It-alan palkkataso yllättää – ohjelmistotalo nosti onnellisuuden tärkeimmäksi tavoitteekseen

16.5.2018 - Johannes Puro - Ohjelmistoala

Työntekijäpula it-markkinassa ajaa kulttuurin muutosta ohjelmistoalalla

It-alan palkkataso yllättää – ohjelmistotalo nosti onnellisuuden tärkeimmäksi tavoitteekseen

Milloin suomalainen ohjelmistoalan ammattilainen on onnellisimmillaan?

Jasmiina Niitamo ja Toni Roschier tietävät vastauksen kysymykseen, sillä he ovat työskennelleet viime vuodet työkulttuurin kehittämisen ja onnellisuuden tavoittelemisen parissa ohjelmistojen laadunvarmistukseen sekä ohjelmistoautomaatioon erikoistuneessa VALA Groupissa.

VALAn tavoite on vaatimattomasti olla Suomen onnellisin yritys, joten tekemistä riittää.

Psykologiaa ja etnologiaa opiskellut Niitamo palkattiin VALAlle vuonna 2016 nimikkeellä “Culture Hacker”. Hänen Linkedin-profiilinsa alkaa kuvauksella “My ultimate goal is to make people feel better at their workplace.”

Jos viisitoista vuotta sitten ohjelmistoala synnytti vielä mielikuvan näyttöpäätteiden hohteessa suljettujen verhojen suojassa pizzalaatikoiden keskellä yhteiskunnan ulkopuolella koodia vääntävistä hakkereista, niin vuonna 2018 piirtyy kuva leaneista organisaatioista, joissa työnteon perinteitä murretaan onnellisuuden nimissä.

Tai ainakin osassa ohjelmistoyrityksistä.

Samalla it-alan palkkatason kehitys kuitenkin yllättää monet.

 

Työn murros ja työntekijäpula it-markkinassa ajavat kulttuurin muutosta

It-alan suuri osaajapula on johtanut siihen, että työntekijöillä on valtavasti valtaa. Kovat osaajat voivat periaatteessa valita itse työnantajansa.

Tästä taas on seurannut se, että ohjelmistoyritysten on keksittävä uusia keinoja kilpailijoidensa voittamiseen kamppailussa työntekijöistä.

– Silti palkkataso alalla on pysynyt melko stabiilina, mikä kertoo siitä, että muut asiat korostuvat työpaikan valinnassa, VALAn markkinointijohtaja Roschier sanoo.

Tilastot tukevat hänen näkemystään. Tivin mukaan mediaanipalkka ohjelmistoalalla oli vuonna 2017 tasan 4000 e/kk, eli sama kuin vuonna 2016. Keskimääräinen palkka nousi 4041:stä eurosta 4060:een euroon.

Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaan mukaan syynä tähän on ennen kaikkea se, että ensimmäinen yleiskorotus palkkoihin vuoden 2016 jälkeen tuli vasta alkuvuodesta 2018.

– Toki 2018 alussa tulleet yleiskorotukset hieman muuttavat asiaa mutta isossa kuvassa palkat ovat pysyneet yllättävän stabiileina. Palkka ei vaan enää ole sen tärkein tyytyväisyyteen vaikuttava tekijä. Tilanne on ainutlaatuinen yrityksen työhyvinvoinnin kehittämisen kannalta. Nyt jos koskaan on hyvä paikka tehdä isoja peliliikkeitä tällä sektorilla, Roschier kommentoi.

“Tietyn palkkatason jälkeen palkan nousu ei juuri nosta onnellisuutta”

Roschier ja Niitamo tarjoavat yleiskorotusten puutteen lisäksi myös toisenlaisia syitä palkkatason stabiiliuteen.

Monissa yrityksissä työn merkityksellisyyteen, itseohjautuvuuteen ja yleiseen hyvinvointiin on panostettu niin paljon, että tämä on mahdollistanut palkkatason säilymisen, vaikka työvoiman kysyntä on ollut tarjontaa suurempi.

Esimerkiksi he nostavat Great Place to Work -kilpailun kärjessä useamman vuoden pyörineen Goforen, jonka palkkataso 4400 euroa kuussa ei ole korkeimmasta päästä alalla.

