Tutkimus auttaa viemään tekoälyhankkeen kokeilusta tuotantoon
Tekoälyhankkeessa tutkimus voi olla se tekijä, joka vie ratkaisun tuotantoon asti. Kun tutkimus ja käytäntö etenevät rinnakkain, yritys saa kokonaiskuvan siitä, mikä toimii ja mihin tuki kannattaa suunnata. Virnexin ja LUT-yliopiston AI Research Centerin (AIRC) uusi tutkimusjohtaja Ruusa Ligthart kertoo, miten tämä tapahtuu.
Mitä yritys saa tutkimusyhteistyöstä yliopiston kanssa?
Mitä tutkimusyhteistyö antaa yritykselle sellaista, mitä ohjelmistotoimittaja tai konsultti ei voi tarjota? AIRC:n tutkimusjohtaja Ruusa Ligthart mainitsee kaksi asiaa.
Ensimmäinen niistä on neutraalius. Yliopiston tutkijoiden ei tarvitse myydä tiettyä ohjelmistoa tai ratkaisua, vaan heidän tavoitteenaan on löytää se, mikä toimii juuri kyseisen yrityksen tilanteessa. Kansainvälisten verkostojen kautta yritys saa lisäksi tietoa siitä, mitä tekoälyn alalla tapahtuu juuri nyt.
Toinen on monitieteisyys. Tekoäly vaikuttaa yhtä aikaa ihmisiin, työn tekemiseen, organisaatioon ja strategiaan. Kun samassa hankkeessa voidaan yhdistää eri tieteenalojen tutkimustietoa, esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisestä, tekoälyteknologioista ja datakeskeisestä yritysarkkitehtuurista, ratkaisu rakentuu koko organisaation tarpeiden pohjalta. Tällainen ratkaisu on kestävämpi, ja se otetaan helpommin käyttöön.
”Meidän on ymmärrettävä paremmin, miten ihmisen ja tekoälyn yhteistyö toimii käytännössä ja miten se muuttaa työtehtäviä, rooleja ja osaamistarpeita. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös luottamus, vastuu ja eettisyys sekä se, miten tekoälyn tuoma arvo voidaan todentaa ja mitata”, Ligthart listaa tutkimuksen avoimia kysymyksiä.
Jopa 80 prosenttia tekoälyhankkeista jää pilottivaiheeseen
Virnex Group ja LUT-yliopisto julkaisivat yhteisen tutkimuskeskuksensa AIRC:n huhtikuussa 2026. Keskuksen tehtävänä on auttaa yrityksiä viemään tekoälyratkaisut kokeiluista tuotantoon. Julkistuksen yhteydessä kerrottiin arviosta, jonka mukaan jopa 80 prosenttia tekoälyhankkeista jää pilottivaiheeseen.
Tekoälykehitys etenee nopeasti, ja kehityshankkeita suunniteltaessa tutkimus voi sen rinnalla vaikuttaa hitaalta vaihtoehdolta. Mielikuvana voi myös olla, että tutkimuksen tulokset päätyvät vain raportteihin. Todellisuudessa tutkimustietoa käytetään jo monen yrityksen päätöksenteossa sekä Suomessa että maailmalla.
”Tutkimus voi tuottaa yrityksille hyödyllisiä tuloksia nopeastikin, ja se tarjoaa konkreettista tietoa päätöksenteon tueksi. Kartoittamalla tilannetta tutkimuksen avulla saadaan laaja-alaista tietoa ja selkeä kuva tilanteesta”, Ligthart sanoo.
1. Oletus: Tutkimus hidastaa toteutusta
Totuus: Tutkimusta voidaan tehdä nopeasti, ja nopeus riippuu siitä, miten hankkeet rakennetaan. LUT-yliopiston mukaan valtaosa AIRC:n rahoittamista hankkeista on nopeita selvityksiä tai yhteiskehittämisen esihankkeita. Niiden on tarkoitus kasvaa laajemmiksi hankkeiksi ulkopuolisen rahoituksen avulla, esimerkiksi Business Finlandin tai EU:n Horizon-ohjelman tuella.
”Juuri tähän haasteeseen AIRC vastaa: pystymme lähtemään ketterästi liikkeelle ja tekemään tutkimusta nopeallakin aikataululla”, Ligthart tarkentaa.
2. Oletus: Tutkimus ei tuo mitään konkreettista
Totuus: Tutkimuksesta syntyy konkreettisia tuloksia, ja ne perustuvat AIRC:n työnjakoon. LUT-yliopisto tuo hankkeisiin monitieteisen tutkimuksen sekä pääsyn kotimaisiin ja kansainvälisiin rahoitusinstrumentteihin. Virnex puolestaan kehittää tekoälyalustaa ja vie tutkimuksen tulokset käytäntöön.
”Tutkimus auttaa tunnistamaan, mitkä ratkaisut todella vastaavat yrityksen tarpeisiin ja miten ne saadaan osaksi ihmisten arkista työtä. Näin kokeilusta on helpompi siirtyä tuotantoon asti”, Ligthart kuvaa.
Käytännön välineenä toimii Virnexin VAID AI-alusta, jolla rakennetaan ja ajetaan liiketoiminnan sovelluksia ja agentteja. Tutkimuksen avulla selvitetään, mikä yrityksen tilanteessa toimii, ja VAIDin avulla tekoälyä voidaan hyödyntää yrityksen eri toiminnoissa niin, että ihminen ja työn tukeminen säilyvät keskiössä.
