiaalia mukaillen: “Don’t bother me, I have stuff to code!”

Myös organisaation eri osastojen työntekijöillä voi herätä kysymyksiä, jotka on perinteisesti suunnattu kehittäjille.

“Mutta AI voi toimia tunteiden tulkkina, jolloin asian voi selvittää itse”, Ylärakkola kuvaa. 

Tällöin yhteistyö paranee, eikä teknisiä osaajia tarvitse häiritä niin usein kysymyksillä, kun eri osapuolilla on pääsy tekoälyn ymmärrykseen hankkeesta.

“Esimerkiksi erään järjestelmän kehityksessä asiakaspalvelun ei enää tarvinnut kysyä meiltä monimutkaisissa caseissa, miksi jokin asia on ongelma. He pääsivät tuotteeseen sisälle itse ja selvittivät asian omin päin”, Ylärakkola kuvaa.

Eli eri osapuolet voivat saada Corpuksesta omalla kielellään vastauksia kysymyksiinsä.

“Jos bisnestyypit toivovat muutoksia, he voivat iteroida omia ajatuksiaan AI:n kanssa. Tällöin päätökset perustuvat tietoon eikä luuloon”, Ylärakkola kuvaa ja jatkaa:

“Tämän takia myös muutospyynnöt ovat laadukkaampia ja helpommin toteutettavissa, kuin muutospyynnöt jotka ‘eivät pohjaudu todellisuuteen.’”

Ohjelmistojen ominaisuuksien määrä kasvaa tekoälyn myötä, mutta aiheuttaa myös haasteita

Corpus pyrkii tuomaan helpotusta koodaustehon kasvun myötä tapahtuneeseen ominaisuuksien määrän lisääntymiseen.

“Ominaisuuksien nopea lisääntyminen ei ole pelkästään plussaa. Onhan se kiva, että ominaisuuksia tulee lisää, mutta pysyvätkö ne enää ihmisillä päässä? Meidän täytyisi kyetä hallitsemaan sitä, mihin kaikkeen toiminto vaikuttaa, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon”, Ylärakkola pohtii. 

Paradoksaalista kyllä, kehittämisen tehostuminen tuo siis myös uusia haasteita pöytään. 

“Avainkysymys kuuluu, miten AI voi helpottaa kognitiivisessa velassa”, Ylärakkola toteaa.

Ennen tekoälyavusteista koodausta uusia ominaisuuksia ei saatu liiketoiminnan kulmasta julkaistua tarpeeksi nopeasti. Silloin kehittäjästä saattoi tuntua, ettei uusia toimintoja ehdi kehittää, koska työjono vei kaiken ajan.

Tekoälyaikana taas uusia ominaisuuksia saadaan käyttöön nopeammin, kuin liiketoimintaosaajat ehtivät omaksua niitä. Näin ajantasainen kuva siitä, miten tuote toimii, voi hämärtyä.  

Kehittäjä puolestaan saa tekoälyavusteisesti enemmän aikaan, mutta samalla yksittäistä ominaisuutta kohden käytettävissä oleva aika on vähentynyt. Koska ohjelmisto ei koskaan ole pelkkä ominaisuuksiensa summa, ominaisuuksien vaikutukset kokonaisuuteen voivat jäädä tarkastelematta.

Mitä parantuneella projektitiedolla saavutetaan?

Ei-teknisestä näkökulmasta Corpuksella saadaan selkeämpi käsitys siitä, mitä joskus monimutkaiseltakin vaikuttava tuote todella tekee. 

“Koodi kertoo kyllä tekoälylle ‘miten’, mutta harvemmin‘miksi’ tai ‘miksi ei’”, Ylärakkola demonstroi.

Corpus tarjoaa siis vastauksia arjen kysymyksiin lennosta ilman, että tarvitsee odottaa apua kehittäjältä. Samalla saadaan laadukkaampia muutospyyntöjä, jotka perustuvat oletusten sijaan siihen, mitä tuotteessa todella on.

Kehittäjän näkökulmasta saadaan tarkemmin rajattuja kehitystehtäviä, parempaa uusien ominaisuuksien vaikutusten arviointia ja kykyä selvittää vanhan koodin toimintaa ja taustoja.

Projektiviestinnän ja tilanteen hahmotuksen kannalta saavutetaan yhteinen sanasto, joka kaventaa perinteistä kuilua liiketoiminnan ja teknisen toteutuksen välillä.

