Vuosia sitten Oakhill Groupin yrittäjä Manu Mesimäki heräsi lauantaiaamuna kesämökillään huomaten puhelimen olevan täynnä asiakkailta tulleita tekstiviestejä. Mesimäen luotsaaman yrityksen verkkosivut olivat alhaalla. Niiden etusivulla näkyi pelkkä virheilmoitus.

Verkkosivut olivat silloisen yritykseni asiakkaiden tärkein yhteydenottokanava. Muistin kyllä, mikä mainostoimisto sivut oli pari vuotta aiemmin tehnyt, mutta minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, missä niiden palvelin sijaitsi. Olin kuvitellut, että sivuja oli myös tekniikan osalta päivitetty säännöllisesti, mutta pian selvisi ettei näin ollut. Verkkosivujen sisällön ylläpidon ja teknisen ylläpidon suuri ero selvisi kantapään kautta, Mesimäki muistelee. 

Sivu oli joutunut hakkereiden hyökkäyksen kohteeksi ja viikon kuluttua se menetettiin kokonaan. Mesimäki kertoo, että tilanteen selvittely ja uusien verkkosivujen tekeminen maksoi lopulta parikymmentä tuhatta euroa.

Yksi asia olikin hänelle selvää, kun Oakhillin tytäryhtiö, ohjelmisto- ja webkehitystä tarjoava Tammi Digital, perustettiin: asiakkaita autetaan ymmärtämään verkkosivuprojektin laajuus ja sivujen jatkuvan ylläpidon tarve. 

Useimpiin verkkosivuihin soveltuva nyrkkisääntö on, että ne saavat vähintään yhden päivityksen viikossa.

Mesimäen mukaan useimpiin verkkosivuihin soveltuva nyrkkisääntö on, että ne saavat vähintään yhden päivityksen viikossa. Moni hosting-yritys tarjoaa optimointiympäristöä, jossa päivitykset ajetaan automaattisesti. Mesimäki sanoo, etteivät ne aina havaitse eteen tulevia yhteensopivuusongelmia ja bugeja. 

– Tammi Digital tarjoaa semiautomaattisen ylläpitopalvelun, jossa päivitykset ajetaan kaksivaiheisesti. Ensin ylläpitoagentin toimesta kehitysympäristöön, jonka jälkeen konenäköä hyödyntäen tarkistetaan, onko sivusto oikean näköinen. Lopuksi ylläpitoagentti käy vielä tarkistuslistan läpi ennen kuin päivitykset siirretään tuotantoon. Asiakas voi nukkua yönsä rauhassa ilman pelkoa verkkosivujen kaatumisesta.

Verkkosivuprojekti alkaa tavoitteiden määrittelyllä

Mesimäki ja Tammi Digitalin toimitusjohtaja Henri Ala-Röyskö kertovat, että yritys vastaanottaa säännöllisesti tarjouspyyntöjä, joissa pyydetään ainoastaan toteuttamaan verkkosivu. Verkkosivuprojekti pitää sisällään kuitenkin paljon muutakin kuin koodaamista. Tammi Digitalilla on laskettu, että joissakin projekteissa koodauksen osuus työstä on vain 20–30 prosenttia.

– Moni arvottaa verkkosivuja visuaalisten tekijöiden perusteella ja ostaa omille verkkosivuilleen joukon näyttäviä elementtejä miettimättä sitä, tukeeko visuaalisuus yrityksen strategiaa. Meillä jokainen verkkosivuprojekti käynnistetään työpajoilla, joissa selvitetään asiakkaan visio ja tavoitteet. Se on ensimmäinen edellytys onnistuneelle lopputulokselle, Ala-Röyskö sanoo.

Mesimäki painottaa, että hyvin toteutettu verkkosivu palvelee niin eri ostajapersoonia kuin muita tärkeitä sidosryhmiä.

– Tälläkin hetkellä lehdissä kerrotaan työvoimapulasta. Monen verkkosivun tärkeimpiä tehtäviä on vakuuttaa potentiaaliset työnhakijat. Silloin pitää ymmärtää, ketkä yritykseen yleensä hakevat töihin ja millainen sisältö on heistä vaikuttavaa. Sillä ei ole mitään tekemistä koodin kanssa.