”Muutos näkyy jo järjestelmäkehityksessä. Kehitystyö nopeutuu, kun tekoäly avustaa ohjelmoinnissa, testauksessa ja dokumentoinnissa. Samalla käyttäjä voi yhä useammin toimia järjestelmän kanssa tavallisella kielellä, mikä madaltaa kynnystä hyödyntää tekoälyä eri prosesseissa”, Ligthart kertoo.
Tutkijat, EU-rahoitus ja kansainväliset verkostot yrityksen käyttöön
AIRC:n kautta yritys saa käyttöönsä tutkijoiden ja asiantuntijoiden osaamisen ilman omaa rekrytointia. Ratkaisuja voi testata hallitusti ja vaihe kerrallaan ilman suurta alkuinvestointia.
”Ensimmäisessä keskustelussa kartoitetaan yrityksen tarpeet, ja LUTin monitieteisyyden ansiosta tutkimus voidaan muokata yrityksen toimialan ja tarpeiden mukaan”, Ligthart kertoo.
Valmisteilla olevista hankkeista näkee, millaisiin kysymyksiin vastauksia etsitään. Yhdessä hankkeessa tarkastellaan tekoälyä työnteon apuna, toisessa tekoälystrategiaa. Lisäksi valmistellaan eurooppalaisia väitöskirjahankkeita, joissa tutkija keskittyy neljän vuoden ajan yhteen tekoälyyn liittyvään aiheeseen. Kaikille hankkeille haetaan ulkoista rahoitusta sekä EU:lta että kotimaisista lähteistä, ja AIRC:n asiantuntijat tukevat yrityksiä myös hankkeiden rahoituksessa.
”Valmisteilla on todella mielenkiintoisia, laajoja eurooppalaisia konsortioita, joissa on mukana yliopistoja ja yrityksiä pääosin Euroopasta. Näiden kautta mukana olevat yritykset pääsevät kiinni uusimpaan tutkimustietoon ja kansainvälisiin verkostoihin”, Ligthart kertoo.
Marraskuun alussa AIRC:n taustavaikuttajat toimivat keynote-puhujina Cambridgen yliopiston kansainvälisessä tapahtumassa Fraunhofer-instituutissa Saksassa. Tapahtumassa oli mukana tunnettuja kansainvälisiä yrityksiä ja eurooppalaisia tutkimuslaitoksia, jotka keskittyvät AIRC:n tavoin yrityslähtöiseen korkeatasoiseen tutkimukseen. Yhteistyömahdollisuuksia on avattu myös Stuttgartin yliopiston kanssa, joka on LUT-yliopiston strateginen eurooppalainen kumppaniyliopisto.
Tutkimusjohtaja toimii siltana yritysten ja yliopiston välillä
Ligthart aloitti AIRC:n tutkimusjohtajana lokakuussa 2026, ja hänen myötään keskuksen toiminta lähtee vauhdilla eteenpäin. Hän johtaa ja kehittää tutkimuskeskusta sekä koordinoi Virnexin ja LUTin yhteistyötä. Työviikot vievät innostavaa johtajaa moneen paikkaan.
”Liikun yliopiston kampuksilla Lahdessa ja Lappeenrannassa, Virnexillä Lahdessa ja Helsingissä, asiakasyrityksissä ja laajenevassa AIRC-verkostossa niin kotimaassa kuin maailmalla. Siltana toimiminen tarkoittaa, että luon kohtaamisia ja yhteyksiä, joissa yritykset ja tutkijat pääsevät suoraan keskustelemaan keskenään”, Ligthart kertoo.
”Tykkään tehdä työtä erilaisten ihmisten kanssa, sillä erilaiset näkökulmat vievät asioita eteenpäin ja tuovat parhaat ratkaisut esiin. Minulle on tärkeää, että työtä tehdään ilon kautta, sillä silloin syntyvät myös parhaat tulokset.”
Työskentely yliopiston ja yritysmaailman rajapinnassa on hänelle tuttua. Ligthart väitteli tohtoriksi innovaatioiden johtamisen alalta Cambridgen yliopistossa vuonna 2022. Siellä hän työskenteli myös tutkijana ryhmässä, jonka keskiössä ovat palveluiden kehittäminen, tekoäly ja data. Ennen AIRC:ia hän johti eurooppalaista konsortiota, jossa tutkittiin tekoälyä, dataa ja työelämän tarpeita erityisesti sote-alalla. Konsortiossa oli mukana yliopistoja ja tutkijoita Suomesta, Ranskasta, Portugalista ja Kreikasta.
”Kokemukseni mukaan yliopistojen ja yritysten yhteistyö tuottaa tuloksia, kun se lähtee yritysten todellisista tarpeista ja kun tutkijat ja yritykset pääsevät keskustelemaan suoraan keskenään. Lisäksi tarvitaan selkeät rakenteet, yhteiset tavoitteet ja luottamusta, joka syntyy yhdessä tehdystä hyödyllisestä työstä.”
Tähän koko AIRC rakentuu.
”Tutkimus ei jää paperille, vaan se viedään käytäntöön asti”, Ligthart tiivistää.




























