Ohjelmistokehittäjän palkka vuonna 2022 on keskimäärin 5326 euroa kuukaudessa. Ohjelmistokehittäjän mediaanipalkka on 5100 euroa kuukaudessa. Lukemat selviävät yli 4.500 ohjelmistokehittäjän yhteisön, Koodiklinikan vuotuisesta palkkatutkimuksesta, joka tarjoaa mielenkiintoisen näkymän it-alan palkkoihin tällä hetkellä.

Tyypillisiä rooleja, joissa palkkatutkimukseen osallistuneet kertovat työskentelevänsä, ovat muun muassa ohjelmistokehittäjä, full-stack ohjelmistokehittäjä, Senior Software Developer, arkkitehti, projektipäällikkö, ohjelmoija, senior developer, sekä frontend-kehittäjä. 

Kerrottuna kahdellatoista ohjelmistokehittäjän ja -suunnittelijan, tai it-konsultin vuosipalkka on keskimäärin 63.912 euroa vuodessa mediaanipalkan ollessa 61.200 euroa vuodessa.

Palkkatutkimus kuitenkin kertoo kehittäjien keskimääräisten vuositulojen olevan 68.105 euroa ja mediaanivuositulojen olevan 65.000 euroa. Kasvu suhteessa kuukausipalkkaan selittynee erilaisilla bonuksilla, kuten osakkeista jaettavilla osingoilla, sillä useat ohjelmistoalan yritykset sitouttavat työntekijöitä osakasohjelmilla. 

Lisäksi kyselyssä on vastausten perusteella neuvottu kertomaan kuukausipalkka 12,5 kertaisena vuosipalkkaa laskiessa.

Ohjelmisto-osaajan keskimääräistä kuukausipalkkaa suhteessa palkkojen mediaaniin nostaa muutamat erittäin korkeapalkkaiset kehittäjät, joita ohjelmisto-osaajien joukosta aina löytyy.

Vastaajista 616 oli palkansaajia ja 68 laskuttavaa työtä tekeviä yrittäjiä.

Ote tutkimusdatasta

Ohessa ote Koodiklinikan palkkatutkimuksen vastauksista. Tutkimustulokset ovat luonnollisesti anonyymejä ja vastaajat saivat halutessaan jättää vastauskenttiä tyhjiksi. Kaikki rivit tai sarakkeet eivät ole näkyvillä otteessa.

Missä kaupungissa työpaikkasi pääasiallinen toimisto sijaitsee? Millaisessa yrityksessä työskentelet Työaika (jos työsuhteessa) Rooli Kuukausipalkka (brutto, euroina) Vuositulot (sis. bonukset, osingot yms, euroina)
PK-Seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) Tuotetalossa, jonka core-bisnes on softa 100% Backend 6500 260000
PK-Seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) Konsulttitalossa 100% Teknologiajohtaja 6500 81250
PK-Seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) Tuotetalossa, jonka core-bisnes on softa 100% Ohjelmistokehittäjä 9000 117000
Turku Tuotetalossa, jonka core-bisnes on softa 100% full-stack-ohjelmistokehittäjä 5000 62500
PK-Seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) Konsulttitalossa 100% Devaaja 5100 63750
PK-Seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) Konsulttitalossa 100% Full-stack 7500 90000
Vaasa Tuotetalossa, jonka core-bisnes on softa 100% Ohjelmistokehittäjä full-stack, laitteistokehitys, tekoäly/koneoppiminen 3700 48000
Tampere Konsulttitalossa 100% Full-stack 4600 57500
PK-Seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) Yrityksessä, jossa softa on tukeva toiminto (esim pankit, terveysala, yms) 100% 4300 55000
Turku Yrityksessä, jossa softa on tukeva toiminto (esim pankit, terveysala, yms) 100% Software-engineer 3500 45000
PK-Seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) Tuotetalossa, jonka core-bisnes on softa 100% Lead Developer 5500 68750
Oulu Yrityksessä, jossa softa on tukeva toiminto (esim pankit, terveysala, yms) 100% Ohjelmistokehittäjä 2600 32500
PK-Seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) Tuotetalossa, jonka core-bisnes on softa 100% Full-stack / Arkkitehti 5000 62500
PK-Seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) Tuotetalossa, jonka core-bisnes on softa 100% full-stack fronttipainotuksella 5100 63750
Turku Konsulttitalossa 100% Ohjelmistokehittäjä 4150 56500
PK-Seutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) Konsulttitalossa 100% Senior Software Developer 5500 70000