– Tietyn palkkatason jälkeen palkan nousu ei juuri nosta onnellisuutta. Monilla ohjelmistoalan kovimmilla tekijöillä on sen verran hyvät palkat, että aletaan melkein jo kolkutella näitä rajoja. Joka tapauksessa tulotason nousulla on vähenevä rajahyöty suhteessa onnellisuuteen, joten muut tekijät korostuvat korkeammilla palkkatasoilla, Roschier havainnollistaa, ja esittelee tutkimustuloksia aiheesta.

– Me uskomme vahvasti, että palkkaa tärkeämpi asia on työn merkityksellisyys. Palkan pitää olla kilpailukykyinen ja siitä pidämme kiinni, mutta uskomme edelleen, että työn merkityksellisyys on se mikä todella luo onnellisuutta, Niitamo jatkaa.  

Roschier ja Niitamo ovat selvästi ylpeitä omasta työstään. He kokevat, että on etuoikeus olla viemässä onnellisuuden ja työhyvinvoinnin kulttuuria eteenpäin.

– Minulle kaikista motivoivinta on kun ihmiset hämmästelevät mitä kaikkea me teemme onnellisuuden vision eteen. Minulle oma työ on merkityksellistä juuri siksi, että uskon, että tässä tehdään itse asiassa vähän isompiakin asioita. Kun toimitaan radikaalisti, voidaan aidosti muuttaa oman alan toimintatapoja. Uskon, että vähitellen tämä tarttuu muillekin toimialoille, Roschier sanoo.

 

Onnellisuus syntyy työn merkityksellisyydestä

VALA Groupin visiona on olla Suomen onnellisin yritys vuonna 2020. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Työn merkityksellisyyden korostumista, vastaavat Niitamo ja Roschier.

Mitä merkityksellinen työ sitten tarkoittaa?

– Välillä tuntuu, että työn merkityksellisyydestä puhutaan joka tuutissa, mutta harvemmin puhutaan konkreettisesti siitä, mitä se kullekin merkitsee. Kokemus merkityksellisyydestä on yksilöllistä, mutta se koostuu usein samantyyppisistä palasista vaihtelevin prioriteetein. Jollekin saattaa olla tärkeintä autonomian tunne, hyvä työyhteisö tai itsensä haastaminen ja kehittäminen, toiselle taas voi olla tärkeämpää, että näkee oman työnsä tuloksen tai kokee oman työpanoksen vaikuttavan positiivisesti muiden elämään, Niitamo kertoo.

Niitamo yrittää rohkaista työntekijöitä pohtimaan, mikä tekee omasta työstä heille merkityksellistä ja miten omaa työnkuvaa voi rakentaa vastaamaan omia tarpeita.

– Uskon, että on organisaation vastuu ottaa yksilölliset tarpeet huomioon kun puhutaan merkityksellisyydestä. Meille on suuri onni, että työmme on konsultatiivista projektityötä, jossa on mahdollisuus vaihtaa projektia. Näin voimme kutakuinkin taata kullekin yksilölle juuri hänelle mielenkiintoista ja merkityksellistä työtä, Niitamo pohtii.

VALAlla kerrotaan myös asiakkaille erittäin suoraan, että tässä talossa työntekijät ovat meille tärkeämpiä kuin asiakkaat.

– Onhan se karua ilmoittaa asiakkaalle, että he eivät ole prioriteetti numero yksi, eihän siihen ole kukaan tottunut. Mutta niin se menee tässä talossa. Meillä kulttuuri-fit on todella tärkeää myös asiakkuuksissa. Asiakkaiden pitää ymmärtää, että työntekijöiden laittaminen ykköseksi koituu lopulta heidän hyödykseen, Roschier lisää.

Myös omistajuus yrityksessä ja sitä myötä yhä paremmin toteutuva itseohjautuvuus kuuluvat VALAn arvoihin. Yritys seuraakin monia muita ohjelmistoyrityksiä ja toteuttaa ensimmäisen osakeannin syksyllä 2018.

