Ohjelmistoyrityksen osaamisen ja tarjonnan jäsentäminen on haastavaa puuhaa ja monessa alan yrityksessä ikuisesti kesken.

Maailma muuttuu ja toiminta sen mukana, mutta usein tarjontojen jäsennystyö verkkoon ja myyntipresentaatioihin laahaa jäljessä.

On niin kiire.

Digitalisaation huippujen osaaminen taitaa kulkea monissa teknologiayrityksissä tekijöiden päiden sisällä.

Teemu Parkkisen ja Reasonin tarina tarjoaa muillekin motivaatiota toiminnan uudelleen jäsentämiseen ja siitä viestimiseen.

– Saimme Reasoniin joukon uusia kumppaneita ja samalla osaamisemme ja yrityksen tarina muotoiltiin uudelleen. Se on jännä, että vain puolen vuoden jälkeen uudistuksesta on päässyt aivan uusiin keskusteluihin ja isoihinkin taloihin sisään, Parkkinen kertoo.

Parkkisen viittaaman omistuspohjan laajenemisen myötä yritykseen liittyivät mukaan Sami Nikkinen ja Joni Kivi aikaisempien omistajien Parkkisen, Leevi Huhtamaan ja Mika Viljakaisen lisäksi.

Samalla yrityksen vanha nimi Korpimedia uudistettiin Reason-nimiseksi, sillä entinen kuvasi huonosti sitä, mihin yrityksen evoluutio oli johtanut.

– Perustimme aikanaan Korpimedian kahdesta syystä: Ensinnäkään siihen aikaan Lahdessa ei ollut työpaikkoja tarjolla samalla lailla kuin nyt, eli yksinkertaisesti ei ollut vaihtoehtoja. Toisekseen en halunnut hakea jättimäiseen it-taloon, jossa pääsee tekemään vain yhtä asiaa. Olen aina halunnut hahmottaa asiakkaiden kanssa kokonaisuuksia, jotta ratkaisut osuisivat tekemisen ytimeen. Kun lähdet jäsentämään ratkaisua yhdessä asiakkaan kanssa alusta alkaen, pääset luomaan polun pohjatietojen selvittämisestä kohti sopivinta ratkaisua, Parkkinen kuvaa.

Reason toimii Lahden lisäksi Helsingissä ja tapaammekin Parkkisen heidän Ruoholahden toimipisteellään, jossa ohjelmistokehittäjiä ja data-analyytikoita on sijoittunut satunnaiseen järjestykseen eri puolille valtavaa tilaa.

 

 

Parkkinen kertoo tilan olevan kuitenkin väliaikainen ja että pian on luvassa muutto muutamaa kerrosta ylemmäs ja hieman pienempiin tiloihin. Reasonin Lahden tilat ovat kuulemma vielä suuremmat, mutta kehittäjät ovat silti hakeutuneet yhteen nurkkaan tiiviiseen rykelmään.

”Loppupeleissä asiakkaat eivät tarvitse koodia, vaan ratkaisun johonkin ongelmaan”

Alkuvaiheessa Korpimedian toteutukset olivat pitkälti mainostomistojen kanssa tehtyjä verkkosivustoja ja mainossaitteja. Siihen aikaan mainostoimistoilla ei ollut juurikaan omaa teknistä osaamista vaan käytettiin lähes kokonaan alihankintaa.   

– Maailma on nyt aika erilainen kuin silloin. Aiemmin mainostoimistot tarvitsivat teknisen toteuttajan visioilleen. Mutta loppupeleissä asiakkaat eivät tarvitse koodia, vaan ratkaisun johonkin ongelmaan, Parkkinen pohtii.

Ei ihme että miehen yrityksen nimeksi valikoitui Reason eli syy, tai ehkä mieluiten peruste. Samalla yrityksen asiakaskunta on kehittynyt laajasti eri toimialoille, kuten teollisuuteen, terveydenhuoltoon ja b2c-tuotteisiin.

– Sehän ei ole poistunut mihinkään, että asiakkaat haluavat edelleen toimivia teknisiä ratkaisuja. Mutta toteutukseen liittyy tänä päivänä paljon muutakin kuin se koodi. Nyt yritysten vahvuus rakentuu pitkälti siitä osaamisesta ja tiedosta, joka heillä on, riippumatta siitä onko kyseessä b2b- tai b2c-yritys, Parkkinen sanoo.

Hänen mukaansa työntekijöihin ja heidän yhteispeliinsä kiinnitetään usein paljon huomiota ja että juuri ihmisten välistä yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Samalla kuitenkin unohdetaan se, että käytössä on paljon sovelluksia, joiden yhteispeli on vähintään yhtä tärkeää.

