Helmi tarjoaa laadukasta kotisairaanhoitoa optimoidulla osaamisella

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen kotihoidon suunnittelussa ja resursoinnissa hyödynnetään Tiedon Kotihoidon optimointia.
Palvelurakenteiden muutokset heijastuvat voimakkaasti kotihoidon resursseihin. Kotihoidon asiakasmäärät ovat selkeässä kasvussa. Muutokset, kuten vuodeosastopaikkojen vähentäminen ja erikoissairaanhoidon nopeammat kotiutukset, muovaavat kotihoidon toimintaa yhä vahvemmin tehostetun kotisairaanhoidon palveluihin.
“Kotihoito profiloituu selkeästi sairaanhoidollisen osaamisen tehtäviin. Sairaanhoitajien ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito korostuvat jatkossa yhä voimakkaammin: kotikäynneillä erikoissairaanhoidon tehtävät lisääntyvät”, sosiaali- ja terveyspiiri Helmen vanhuspalvelupäällikkö Ira Karvonen pohtii.
Hoitotyön laatu on jatkuvaa sisällöllistä tarkastelua: saako asiakas tarvitsemaansa ja haluamaansa palvelua sekä tavoitteellista toimintakykyä tukevaa hoitoa. Välittömän hoitotyön osuuden kasvu varmistaa hoidon laadun.
“Kotihoidon optimoinnilla voimme varmistaa, että sairaanhoitajien osaaminen kohdistuu sinne missä sitä todella tarvitaan. Vakavasti sairaiden hoito, esimerkiksi vaikeat haavanhoidot, iv-hoidot ja syöpäpotilaat, optimoidaan sairaanhoitajien työpäivään. Jatkossa tehotiimi huolehtii erikoissairaanhoidosta kotiutuvista asiakkaista”, Karvonen suunnittelee.
Ira Karvonen vastaa sosiaali- ja terveyspiiri Helmen vanhuspalvelutyöstä, joka kattaa kotisairaanhoidon lisäksi asumis- ja kotipalvelut sekä omaishoidon tukipalvelut. Helmi tuottaa Haapaveden ja Siikalatvan asukkaille kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa sekä Pyhännällä kotisairaanhoidon palveluja. Kotihoidon lähes 80 hengen tiimi koostuu sairaanhoitajista, perus- ja lähihoitajista.
Vartti aikaisemmin liikkeelle, tunteja lisää asiakkaille
Tiedon Kotihoidon Effica, Kotihoidon Optimointi ja Lifecare Kotihoidon mobiili otettiin käyttöön Helmessä syksyllä 2014. Karvonen muistuttaa, että uusien työkalujen käyttöönotot ovat aina isoja muutoksia työyhteisölle ja ne tuovat vääjäämättä muutoksia myös tuttuihin toimintatapoihin. Optimointi lisää tasaisuutta tiimien työnkuviin ja kiire vähenee.
“Muutimme aamuraportoinnin käytänteitä ja aamuvuorolaiset pääsevät nyt 15 minuuttia aikaisemmin liikkeelle. 20 työntekijän tiimissä se tarkoittaa viisi tuntia lisäaikaa asiakkaan luona tehtävään työhön”, Karvonen laskee.
Kotihoito on jatkuvaa muutosta: asiakkaat ovat vuoroin kotona tai sairaalassa, palvelutarpeet muuttuvat, työntekijät sairastuvat. Aamut ja illat ovat tunnetusti kiireisimmät ajat kotihoidossa. Optimoinnin avulla on saatu lisäresursseja iltoihin ja viikonloppuihin. Haavanhoidot ja kylvetykset keskitetään rauhallisempiin iltapäivän hetkiin. Karvosen mukaan resurssien hallinta on selkeästi helpottunut.
“Saamme realistisen käsityksen resurssien määrästä suhteessa asiakaskäynteihin. Optimointi on hyvä työkalu myös päätöksentekoon ja johtamiseen, voimme reaaliajassa osoittaa päättäjille todellisen resurssitarpeen”, Karvonen pohtii.
Kotihoidon yhteistyö on tiivistä paitsi asiakkaan ja hänen omaisten kanssa, myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, kotipalveluja tuottavien yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa. Kuntouttavan hoitotyön osuus on kasvussa. Karvosen tavoitteena on saada tiimiin myös fysioterapeutteja.
“Optimoinnin myötä voimme kohdistaa työaikaa myös palvelu- ja hoitosuunnitelmien sekä tavoitteellisten RAI-kuntoutussuunnitelmien tekoon, jolloin työntekijöille ei jää tunnetta, että suunnittelutyö on tehtävä kaiken arkityön päälle”, Karvonen toteaa.
Julkaistu: 9.2.2015