Nopeasti muuttuvassa teknologiakentässä syntyy toisinaan hype-kuplia, jotka ovat lopulta liikaa aikaansa edellä. Kansalaiskehittäminen Low-Code ja No-Code -työkaluilla uhkaa jäädä tällaiseksi kuplaksi, sillä monessa organisaatiossa kansalaiskehittäminen on jäänyt marginaali-ilmiöksi ja LC/NC-työkalut ovat enemminkin muodostumassa osaksi ammattikehittäjien työkalupakkia. Mikä meni pieleen?

Kansalaiskehittäminen ideologiana syntyi vastaukseksi globaalisti uhkaavaan kehittäjävajeeseen. Maailman digitalisoituessa kiihtyvällä vauhdilla, tarve sovellus- ja automaatiokehittäjille kasvaa tarjontaa nopeammin. Maailman suurimmat teknologiajätit ovat panostaneet valtavasti kansalaiskehittämisilmiön ruokkimiseen, ja samalla sitä palvelevien LC/NC-työkalujen ja -alustojen kehittämiseen.

Haasteeksi on muodostumassa se, että kansalaiskehittämisestä maalatut visiot ovatkin olleet turhan ruusuisia, ja samalla LC/NC-työkalut ovat osoittautuneet liian vaikeiksi käyttää. Monet teknologia-alan ajatusjohtajat ovat myös esittäneet huolensa kansalaiskehitettyjen sovellusten laadusta ja turvallisuudesta.

Tämä uhkaa johtaa siihen, että kansalaiskehittäjien kädet sidotaan tai heidän huomionsa ohjataan ”toissijaiseen puuhasteluun”, ja varsinaisten liiketoimintaratkaisujen kehittäminen jää edelleen ylityöllistettyjen ammattilaisten käsiin.

Pelkkä koodittomuus ei vielä takaa kansalaiskehityksen edellytyksiä

Sovellus- ja automaatiokehityksen ammattilaiset pystyvät hyppäämään asiakkaasta ja projektista toiseen, ja hyvin briiffattuina he tuottavat ratkaisuja suuriinkin liiketoimintakokonaisuuksiin tehokkaasti ja turvallisesti. Sen sijaan he eivät ole asiantuntijoita tilaajan liiketoiminnan suhteen ja heidän aikansa on varsin kallista.

Ajatus kansalaiskehittämisen takana on hyödyntää organisaatioon kuuluvien liiketoimintaymmärrystä työnkulkujen puutteiden tai pullonkaulojen ratkaisemisessa. Haasteena on se, että todellista liiketoiminnallista hyötyä tarjoavien ratkaisujen kehittäminen vaatii huomattavaa teknistä ymmärrystä, vaikka varsinaista koodausta ei vaadittaisikaan.

Lisäksi koko organisaation läpäisevien prosessien kehittäminen automaatioiden avulla vaatii syvää ymmärrystä siitä, miten organisaation eri prosessit toimivat suhteessa toisiinsa.

Jotta laajamittaiselle kansalaiskehittämiselle olisi edellytykset, vaaditaan kansalaiskehittäjältä hyvä ymmärrys teknisestä ja liiketoiminnallisesta toimintaympäristöstään.

Parempaa kansalaiskehittämistä ja parempia ratkaisuja liiketoimintalogiikka edellä

Kansalaiskehittäjän – oli kyse liiketoimintajohtajasta, terminaali- tai asiakaspalvelupäälliköstä tai asiakaspalvelijasta – uniikki arvo on se, että hän näkee arjessaan kehityskohteita, joita muut eivät huomaa.

Kansalaiskehittäjällä, joka kykenee havaitsemaan työnkulun pullonkaulat ja ymmärtää niiden taustalla vaikuttavia digitaalisia (ja manuaalisia) prosesseja, on eväät ideoida aidosti hyödyllisiä liiketoiminnallisia ratkaisuja.

Suurin kansalaiskehittäjän tuottama arvo piilee tämän uniikissa perspektiivissä ja sen pohjalta syntyneissä ideoissa. Toimiva idea tehostetusta liiketoimintaprosessista on usein arvokkaampi kuin alusta asti itse koodittomasti kehitetty sovellus tai automaatio.

Kaikki irti Low-Code / No-Code -työkaluista

Kansalaiskehittäjän näkemyksellisyys on korvaamatonta. Tekninen osaaminen kasvaa tekemällä ja kouluttautumalla, mutta näkemyksellisyys syntyy vain työkokemuksen ja liiketoimintaymmärryksen kautta.

Siksi Low-Code / No-Code -työkaluja pohtiessa ja kansalaiskehittämiskulttuuria edistäessä onkin syytä miettiä, miten kansalaiskehittäjän näkemyksellisyyden esiintuomista tuetaan alusta lähtien ja teknisen osaamisen annetaan kehittyä omassa tahdissaan?

Tässä voi auttaa Derobia Hyperautomaatio SaaS -alustan kaltainen ratkaisu, jossa kehitystyö aloitetaan prosessisuunnittelulla ja jossa prosessin toimivuus voidaan testata työkalun sisällä ilman, että heti tarvitsee luoda yhteyksiä esimerkiksi tietovarastoihin, ERP:n tai legacy-tuotannonohjausjärjestelmään.

Kun sitten taas tulee se hetki, jolloin yhteyksiä on rakennettava tai tarvitaan muuta teknistä osaamista, voidaan prosessin eri osiin luoda tehtäviä ammattikehittäjille tai edistyneemmille kansalaiskehittäjille. Osaamisen karttuessa voi kansalaiskehittäjä myöhemmin halutessaan ottaa itsekin tiukemmin kiinni myös NC/LC-kehittämisen teknisemmistä vaiheista.

Tärkeintä on se, ettei tekninen kynnys nouse liian korkeaksi ja että kansalaiskehittäjän näkemyksellisyydestä saadaan kaikki irti alusta lähtien.