Parkkinen sanoo ettei halua väheksyä kahden sovelluksen integraatiota, mutta toteaa, että kokonaisuuden yhdistäminen on tärkeämpää kuin kahden osan integrointi.

– Suomalaisissa yrityksissä pitäisi yhdistää tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi kilpailukykyä edistämään, hän tiivistää.

”Suomalaisissa yrityksissä pitäisi yhdistää tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi kilpailukykyä edistämään”

Kun Parkkinen joukkoineen on kiertänyt suomalaisissa yrityksissä, vastaan on tullut jatkuvasti sama ilmiö: organisaatioissa ei todellisuudessa tiedetä missä niissä mennään, vaikka tarvittava tieto olisi kyllä olemassa.

– Reasonin tavoitteena on tuoda konkreettisia keinoja tilanteen haltuun ottamiseksi suhteellisen kevyellä projektilla, Parkkinen kuvaa.

Parkkisen mukaan tiedolla johtamisen aloittamisen ei tarvitse olla kahden vuoden projekti, vaan työkaluja voidaan toteuttaa paljon nopeammallakin aikatauluilla.

– Tiedon hyödyntäminen koetaan turhaan massiivisena, jos dataa joudutaan kaivamaan monesta paikasta.  Tähän haasteeseen olemme kehittäneet data-platform tuotteen, joka kerää lyhyellä ponnistuksella yrityksen datan yhteen paikkaan, josta jatkojalostus alkaa.

Reason on aloittanut yhteishankkeen Business Finlandin kanssa tuotekehitykseensä perustuen. Toteutus luo käyttäjiensä liiketoimintadatasta Dashboard-näkymiä ja mahdollistaa tekemisen ohjaamisen ja automoidun tiedon käytön.  Parkkinen kuvaa toteutusta raportointi-ohjelmistoja edistyksellisemmäksi tiedolla johtamisen työkaluksi.

Tämä tietovarasto tarjoaa käyttäjilleen siis ymmärrettävyyttä, mutta myös automaatiota prosesseihin tekoälykomponeneilla, jotka pystyvät tekemään toimintaehdotuksia itsekseen. Parkkinen nimittää Reasonin asiakashankkeissa syntyviä kokonaisuuksia datapohjaiseksi palvelumuotoiluksi ja prosessien optimoinniksi.  

Sen lopputulos uudistaa parhaimmillaan asiakkaan koko liiketoimintamallin tietoon perustuvaksi.

 

Teemu Parkkinen

 

Reasonilla onkin monta mielenkiintoista projektia käynnissä. Yhteinen nimittäjä niille on prototyyppaamalla kokeileminen ja tiedon parempi hyödyntäminen.

Parkkinen tarjoaa esimerkkiä prosessin uudelleenmuotoilusta tietoon perustuen:

– Yleensä b2c-puolella, missä asiakkaiden määrä on suuri, yrityksiin tulee valtava määrä yhteydenottoja. On  asiakaspalautteita sekä yhteydenotto- ja tarjouspyyntöjä. Ratkaisumme koostaa monesta monesta kanavasta muun muassa yhteydenotot yhteen ja pystyy tekoälyn avulla ymmärtämään vapaasta tekstistä viestin tarkoituksen. Näin pystytään automaattisesti hahmottamaan mitkä viestit kenenkin kannattaa käsitellä ja missä järjestyksessä, Parkkinen kuvaa.

Yhteinen nimittäjä Reasonin projekteille on prototyyppaamalla kokeileminen ja tiedon parempi hyödyntäminen

Esimerkiksi tarjouspyynnöillä on oma aikaikkunansa, ja liiketoiminta kärsii turhaan jos vastaus myöhästyy vähemmän tärkeiden asioiden takia.

– Jos asiakkaalta tulee viesti, että “täällä on ongelma”, niin siihen on tärkeämpi reagoida kuin viestiin, jonka sisältönä on, että “oli kiva tavata”, Parkkinen konkretisoi.

– Näitä on tosi paljon putkessa, koska tiedon käsittely on monella organisaatiolla niin iso haaste. Monesti yrityksissä ei kannata palkata väkeä lisää, mutta koska tietokoneet ovat niin fiksuja nykyään, pystytään työtaakkaa keventämään. Samalla tuomme poikkitieteellisesti parhaita käytäntöjä toimialoilta toisille.

Parkkinen tekee pesäeron raportointijärjestelmien ja datapohjaisen palvelumuotoilun välille.

– Se, että katsotaan historiaa, ei ole enää niin kiinnostavaa, vaan täytyy kyetä katsomaan eteenpäin tapahtuneen pohjalta, hän sanoo.

”Se, että katsotaan historiaa, ei ole enää niin kiinnostavaa, vaan täytyy kyetä katsomaan eteenpäin tapahtuneen pohjalta”

Mistä datapohjaisen palvelumuotoilun ja tiedon hyödyntämisen kanssa  lähdetään liikkeelle?

Reasonilla tyypillisesti lähtökohtana on se, että asiakas tietää, miten asiat heidän alallaan tehdään.

– Me emme suunnittele prosesseja heidän puolestaan, koska he tietävät luultavasti meitä paremmin miten prosessit menevät. Mutta yrityksissä ei silti ole välttämättä koskaan avattu prosesseja. Hankkeen alussa piirrämmekin prosessit auki yhdessä asiakkaidemme ammattitaitoa hyödyntäen.  

Kun prosessit on avattu, on helpompi etsiä niitä kohtia, joita voisi parantaa. Ja siinä tarvitaan puolestaan tietoa.

– Korostamme aina sitä, että ilman tietojen yhteen keräämistä mutuillaan. Pointtina on, että ennen kuin lähdetään käyttämään resursseja jonkin asian kehittämiseen, kannattaa ottaa selvää missä ollaan, Parkkinen sanoo.

Kun työntekijältä tai yrittäjältä kysytään, että missä talossa oikein mennään, niin joku vastaus on taattu. Mutta se voi olla jotain ihan muuta kuin totuus.

– Kun löydämme tiedolla johtamisen työkaluilla kehitettäviä kohtia, niin pystymme arvioimaan hyötyä ja muotoilemaan oikeaa kohtaa heidän prosesseissaan. Näin resurssit voidaan käyttää sen kohdan parantamiseen, josta on eniten hyötyä.

Teemu Parkkinen käyttää esimerkkinä Reasonin toteuttamaa energiarakentamisen järjestelmää, jolla voidaan arvioida mitä energiaremontteja kussakin kiinteistössä kannattaa tehdä.

– Kun olemme koostaneet tiedon infrasta eli esimerkiksi ilmanvaihdosta, lämmityksestä, materiaaleista ja ikkunoista, voimme verrata niitä uudempiin taloteknisiin laitteisiin ja nähdä lennosta säästömahdollisuudet sekä investoinnin takaisinmaksuajan. Helkutin nopeaa verrattuna käsillä laskemiseen.

”Ihmisen ei kannata tehdä yksin niitä asioita, joissa tietotekniset välineet ovat paljon parempia.”

Kyseessä on siis eräänlainen uuden talotekniikan mahdollistaja.

– Lisäksi toteutuksessa on tietokanta vaihtoehtoisista taloteknisistä laitteista ja sovelluksella voi kokeilla, paljonko kukin uudistus säästäisi rahaa ja kuinka pitkä remontin takaisinmaksuaika on. Ihmisen ei kannata tehdä yksin niitä asioita, joissa tietotekniset välineet ovat paljon parempia.

Parkkinen nostaa esiin toisen esimerkin, jonka toteutumista hän toivoo vielä tavallistakin kovemmin.

Hän kertoo, että kaikissa sairaaloissa ei aina tiedetä tarkkaan missä heillä on vapaita sänkyjä. Potilaita lähetetään siis osastoille, joissa ei ole sillä hetkellä sänkypaikkaa saatavilla.

– Jos ajatellaan prosessia, niin meillä on potilas, joka kotiutetaan, jolloin sänky vapautuu. Sitten tulee siivooja joka siivoaa ja valmistelee sängyn seuraavalle. Nyt sänky on vapaa ja valmis seuraavalle potilaalle. Ei siinä tarvitsisi kuin olla sängyn päässä palautelaitteista tutut napit, jotka lähettäisivät eri osapuolille tiedon siitä, missä tilassa sänky on. Usein nämä ratkaisut ovat yllättävän yksinkertaisia juttuja, Parkkinen toteaa.

Teemu Parkkinen nostaa esiin myös toisenlaisen säästön, jonka luulisi kiinnostavan sairaaloissa:

– Tällä voisi säästyä ihmishenkiä.

 

Reasonin ite wiki -profiili
Reasonin kotisivut

 

Onko yrityksellänne mielenkiintoinen juttu kerrottavaksi, ohjelmisto esiteltäväksi tai osaava digitalisaation asiantuntija haastateltavaksi? Ole yhteydessä ite wikin toimitukseen johannes.puro@itewiki.fi tai elina.koskipahta@itewiki.fi, niin tehdään artikkeli!