 

Ohjelmistokehittäjän palkka 2022 – kokemusvuosien ja sukupuolen vaikutus palkkaan

Koodiklinikan palkkakysely tarjoaa myös muutamia mielenkiintoisia graafeja, jotka visualisoivat vastauksia suhteessa muihin yhteisön jäseniltä kysyttyihin tietoihin.

Oheinen grafiikka kuvaa pystyakselilla ohjelmistokehittäjän vuositulot ja poikkiakselilla osaajan kokemusvuodet. 

Graafin ylemmässä osiossa näkyvät erilliset siniset pallot ovat yksittäisiä korkeapalkkaisia miesvastaajia. Grafiikassa sininen pallo siis merkitsee miespuolista vastaajaa ja harmaat pallot kuvaavat puolestaan muunsukupuolisia, tai sukupuolensa kertomatta jättäneitä it-alan osaajia.  

Punaiset pallot puolestaan kuvaavat naisvastaajia, joista juuri kukaan ei ole yltänyt yli 100.000 euron vuosipalkkaan. Ohjelmistoalan palkkakuninkaat näyttävät siis kaikki olevan miehiä. 

”Ohjelmistoalan palkkakuninkaat näyttävät kaikki olevan miehiä”

Ohjelmistoalan yrityksissä on jo pitkään rekrytoitu erityisesti senior-kehittäjiä. Graafin perusteella vaikuttaakin siltä, että ohjelmisto-osaajien palkat nousevat noin viiden vuoden kohdalla. Noin seitsemän vuoden työkokemuksen jälkeen palkkojen kasvu jatkuu yhä, joskin maltillisena. 

Myös hyvin uransa alkupäässä olevat ohjelmistokehittäjät tuntuvat pääsevän ihan mukaville palkoille. Palkkojen ja työpaikan varmuuden puolesta ohjelmistoalalle on siis varmasti imua.

Kaiken kaikkiaan sukupuoli ei näytä vaikuttavan suuresti palkkaan, sillä naispuoliset ohjelmistokehittäjät sijoittuvat melko tasapuolisesti kuvaajaan. Paljon pöydällä ollut palkkatasa-arvo ja naispuolisten osaajien houkuttelu it-alalle vaikuttaa varmasti tasapuolisuuteen.

Naispuoliset vastaajat ovat kuitenkin palkkauksessaan hieman miehiä perässä. 

It- ja ohjelmistoalan palkat alueittain

Oheinen graafi näyttää ohjelmistoalan palkat alueittain. Ikävä kyllä grafiikan asettelu ei ollut helpoimmasta päästä ja esimerkiksi Turku jäi tämän tarkennustason ulkopuolelle. 

Harmaa palkki grafiikassa kertoo palkkojen jakaantumisesta kussakin kaupungissa tai alueella. Pk-seudun palkki näyttää, että ohjelmistoalan kovapalkkaisia osaajia sijoittuu eniten Helsinkiin ja sen lähialueille.  Ohjelmistokehittäjien mediaani- ja keskipalkat ovat myös Helsingissä muuta Suomea korkeammat, mitä selittää varmasti ainakin korkeammat asuinkustannukset, sekä kova kilpailu osaajista alueella, joka on täynnä teknologia-startupeja ja ohjelmistoyrityksiä.

Tummansininen piste kuvaa kaupungin mediaanipalkkaa niillä alueilla, joilla vastauksia on enemmän. Tummanpunainen piste puolestaan kuvaa keskipalkkaa.

Vastausten määrässä erottuvat it-alan perinteiset suosikkikaupungit Helsinki, Tampere ja Oulu, sekä Kalifornia, joka on hieman yllättäen keskimäärin hyvin samalla tasolla palkkauksessa kuin Helsinki.

Ohjelmistoalan palkat ikävuosittain

Palkkatutkimuksen osio kuvaa ohjelmistokehittäjien ja muiden ohjelmistoalan osaajien palkat ikävuosittain. Ikää kysyttiin tutkimuksessa viiden vuoden kohorteissa alkaen ikävuosista 21-25.

Ikä, joka korreloi usein kokemusvuosien kanssa, nostaa ohjelmistokehittäjien keskimääräisiä palkkoja hiljakseen aina 41-45 ikävuoteen saakka.

Hieman yllättäen 21-25 vuotiaiden joukossa on korkeapalkkaisempia ohjelmisto-osaajia, kuin 26-30 -vuotiaiden ohjelmistokehittäjien joukossa. Tämä sama ilmiö on näkynyt myös Ite wikin aiemmin toteuttamissa palkkatutkimuksissa, joissa palkkauksen yläpäästä on löytynyt täysin kouluttamattomia osaajia. Toisin sanoen hyvin nuorena kenties itse opitut ohjelmistokehitystaidot voivat johtaa hyviin palkkoihin jo aikaisessa vaiheessa. Kaikista parhaat talentit myös rekrytään nopeasti markkinasta, tai sitten he hyppäävät suoraan yrittäjiksi.

Ohjelmistoalan palkkakyselyn luotettavuus – Koodiklinikka tavoittaa kohderyhmän suoraan

Ohjelmistoalan palkkatutkimuksen tulokset ovat todennäköisesti hyvin luotettavia, sillä vastaajia on peräti 684 kappaletta.  Tiedän tämän olevan erittäin hyvä tulos, sillä kun olemme toteuttaneet it-alan palkkatutkimuksia Ite wikissä, vastaajamäärän saaminen yli kuudensadan on vaatinut todella laajaa ja viestintää ja vastaajien aktivointia, vaikka Ite wiki tavoittaa yli 300.000 käyttäjää vuodessa. 

Koodiklinikka, jonka jäsenenä olen ollut itsekin pitkään, on myös hyvin yhteisöllinen, noin 4.500 ohjelmistoalan osaajan Slack-ryhmä, jonka jäseniä kiinnostaa seurata oman alansa palkkakehitystä. 

Tätä taustaa vasten kyselylomake tavoittaa suoraan kohderyhmän ja lienee hyvin suojassa epäluotettavilta vastauksilta.

Myös vastaajien suuri määrä tietää kyselytutkimuksissa aina parempaa luotettavuutta. Vaikka joku päättäisikin pelleillä vastauksissaan, tutkimus kertoo keskimäärin palkkatilanteesta luotettavasti. Koodiklinikan palkkatutkimus on myös hyvin avoimesti toteutettu ja kaikki lähdedata on yhteisön tarkasteltavissa. 

Koodiklinikkalaiset itse arvioivat kuitenkin, että yhteisö edustaa ohjelmistoalan palkkauksen yläpäätä. Esimerkiksi eräs käyttäjä kommentoi palkkatutkimuksen ketjussa, että ”ylipäätään KK:ssa ihan överi kupla vaan aktiivisia ja alasta kiinnostuneita ihmisiä joille sietääki maksaa iha hyvin.”

Kyselyssä oli mukana sekä palkansaajia että yrittäjänä toimivia ohjelmistokehittäjiä ja -konsultteja.

 

Kirjoittaja: Johannes Puro

 

Lisää aiheesta:

It-alan palkkatutkimuksen tulokset

Miten suomalaiset IT-alan palkat pärjäävät kansainvälisesti?

IT-alan palkat Suomessa

IT-alan palkat 2019