Tekoälyavusteisessa ohjelmistokehityksessä voi tapahtua huomaamaton ajautuminen väärään suuntaan

Kolmas AI-ajan kehityshaaste, jota Corpus pyrkii ratkomaan, on huomaamaton ajautuminen sivuraiteelle kehityksessä monimutkaisuuden kasvaessa.

“Yksittäisenä muutos näyttäisi siltä, että se on täydellinen, mutta huomaamatta softa voi alkaa luisua johonkin suuntaan. Ajattele, jos sulla on satoja tuhansia rivejä koodia. Riskinä on, että muutoksessa viisi mentiin oikeaan suuntaan, mutta numero kahdeksassa alettiin mennä väärään suuntaan. Jos annat tehtävän tekoälylle ilman liiketoiminnan kontekstia, saatat saada tuloksen, joka on teknisesti täydellinen mutta käytännössä väärä. Tekoäly voi auttaa siinä, että suoristat pakan, kunhan AI:lla on tarvittava tietämys corpuksen muodossa”, Ylärakkola kuvaa.

Yksittäiset muutokset voivat siis näyttää hyviltä erikseen tarkasteltuina, ja kaikki testit voivat mennä teknisesti läpi. Silti ohjelmiston eri osiin ulottuvan toiminnallisuuden lisääntyminen voi synnyttää piileviä ristiriitoja.

Koko koodipohjan läpikäyminen on ihmiselle liian suuri urakka, mutta tekoäly pystyy siihen Corpuksen avulla.

Corpus paljastaa ristiriidat koodissa ja/tai tavoitteen kuvauksessa

Ohjelmiston koodin ja Corpukseen kuvatun liiketoimintatiedon väliset ristiriidat voivat kertoa kolmesta erilaisesta ristiriitatilanteesta. 

Silloin tiimin täytyy tunnistaa, pitääkö Corpuksen tietoja päivittää, korjata koodia vai korjata koko näkemystä siitä, mitä muutoksella oikein halutaan.

Ensimmäisessä tilanteessa koodi toimii oikein, mutta Corpuksen tiedot ovat vanhentuneet. Tällöin ohjelmiston toimintaa on muutettu tarkoituksella, mutta muutosta ei ole vielä kirjattu Corpukseen, tai se on kuvattu sinne niin, että AI ymmärtää kuvauksen väärin. Tällöin tieto toiminnon tavoitteista on päivitettävä, jotta tekoäly lähtisi tulevissa tehtävissä liikkeelle oikeasta ajatusmaailmasta.

“Jos koodi on väärin ja Corpus oikein, se on bugi ja se voidaan korjata”

Toisessa tilanteessa Corpukseen kuvattu liiketoimintasääntö on edelleen relevantti, mutta koodi on syystä tai toisesta lakannut noudattamasta sitä. 

“Jos koodi on väärin ja Corpus oikein, se on bugi ja se voidaan korjata”, Ylärakkola sanoo.

Kolmannessa tilanteessa sekä koodi että Corpuksen kuvaus ovat väärässä. Tällöin taustalla voi olla muutos, jonka merkityksestä ei ole koskaan muodostettu yhteistä käsitystä tiimin ja tekoälyn välillä. 

“Jos sekä koodi että Corpus ovat väärin, niin sitten asiaa lähdetään selvittämään ja oikaisemaan”, Ylärakkola kuvaa.

Tällöin tarvitaan liiketoimintapäätös siitä, miten ohjelmiston oikeastaan halutaan toimivan. Tämän päätöksen pohjalta voidaan sitten korjata sekä tekninen toteutus että tuetun prosessin liiketoimintatavoite.

Corpuksen käyttöönotto

Corpus on saatavilla dokumenttina, jonka mikä tahansa kehitystiimi voi opettaa käyttämälleen tekoälymallille.

Jos haluat kokeilla Corpusta omassa projektissasi, voit olla yhteydessä  Rakettitieteeseen: 

“Voimme jutella aiheesta ja saat Corpus-pdf:n, jolla pääset alkuun yhden kahvitauon aikana”, Ylärakkola lopettaa. 

Rakettitieteen Juha Huttunen ja Arttu Ylärakkola työn touhussa.

 

Rakettitieteen sähköpostiosoite on sales@rakettitiede.com.

Rakettitieteen kotisivut

Rakettitieteen Ite wiki -profiili