 

Toni Roschier ja Jasmiina Niitamo.

 

Onnellisuuden nostaminen yritysstrategian keskiöön ei ollut mikään johdon päähänpisto tai hetken mielijohde, vaan suuntaa haettiin koko organisaation voimin.

Puolitoista vuotta takaperin VALA vuokrasi saunatilat ja piti koko yrityksen voimin workshopin strategiansa päivittämiseksi. Tapahtuma määritti uuden suunnan koko yritykselle.

– Mukana oli erilaisia aiheita teknologiasta myynnin kehitykseen, mutta myös muita teemoja, kuten läpinäkyvyys ja luottamus organisaatiossamme. Keräsimme satoja post-it -lappuja tavoitteenamme löytää jonkinlainen punainen lanka siitä, mikä meitä yhdistää ihmisinä ja mitä toivomme yrityksen tulevaisuudelta, Niitamo kertoo.

“Kun tiedot syötettiin exceliin, huomattiin, että juuri kukaan ei nostanut tärkeimmäksi aiheeksi liikevaihdon kasvua, tai palkankorotusta”

Kun tiedot syötettiin exceliin, huomattiin, että juuri kukaan ei nostanut tärkeimmäksi aiheeksi liikevaihdon kasvua tai palkankorotusta.

Sen sijaan toiveina oli, että työ tarjoaa onnistumisen kokemuksia, työssä voi aidosti kokea kehittyvänsä ja että työntekijä ja hänen läheisensä pysyvät terveinä ja hyvinvoivina.

– Miksi asettaisimme pelkästään taloudellisia tavoitteita, kun ne eivät ole tärkeimpiä onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä? Päätimme sen sijaan rakentaa mittariston, joka mittaa mahdollisimman hyvin meidän hankalasti mitattavaa visiota, eli onnellisuuden kehitystä, Niitamo kertoo.

Nyt VALAlla jokaisen työntekijän vastuulla on miettiä, mitkä asiat tekevät omasta työstä merkityksellistä ja tuntuvat itselle tärkeimmiltä. Näin onnellisempaa työympäristöä kehitetään kollektiivisesti, työpäivä ja työtehtävä kerrallaan.

Niitamo ja Roschier hyväksyvät sen tosiasian, että onnellisuus on visio, jota ei ehkä koskaan täysin saavuteta. Ihminen on alati kehittyvä olento, jonka prioriteetit ja mielihalut mukautuvat jatkuvasti. Niinpä on tärkeämpi keskittyä kestäviin keinoihin arvioida ja edistää onnellisuutta elävässä työympäristössä, kuin pakkomielteisesti tavoitella jotain tiettyä staattista tilaa.

Lisäksi he toteavat, että ketään ei voi painostaa onnellisuuteen, sillä tutkimusten mukaan tämä aiheuttaa ennemminkin onnettomuutta.

– Strategia ajaa meitä jatkuvasti miettimään asioita onnellisuuden näkökulmasta ja päätökset tehdään tämä tähtäin mielessä. Koska kulttuuri on itseohjautuvaa ja strategiassa on kattotavoitteena onnellisimmat ihmiset, talon sisältä tulee jatkuvasti loistavia ideoita, Niitamo kertoo.

Yrityskulttuuri syntyy siis sisältä päin yhteisön jäsenten summana, eikä sitä voi asettaa organisaation ylle vaikkapa johdon toimesta.

– En usko, että tulemme jossain vaiheessa olemaan niin sanotusti “valmis yritys”. Sen sijaan pitää olla valmis jatkuvasti kyseenalaistamaan ja oppimaan uutta, sekä yksilön että yhteisön tasolla, Niitamo linjaa.

“Samalla lailla kuin teknologioiden kanssa pitää pysyä aallonharjalla, täytyy myös kulttuurin eteen tehdä työtä”

Hänen mukaansa ei riitä, että tyytyväisyyttä kysytään kerran vuodessa, vaan arvioinnin pitää olla jatkuvaa.

