Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Asiakkuudenhallinta CRM BI ja raportointi HR Tuotekehitys ja suunnittelu Toiminnanohjaus ERP Taloushallinto Markkinointi Webkehitys Mobiilikehitys Käyttöliittymäsuunnittelu Tietoturva Verkkokaupparatkaisut Ohjelmistokehitys Integraatiot Pilvipalvelut / SaaS Tekoäly (AI) ja koneoppiminen Lisätty todellisuus ja VR Paikkatieto GIS IoT Microsoft SAP IBM Salesforce Amazon Web Services Javascript React PHP WordPress Drupal

Tekoäly muuttaa rooleja yrityksissä

BloggausTekoäly kirjoittaa jo koodia, joten liiketoiminnasta vastaavien ei tarvitse opetella ohjelmoimaan. Heidän tehtävänsä on määritellä, mitä uudella ratkaisulla tavoitellaan, kenellä on päätösvalta ja milloin tarvitaan ihmisen harkintaa.

Mitä myyjä saa luvata asiakkaalle?

Kuvitellaan myyjä, joka tarvitsee asiakkaalle vahvistetun toimitusajan. Tarvitaan näkymä kapasiteettiin ja materiaalien saatavuuteen. Näkymä auttaa löytämään tiedot, mutta ei vastaa ratkaisevaan kysymykseen: millä perusteella myyjä saa luvata toimituspäivän?

Onko saapuvaksi merkitty materiaali varmasti käytettävissä? Onko järjestelmän näyttämä päivä vain arvio vai vahvistettu lupaus, joka varaa kapasiteetin? Kuka saa muuttaa jo annettua lupausta? Kysymykset näyttävät käyttöliittymän yksityiskohdilta, mutta ne ovat yrityksen toimintaperiaatteita. Niitä ei pidä jättää toteuttajan arvattavaksi.

Määrittelyssä on myös erotettava tavoite nykyisestä työtavasta. Jos sähköpostikierroksen tarkoitus on varmistaa toimituksen toteutuminen, uuteen ratkaisuun ei tarvitse kopioida samaa kierrosta. On päätettävä, millä tiedolla ja hyväksynnällä riittävä varmuus saavutetaan.

Poikkeus paljastaa, mistä ei ole sovittu

Tavallinen tilaus on helppo kuvata. Vaikeampi kysymys on, mitä tapahtuu, kun kiireellinen tilaus edellyttäisi toisen asiakkaan toimituksen siirtämistä. Saako myyjä päättää asiasta? Tarvitaanko tuotannon hyväksyntä? Vai onko yrityksellä periaate, jonka mukaan jo vahvistettu lupaus menee aina uuden tilauksen edelle?

Kaikkia poikkeuksia ei tarvitse ennakoida. On kuitenkin sovittava, milloin ratkaisu pysähtyy, pyytää lisätietoa tai siirtää asian nimetylle ihmiselle. Jos ratkaisussa toimii tekoälyagentti, se voi esimerkiksi valmistella myyjälle ehdotuksen toimitusajasta. Ehdottaminen on kuitenkin eri asia kuin oikeus vahvistaa aika tai muuttaa muiden tilausten järjestystä.

”Kun myynti ja tuotanto ovat ensin sopineet, kumpi lupaus menee edelle, säännön voi automatisoida. Silloin agentti noudattaa yhteistä päätöstä eikä joudu valitsemaan puolta”, kertoo Virnexin CPO Matti Koljonen.

Kuka tekee mitä, kun ratkaisua rakennetaan?

Prosessin omistajan tehtävä on kuvata tavoite, säännöt ja poikkeukset sekä arvioida, vastaako toteutus niitä. Tekoälyagentit voivat osallistua ratkaisun rakentamiseen, testaukseen ja dokumentointiin. Asiantuntijan tehtävä on varmistaa toteutuksen laatu ja hyväksyä julkaisu.

Työnjaon lisäksi tarvitaan yhteinen etenemistapa. Tarve rajataan, ratkaisu rakennetaan ja testataan, toiminta hyväksytään ja julkaisu tehdään hallitusti. Prosessin omistajan pitää nähdä, miten ratkaisu käyttäytyy myös poikkeuksessa. Pelkkä oikealta näyttävä aloitusnäkymä ei riitä hyväksymisen perusteeksi.

Puhuvatko myynti ja tuotanto samaa kieltä?

Toimitusaikaa käsittelevä ratkaisu tarvitsee tiedot asiakkaasta, tilauksesta, materiaalista ja kapasiteetista. Tietojen kokoaminen samaan paikkaan ei yksin riitä, jos myynnille vapaa kapasiteetti tarkoittaa eri asiaa kuin tuotannolle.

Tarvitaan yhteinen liiketoimintamalli, joka kuvaa, mitä käsitteet tarkoittavat, miten ne liittyvät toisiinsa ja mitkä roolit saavat tehdä malliin vaikuttavia päätöksiä. Tällainen malli antaa myös agentille ympäristön, jossa sen tehtävä ja toimivallan rajat voidaan määritellä.

Liiketoiminnasta vastaavien ei tarvitse rakentaa teknistä tietomallia. Heidän pitää ratkaista olennaiset merkityserot. Käytännössä nykyinen ERP voi edelleen ylläpitää tilausten ja varaston ydintietoja samalla, kun sen rinnalle rakennettu uusi ratkaisu tukee toimituslupauksen valmistelua. Koko yritystä ei tarvitse mallintaa ennen ensimmäistä parannusta.

Pienestä liikkeelle: rajattu ongelma ja sovitut mittarit

Ensimmäiseksi valitaan rajattu ongelma, jolla on päätösvaltainen omistaja. Toimitusaikojen kohdalla tavoitteena voisi olla yleisen selvitystyön vähentäminen tai annettujen asiakaslupausten parempi pitävyys. Onnistumisen mittarit pitää sopia, ennen kuin mitään rakennetaan: vähenevätkö käsin tehtävät tarkistukset, onko asiakastyytyväisyys kasvanut?

Omistajuus jatkuu käyttöönoton jälkeen. Jonkun on seurattava poikkeuksia, päätettävä sääntöjen muuttamisesta ja arvioitava, vastaako ratkaisu edelleen tarkoitustaan. Muuten vanha epäselvyys vain siirtyy uuteen työkaluun.

Prosessin omistajan ei tarvitse tehdä tätä kaikkea yksin. Avuksi voi ottaa Product Builderin, jonka roolissa yhdistyy tuotepäällikön, ohjelmistokehittäjän ja palvelumuotoilijan osaaminen. Product Builder auttaa tunnistamaan tarpeet ja muuttamaan ne sellaiseen muotoon, jonka pohjalta ratkaisu voidaan rakentaa. Päätökset toimintaperiaatteista jäävät silti prosessin omistajalle.

Kenen siis pitää päättää yrityksen prosesseista? Niiden, jotka tuntevat liiketoiminnan parhaiten. Tekoäly rakentaa, mutta suunnan näyttävät ihmiset.

Katso videolta, miten prosessinomistaja, tekoälyagentit ja asiantuntijat toimivat yhdessä VAIDin toimintamallissa.

Siirry yrityksen profiiliin Virnex Group kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Virnex Group - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Premium-profiilia ei ole aktivoitu. Aktivoi premium-profiili näyttääksesi tässä lisäämäsi 3 asiantuntijaa.

Virnex Group - Muita referenssejä

Virnex Group - Muita bloggauksia

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia