Muistatko vielä, millaisen perehdytyksen sait ensimmäisessä työpaikassasi? Minä muistan vaikka aikaa on kultaiselta 80-luvulta jo vierähtänyt. En tosin muista perehdytystä siksi, että se olisi häikäissyt erinomaisuudellaan vaan siksi, että se oli todella lyhyt!

Kun ylioppilaskirjoitukset olivat ohi, suuntasin heti kaverin kanssa kesätöihin läntisen naapurimaan sote-sektorille, hoitajaksi kehitysvammaisten hoitokotiin. Eihän minulla hoitoalasta tai kehitysvammaisista mitään kokemusta ollut, mutta 18-vuotiaana ihminen tuppaa olemaan varma omista kyvyistään vähän joka asiassa. Ilmeisesti myös Stockholms Läns Landsting luotti kykyihini, koska perehdytys tehtävään hoitui alta pois noin viidessä minuutissa: ”tässä on pukuhuone, tässä tauko- ja tupakkahuone (kaikkea sitä työpaikoilla 80-luvulla tehtiinkin) ja osastolla asuu kahdeksan henkilöä” (på svenska förstås). Ja sen jälkeen sai suorittaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Ihme kyllä, työ sujui perehdytyksestä huolimatta hyvin, minä viihdyin ja ilmeisesti työnantajakin arvosti panostani, koska seuraavien opiskeluvuosien lomien aikana minulle löytyi samasta paikasta töitä aina, kun vain ehdin hypätä punaiseen tai valkoiseen laivaan. Olen jälkeenpäin ajatellut, että maalaisuus ehkä oli tässä asiassa minun puolellani: olin kotona tottunut tarttumaan kaikenlaisiin töihin ja tekemään osuuteni vaikka osaaminen ei aina huippuluokkaa ollutkaan. Mutta oli toki paljon muita kesätyöntekijöitä, sijaisia ja osa-aikaisia, joiden perehdytys noudatti samaa kaavaa ja joiden ura Landstingillä jäi monesti vain yhden päivän mittaiseksi.

Perehdytys työnantajamielikuvaa rakentamassa

Muutaman kuukauden kuluttua tulevana kesänä tuhannet nuoret aloittavat kesätyöt mahdollisesti ensimmäisessä työpaikassaan. Tiedän toki, että perehdytykseen panostetaan monessa yrityksessä nykyisin todella paljon ja se on systemaattista, strukturoitua ja dokumentoitua. Silti saattaa käydä niin, että jonkun vasta-alkajan perehdytyskokemus on yhtä karu kuin aikoinaan itselläni ja lyhytaikaisilla kollegoillani. Se on suorastaan synti ja häpeä, koska kattava perehdytys on aivan yhtä tärkeää työnantajalle kuin työntekijälle. Paitsi että perehdytys varmistaa, että työntekijä tekee oikeita asioita oikeilla työvälineillä, hyvällä perehdytyksellä rakennetaan myös työhyvinvointia ja työnantajamielikuvaa. Työvoimapula on todellisuutta jo nyt monella alalla eikä tilanne lähivuosina ole helpottumaan päin. Erinomainen työnantajamielikuva on yksi ratkaiseva tekijä kilpailussa tulevaisuuden osaajista.

Niin se perunanviljely! Mielestäni se, että työnantaja käyttää paljon rahaa, aikaa ja osaamista rekrytointiin ja jättää sitten perehdyttämisen hunningolle, on sama kuin perunanviljelijä ostaisi keväällä isolla rahalla perunansiemeniä, jättäisi ne säkkeihin ja ihmettelisi syksyllä olematonta satoa ja nahistuneita siemenperunoita. Sallinette vertauksen, maalta kun olen! Tunnistatko sinä perehdyttämisen tärkeyden? Apua on kyllä saatavilla, käy tutustumassa XoomPointin yleisperehdytyksen verkkokurssiin!

-Päivi

XoomPointin tämänkertainen vieraskynä on Päivi Rajala. Päivi on yrittäjä, valmentaja, työnohjaaja ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, jolla on myös pitkä kokemus myynnistä, HR-tehtävistä ja esimiestyöstä yritysmaailmassa.