– Samalla lailla kuin teknologioiden kanssa pitää pysyä aallonharjalla, täytyy myös kulttuurin eteen tehdä työtä. Emme halua, että tavoite onnellisuudesta on hopeareunuksinen markkinointimotto jossain toimiston seinällä, vaan meidän tulee ymmärtää työntekijöidemme fiiliksiä ympäri vuoden.

VALA Groupissa on tätä varten rakennettu neljä dimensiota ja kahdeksan parametria sisältävä mittaristo, jonka kehitystä seurataan tasaisin väliajoin erilaisten kyselyiden, haastatteluiden ja muun datan avulla. Näin nähdään, mennäänkö työyhteisössä oikeasti onnellisuustavoitetta kohti.

– Tämä on aika uraauurtava tapa kun mietitään mitä mittareita liike-elämässä yleensä tuijotetaan, Roschier sanoo.

– Haluan uskoa, että yrityksissä ymmärretään yhä paremmin, että on investointi sijoittaa työntekijöiden hyvinvointiin.

 

 

Ei liene sattumaa, että työkulttuurin revoluutio toteutuu kaikista toimialoista ensimmäisenä ohjelmistoalalla. Toimialaan on syntynyt paljon nuorehkoja yrityksiä, joissa on totuttu toimimaan innovatiivisesti startup-tyyppisellä mindsetilla. Toki myös alan yleinen veto on mahdollistanut sen että “riskejä” on voitu ottaa.

Mutta milloin suomalainen ohjelmistokehittäjä on onnellisimmillaan?

– Oli hassua huomata kuinka fiilikset siitä, miten töissä ja elämässä yleisesti menee, laskevat kesän jälkeen syksyä kohti mentäessä, ja alkavat taas nousta keväällä kohti kesää kuljettaessa, Niitamo kertoo.

– Osittain tämän takia päätettiin yhdessä, että jos pääsemme asettamiin tavoitteisiin, juhlistetaan tätä hankkimalla villa Etelä-Espanjasta. Villalle voivat kaikki mennä vuorollaan nauttimaan perheen tai ystävien kanssa kun eivät jaksa enää popsia D-vitamiinia purkista. Toivottavasti tämä, yhdistettynä merkitykselliseen työhön, tuo ruiskeen onnellisuutta marraskuun pimeimpiin hetkiin.

 

Vala Groupin ite wiki -profiili
Vala Groupin kotisivut

 

Haastattelussa

Jasmiina Niitamo & Toni Roschier

Kirjoittaja

Johannes Puro

Liiketoimintajohtaja, ite wiki oy
ite wikin co-founder ja liiketoimintajohtaja. Kehitän ite wikin markkinapaikkaa ja rakennan verkostoja liiketoiminnan digitalisointikentässä.

Aiempia julkaisuja kirjoittajalta

« Palaa blogin etusivulle

Muita julkaisuja

Johannes Puro - Koulutus
Oppimisen tulevaisuus – oppia.fi loi alustan osaamisen ylläpitoon
Johannes Puro - Ohjelmistokehitys
Tekoälypohjainen ohjelmistokehitys automoi ohjelmistotuotannon prosesseja
Johannes Puro - Myynti
Accountor Enterprise ja Vainu yhteistyöhön – Vainu integroituu nyt Dynamics 365 Salesiin
Johannes Puro - Inbound-markkinointi
Inbound-markkinointi yhdistää markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun
Elina Koskipahta - Yhteistyö
Ohjelmistoyrittäjät siirtyy käyttämään ite wikin yrityshakua uusilla kotisivuillaan
Johannes Puro - Ohjelmistoprojektit
Epäonnistuneen ohjelmistokehityshankkeen rakennusaineet
Johannes Puro - Ohjelmistoprojektit
Miten arvioida ketterän ohjelmistoprojektin budjetti? #NoEstimates myöntää ennustamisen mahdottomuuden
Johannes Puro - Innovaatiot
Cybercomin Innovation Zonella testataan ideoita uusilla teknologioilla – “Mitä hullumpi idea, sitä parempi!”
Johannes Puro - Sisätilapaikannus
RFID-paikannus teollisuuden logistiikan prosesseissa edesauttaa LEAN-ajattelun toteutumista
Lataa lisää