Elettiin vuotta 1984 Kristiinankaupungissa kun Kone-Ketonen syntyi. Nuori diplomi-insinööri Lauri Ketonen päätti kaupallistaa keksintönsä, joka muuttaisi tavan, jolla harvesterit eli puunkorjuukoneet rakennetaan. Mutta ei arvannut, että vuosien saatossa perheyrityksestä kasvaisi kansainvälinen miljoonabisnes.

1970-luvun lopulla Tampereen teknillisessä korkeakoulussa opiskellessaan Lauri oli törmännyt ongelmiin, jotka aiheuttivat puun korjuussa tarpeetonta hävikkiä.

Tuolloin harvestereiden syöttömekanismi toimi yksinomaan rullilla, jotka kuljettivat puun koneen läpi. Tästä seurasi kaksi ongelmaa: yhtäältä puun pinta kärsi, koska rullat painoivat sen monelta puolelta rikki. Tämä vaati jalostusvaiheessa rikkimenneen pinnan pois hiomista. Toisaalta puun pinnan epätasaisuus yhdistettynä rullien huonoon pitoon teki puun leikkuukohdan määrittelystä epätarkkaa, mikä lisäsi hävikkiä. Lauri päätteli, että jos pito puusta pysyisi koko syötön ajan, molemmat ongelmat ratkeaisivat.

Lukuisten testien jälkeen Lauri keksi syöttöön ratkaisun: rullat pitää korvata telaketjulla. Kun niin tehtiin, puun pinta säilyi ehjänä ja leikkuukohta voitiin määrittää tarkasti.

Keksinnöstä, telasyötöstä, tuli Kone-Ketosen menestyksen kova ydin. (Siksi se on myös ikuistettu yrityksen logoon.)

Telasyötön ja lähes sadan muun patentoidun innovaation ympärille on rakentunut Kone-Ketosen harvestereiden tuoteperhe, joita nykyään käyttävät metsäkonekuskit ympäri maailmaa kymmenissä maissa ja neljässä maanosassa. Yrityksen vuotuinen liikevaihto on 6,5 miljoonaa euroa, henkilöstön pääluku 25, ja vuosikymmenten mittainen hillitty kasvu jatkuu yhä.

Aiemmin varastossa hääri neljä ihmistä, nyt riittää puolitoista

Koska 1980-luvulta 2000-luvun alkuun asti yrityksessä työskenteli parhaimmillaan vain puolet nykyisten työntekijöiden määrästä, asiat voitiin hallita muistinvaraisesti sekä papereita mapittamalla. Liiketoiminnan tueksi riitti yksinkertainen taloushallinnon ohjelma. Mutta kun Kone-Ketonen alkoi kansainvälistyä ja kasvoi sekä liikevaihdollisesti että henkilömäärällisesti, tekeminen monimutkaistui ja tarvittiin työkalu, joka yhdistäisi liiketoiminnan eri ulottuvuudet, ja siten helpottaisi kokonaisuuden seuraamista ja kehittämistä.

Siksi vuonna 2001 alettiin etsiä erp-ohjelmistoa, joka ratkoisi tämän ongelman. Koska Visman Novasta oli kuultu tutuilta hyvää, se valittiin.

Valinnasta on kohta 18 vuotta. Kone-Ketosen bisneksen laajentuessa Novan ominaisuuksien kirjoa on lisätty samaan tahtiin. Sisäänostoista vastaava perheen poika Juha Ketonen kertoo, että usein uuden palasen käyttöönotto on auttanut tehostamaan työtä.

”Me hallitaan materiaalivirtoja paremmin kuin ennen. Aiemmin varastossa työskenteli neljä ihmistä, nyt riittää puolitoista. Ja sähköisen laskutuksen ansiosta pärjäämme reskontran osalta edelleen yhdellä ihmisellä, vaikka liikevaihto kasvaa koko ajan”, Juha kertoo.

Nykyään firma hyödyntää Novan koko palettia varastonhallinnasta ja tuotannosta lähtien. Vaikka kirjanpito ja palkanlaskenta on ulkoistettu, nekin hoidetaan Kone-Ketosen tiloissa ja Novalla. ”Se että kaikki tulee yhdeltä toimittajalta lisää toimintavarmuutta: ei tarvitse huolehtia eri toimittajien ohjelmistojen eriaikaisista päivityksistä. Ja lisäksi on vain yksi palvelunumero johon soittaa”, Juha muistuttaa.

Turhat työvaiheet pois

Turhien manuaalisten töiden vähentäminen on Juhalle tärkeää. ”Asioiden pitää mennä niin, että kun tieto lisätään yhteen paikkaan, sitä ei tarvitse enää myöhemmin kirjoittaa muualle toistamiseen”, hän sanoo.

Jouhevuutta on parannettu yhdistämällä Nova Kone-Ketosen työnkulkuun: kun suunnittelija julkaisee uuden tuotteen Autodeskin PDM-järjestelmästä, nimiketiedot tuoterakenteineen ja työkuvineen siirtyvät automaattisesti Novaan. Samoin Novan tuotantopuolelta kulkee tieto suoraan levyleikkausohjelma Nestixiin. Näin on saatu vähennettyä ylimääräistä näpyttelyä.

Kone-Ketosen pitkä asiakkuus Visman kanssa on johtanut entistä tiiviimpään yhteistyöhön: yritys on mukana pilottiryhmässä, joka testaa ohjelmiston uuden version ennen julkistamista.

35 vuoden jälkeen Kone Ketosen toimitusjohtajana toimii yhä isä Lauri, ja äiti Maija-Liisa on mukana toiminnassa viikottain, vaikkakin jo osa-aikaeläkkeellä talousjohtajan tehtävästä. Perheen yksi tyttäristä istuu hallituksessa.

Juhalle yritys on enemmän kuin pelkkä työpaikka, eikä ihme. ”Olin 7-vuotias kun isä perusti Kone-Ketosen. Nyt olen 41-vuotias. Sitä on tullut kasvettua samaa tahtia firman kanssa.”

Tutustu Visma Novaan »