Monen verkkosivun tärkeimpiä tehtäviä on vakuuttaa potentiaaliset työnhakijat.”

Kaksikon mielestä verkkosivuprojekti vertautuu oivasti talonrakennukseen. Esimerkiksi sisällöntuotannon tärkeyden sivuuttaminen on heistä sama asia kuin antaisi ammattilaisten rakentaa talon, mutta päättäisi osaamattomana tehdä itse kaikki huonekalut.

– Kotisivukoneet mainostavat huokeita hintojaan. Todellisuudessa kukaan ei kerro ostajalle, ettei hintaan sisälly tekstien kirjoittaminen, kuvat tai käyttäjätutkimuksen tekeminen prototyypin avulla. Ne ovat kuitenkin ratkaisevassa roolissa, kun mietitään sitä, tavoittaako verkkosivu potentiaalisen ostajan, Mesimäki toteaa.

Ilman huolellista tavoitteiden määrittelyä koko projekti voi vesittyä.

– Joskus työpajat ja asioiden pitkä pohtiminen voivat tuntua asiakkaasta turhalta. Jos määrittelyä ei tehdä, virheet voivat tulla näkyviin vasta projektin lopussa. Se puolestaan johtaa projektin viivästymiseen tai pahimmillaan verkkosivujen rakentaminen aloitetaan kokonaan alusta. Alun mietinnät siis ehdottomasti maksavat itsensä takaisin, Ala-Röyskö vakuuttaa.

Älä unohda saavutettavuutta

Tammi Digital uudisti strategiansa viime keväänä. Silloin myös verkkopalveluiden saavutettavuus nostettiin tekemisen keskiöön. Mesimäki harmittelee sitä, että edelleen moni yritys pitää saavutettavuutta julkisen puolen projektien pakkopullana. Todellisuudessa Suomessa on arviolta 1,2 miljoonaa ihmistä, jotka hyötyvät saavutettavista verkkopalveluista.

– Meistä jokainen tarvitsee jossain vaiheessa saavutettavuutta. Digitaalisella saavutettavuudella mahdollistetaan mahdollisimman monen ihmisen kyky käyttää tuotettuja palveluita. Yhdelläkään yrityksellä ei voi olla varaa sivuuttaa 1,2 miljoonaa suomalaista, Mesimäki painottaa.

Tammi Digital on saanut asiakkailtaan paljon kiitosta asian esiin nostamisesta heti projektien alkuvaiheessa.

Meistä jokainen tarvitsee jossain vaiheessa saavutettavuutta.”

– Saavutettavuuden tarkastelu on osa muotoilutyöpajojamme. Siihen liittyy monia asioita, kuten verkkosivun värimaailma ja kontrastit, painikkeet ja tekniset ratkaisut. Viisaita päätöksiä ja jatkuvaa testausta tarvitaan, mutta samalla tämä on asia, jolla erotumme paljon meitä isommista toimijoista, Ala-Röyskö kertoo.

Tammi Digitalin emoyritys Oakhill oy on erikoistunut markkinoinnin palveluihin. Verkkosivuprojektien aikana tiimit tekevät tiiviistä yhteistyötä teknisen toteutuksen tullessa Tammelta ja sisältöjen Oakhilliltä. Moni asiakas on ollut tyytyväinen myös yhden luukun periaatteeseen.

– Pyrimme aina kysymään asiakkailtamme, miksi he valitsivat juuri meidät. Usein esiin nousee se, että he saavat saman katon alta kaiken tarvitsemansa asiantuntijuuden. Nykyisin lähes kaikki projektimme kulkevatkin käsi kädessä Oakhillin kanssa, Ala-Röyskö päättää.


Lisätietoja Tammi Digitalin palveluista ja referensseistä löydät yrityksen Ite wiki -profiilista ja verkkosivuilta.

Kuva: Tammi Digital