Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Pallomeri vai parempi palkka?

BloggausYritysjohtajat ovat huolissaan koodarivajeesta, joka on noin 15 % alan nykyisestä työvoimasta. Hyvistä osaajista on pulaa, mutta jos tarve on noin suuri, sen pitäisi näkyä myös kehittäjien palkkapusseissa. Vai onko kyse siitä, että pitää saada paljon halpaa hyvän sijaan ja mielellään heti?

Hesarin mielipide- ja taloussivuilla on käyty keskustelua Suomea uhkaavasta koodarivajeesta. Liuta tunnettuja yritysjohtajia Ilkka Paanasesta, Risto Siilasmaahan sekä pormestari Jan Vapaavuori ovat huolissaan välittömästä 7 000–9 000 koodarin tyhjiöstä (HS 18.10.), koska “Suomi ei voi voittaa ilman maailman parhaita koodareita”.

Asia on tärkeä, ja kovia tekijöitä tarvitaan, mutta me ihmettelemme, mistä nämä luvut tulevat. Onko pula koodareista vai hyvistä koodareista? Jos elämme perikatoon vievässä devaajavajeessa, minkä takia taksoja ei nosteta?

Koodareissa on eroja

Asiaa on puitu muun muassa Rakettitieteen perustajaosakkaan Juha Huttusen Facebook- ja LinkedIn-seinillä. Hän ei kiistä devaajapulaa vaan kysyy, miten luvut on laskettu: “Onko vaje laskettu niin, että ‘jos saisin 10 huippudevaajaa nyt heti 3 000 €/kk, niin ottaisin ne kaikki’ -matematiikalla vai mistä johtuu tunne, että luvut eivät perustu todellisuuteen?” Jos koodarivajeluku on arvioitu keskimääräisen koodarin mukaan, pitäisi tietää, mikä hänen tuottavuutensa on. Laatu on olennainen osa työvoimatarvetta arvioitaessa, koska koodaaminen on käsityötä.

Asiaan vihkiytymätön voi herkästi ajatella, ettei ole väliä, kuka softaprojektin koodaa, koska resurssit eivät toisistaan poikkea. Todellisuudessa devaajien tuottavuuserot ovat suuret: yksi saa aikaan valtavasti, ja toinen saa aikaan valtavasti vahinkoa. Kokeneen tekijän avulla hommat toimivat kerralla kunnolla, ja silloin säästyy sekä aikaa että rahaa.

Hyvä ratkaisu ei voi olla se, että projekteihin otetaan vain lisää resursseja. “Enemmän kuin pula devaajista meillä on mielestäni pula osaavasta johdosta, mitä tulee softan tekemiseen ja tuotteen määrittelyyn. Liian herkästi päädytään lisäämään feature ja toinenkin softaan ja sitten kaivataan lisää devaajia, vaikka oikea ratkaisu voisi olla jättää featuret tekemättä”, Juha kommentoi asiaa.

Rakettitieteen hallituksen puheenjohtaja Marko Saaresto komppaa Juhaa. Markon mielestä ohjelmointityö on Suomessa vielä sen verran halpaa, että sitä määrätään liian heppoisasti. Hän lisää, että tämä voi osittain johtua kohtaamisongelmasta: “Rekryn tavoitteena on hankkia niin monta osaajaa kuin saatetaan tarvita, mutta sitten kaikki palkatut pitäisi saada tuottavuusmittareiden takia naputtelemaan mahdollisimman monta tuntia kuukaudestaan.”

Kysymmepä vaan

Jos koodarivaje on kerta niin suuri, miksi alan yleinen palkkaus ja tuntihinnat eivät ole juurikaan kohonneet vuosien vieriessä?

Lisää liksaa paikkaisi devaajapulaa, koska sen myötä Suomeen saataisiin uusia osaajia ulkomailta ja se auttaisi kiinnostukseen kouluttautua alalle. Pelkästään isosta vajeesta valittamalla ihmiset eivät koodarin hommiin tule, koska samasta aiheesta on kirjoiteltu jo parikymmentä vuotta.

Jotkin firmat yrittävät kompensoida ansiotasoa pikkukivoilla eduilla ja mukavalla pöhinällä, mutta firmabileillä tai flippereillä ei korvata työn vaativuuteen nähden liian pientä palkkaa.

Saattaa sisältää pieniä määriä markkinointihehkutusta

Rakettitieteellä on reilu palkkaus mutta ei pallomeriä, pomppulinnoja tai perjantaibileitä toimistolla – joka sekin on vaatimaton (mutta toimiva), koska maksamme mieluummin konsulteillemme enemmän kuin panostamme seiniin.

Tarkoituksemme ei ole myydä resursseja myymisen ilosta: emme lapioi toimistoja täyteen vaan meiltä saa juuri sen verran konsulttia kuin projekti vaatii. Lisäksi rakettitieteilijät auttavat asiakasta teknologiavalinnoissa ja muissakin päätöksissä projektin edetessä eivätkä he jää suu kiinni nurkkiin pyörimään.

Mielestämme tällaisten taitavien devaajien kuuluu saada kunnon korvaus, ja siksi puolet asiakaslaskutuksestamme kilahtaa suoraan kehittäjien kirstuun. Lisäksi laskutus on firman sisällä avointa tietoa, joten kaikki käytännössä tietävät toistensa palkat. Tämä lisää avointa kulttuuria. Jos reilu peli kiinnostaa, kannattaa tsekata myös nämä postauksemme palkkamalleista:

Keskustelua palkoista ja palkkamalleista

Suoraa puhetta palkkamallien plussista ja miinuksista

Kiinnostaako ura rakettitieteilijänä?

Pinterest
Rakettitiede Oy

Lisätietoja

Yritysprofiili Rakettitiede kotisivut

Tagit

Jos tarjontatagi on sininen, pääset klikkaamalla sen kuvaukseen

Omat tagit

Palkkamalli
Rakettikulttuuri
juhahuttunen
markosaaresto
Rakettitieteilijä
rekry

Siirry yrityksen profiiliin Rakettitiede kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Rakettitiede - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Rakettitiede - Muita referenssejä

Rakettitiede - Muita bloggauksia

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Moni työmailla ahertava kaipaa digitaalista tiedonkeruumenetelmää – “Työ tehostuu, kun asiat hoituvat yhdessä sovelluksessa”
H2C tuo koodausopinnot kaupunkeihin, joissa ohjelmoinnin osaajista on pulaa - töihin it-alalle on monia väyliä
Traficomin selvitys: Nousevilla ICT-teknologioilla on iso vaikutus kestävään kehitykseen

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia