Verkkopalvelun tavoitteena on olla yhdenvertainen ja helppokäyttöinen sen kaikille käyttäjille. Käytännössä tämä tarkoittaa verkkopalvelua tai -sivustoa, jota mahdollisimman moni ihminen pystyy käyttämään itsenäisesti. Saavutettavuus on siis verkkopalvelujen esteettömyyttä, ja siihen voidaan vaikuttaa niin sisällöllisillä kuin teknisillä seikoilla.

Sisällöllinen saavutettavuus

Jokainen verkkopalvelu on olemassa sisällön esittämistä varten. Siksi saavutettavuutta kehittäessä sisältö on tärkeässä roolissa. Sisällöllinen saavutettavuus on kognitiivista saavutettavuutta, eli sen tavoitteena on kaikille ymmärrettävä ja omaksuttava sisältö.

Saavutettava sisältö lähtee liikkeelle huolellisella suunnittelulla siitä, missä muodossa mikäkin sisältö esitetään: joihinkin sisältöihin sopivin esitystapa on teksti, toisiin taas selkeämpi esitystapa kuva, taulukko, graafi, video tai muu ratkaisu. Saavutettava sisältö on myös jäsennelty niin, että käyttäjä hahmottaa nopeasti sekä koko sivuston että yksittäisen sivun rakenteen.

Verkossa olevan tekstin tulee olla ymmärrettävää ja selkeää yleiskieltä. Tärkeimmät asiat ovat selkeästi erotettuna muusta sisällöstä ja teksti on jäsennelty helposti luettavaksi. Pohdi, kenelle kirjoitat ja missä järjestyksessä sisältö on hyvä esittää.

Kannattaa suosia selkeitä käsitteitä ja selittää hankalat termit auki. Lukijakunta vaikuttaa kuitenkin tekstin sanavalintoihin: suurelle yleisölle tarkoitetussa tekstissä vaikeita erikoistermejä kannattaa välttää, kun taas alan asiantuntijoille suunnatussa tekstissä niitä voi käyttää hieman huolettomammin. Molemmissa tapauksissa lauserakenteet ja virkkeet on hyvä pitää yksinkertaisina. Tarpeettoman monimutkaisesti ilmaistu asia ei palvele ketään. Hyvä nyrkkisääntö on, että ei voi olla liian selkeä.

Kaikki ei-tekstuaalinen sisältö verkossa, kuten esimerkiksi kuvat, videot ja äänet, tulisi merkitä ohjelmallisesti tekstimuodossa. Ruudunlukuohjelmia tai muita avustavia teknologioita käyttävät saavat tiedon visuaalisista sisällöistä tekstivastineiden avulla. Tekstivastineista voidaan myös käyttää termejä vaihtoehtoinen kuvaus tai alt-teksti (alternative text). Esimerkiksi näköesteinen henkilö saa tiedon kuvasta ja sen sisällöstä juuri tekstivastineen avulla. Tekstivastine on eri asia kuin kuvateksti, ja tekstivastine kannattaakin kirjoittaa hieman eri näkökulmasta kuin kuvateksti.

Sivustolle upotetut tiedostot on mahdollista tehdä saavutettavasti. Saavutettavassa tiedostossa esimerkiksi lukemisjärjestys ja pääkieli on määritetty sekä otsikkotasoja on käytetty oikeassa järjestyksessä. Saavutettavien tiedostojen tekeminen on varsin helppoa – esimerkiksi Celian ylläpitämältä Saavutettavasti.fi -sivustolta löytyy saavutettavien asiakirjojen laatimiseen tarkistuslistoja, joilla omat tiedostot voi käydä läpi. Monissa ohjelmissa on lisäksi toiminto, joka etsii tiedostosta saavutettavuuspuutteita ja kertoo, miten ne korjataan.

Tekninen saavutettavuus

Teknisellä saavutettavuudella tähdätään siihen, että verkkopalvelua voidaan käyttää saumattomasti avustavien teknologioiden kuten puheohjauksen tai ruudunlukuohjelman avulla tai pelkällä näppäimistöllä. Teknisessä toteutuksessa käytetään apuna kansainvälistä WCAG-standardia, jota noudattamalla varmistetaan sivuston tekninen saavutettavuus.

Teknisesti saavutettavalla sivustolla navigointi eli sivustolla liikkuminen on helppokäyttöistä ja loogista. Lisäksi teknisesti saavutettavalla sivustolla käyttäjä voi tarvittaessa muuttaa sisällön ulkoasua itselleen selkeämpään muotoon, esimerkiksi suurentaa tekstin kokoa tai muuttaa sen väriä. Verkkopalvelun toteutusvaiheessa sivuston ja palvelun toimivuutta testataan erilaisilla manuaalisilla ja automaattisilla tarkastuksilla, eri laitteilla ja ruudunlukuohjelmalla sekä näppäimistöllä.

Saavutettava verkkopalvelu on yhteinen etu

Kaikki sivuston käyttäjät hyötyvät siitä, että saavutettavuus on otettu huomioon verkkosivuston toteutuksessa. Looginen navigointi, sivuston helppokäyttöisyys, hyvin jäsennelty sisältö, nopea latautuvuus ja tomivuus eri laitteilla palvelevat jokaista sivustolla vierailijaa.

Sivuston hyvä käyttökokemus pidentää sivustolla vierailijan selausaikaa ja vierailija todennäköisemmin palaa hyvin suunnitellulle sivustolle uudestaan. Vaikka saavutettavuusdirektiivi asettaa vaatimuksia erityisesti julkisorganisaatioille, saavutettavuuden huomioimisesta ei ole kenellekään haittaa! Päinvastoin saavutettava toteutus tuo lisäarvoa sivustolle.

Saavutettavuus toteutetaan eri asiantuntijoiden yhteistyönä

Verkkopalvelujen ja verkkosivustojen saavutettavuus paranee jatkuvasti tekniikan ja laitteiden kehittyessä eteenpäin. Verkkopalveluprojektissa saavutettavuus huomioidaan jo projektin alkuvaiheessa käyttöliittymäsuunnittelussa. Parhaaseen tulokseen päästään, kun sivuston kohderyhmä on selvillä ja heidän tarpeensa pyritään tunnistamaan. Sivuston käytettävyyttä ja saavutettavuutta voidaan myös kokeilla yhdessä eri käyttäjäryhmien kanssa.

Toteutus on monen eri asiantuntijan yhteistyötä. Onnistumisen avaimena on asiantuntijoiden ammattitaito sekä selkeä työnjako. Käyttöliittymäsuunnittelija tarkastelee esimerkiksi kontrasteja ja fonttikokoja niin, että kokonaisuus on saavutettava. Kehittäjä puolestaan varmistaa, että esimerkiksi painikkeissa oleviin teksteihin on lisätty alt-tekstit. Sisällöntuottajat vastaavat esimerkiksi tekstien sujuvuudesta ja tiedostojen saavutettavuudesta.

Sivuston saavutettavuus on hyvä tarkistaa säännöllisesti, sillä sisältöä lisätessä ja muokatessa saattaa sivustolle tulla saavutettavuusongelmia ja -puutteita. Sivustolla on hyvä olla ajantasainen saavutettavuusseloste, johon yleensä löytyy linkki sivuston footerista. Saavutettavuusselosteessa kerrotaan, mitkä osiot sivustolla ovat saavutettavia, millaista ei-saavutettavaa sisältöä palvelussa mahdollisesti on sekä miten käyttäjä voi antaa palautetta sivuston saavutettavuudesta.