Pankit voivat tukea oman toimintansa kautta vihreää siirtymää ja torjua kansainvälisiä konflikteja. Tämä edellyttää kuitenkin pankeilta tiedon parempaa hallintaa ja analysointia sekä turvallisuustoimia. Tämä selviää SAS Instituten tilaamasta tutkimuksesta.

Economist Impact kartoitti SAS Instituten pyynnöstä ”Banking in 2035: three possible futures” -tutkimuksessa kolme mahdollista skenaariota globaalin pankki- ja finanssialan kehitykselle vuosille 2022–2035.

Luottamus pankkitoimialaa kohtaan on kansainvälisesti heikko. Vuoden 2022 Edelman Trust -barometrin mukaan vain 53 prosenttia ihmisistä luottaa pankkeihin. Nyt julkaistavan tutkimuksen mukaan luottamus pankkeihin voi palautua, mikäli pankit parantavat yksityisyyden suojaa tietoverkkorikollisuutta vastaan ja lisäävät avoimuutta.

– Luottamuksen lisäämiseksi tarvitaan digitaalisia alustoja, jotka tarjoavat pankkiasiakkaille pääsyn helposti saavutettaviin ja yksilöllisesti räätälöityihin palveluihin. Tämä edellyttää turvallista ja yhtenäistä tietojenkäsittelyä sekä tiedon analysointia. Luottamuksen lisäämiseksi pankkien on panostettava myös tekoälyn käytön läpinäkyvyyteen ja selkeyteen, jotta asiakkaat tietävät mitä asiakasdataa tekoälyn opettamiseen käytetään, sanoo SAS Instituten pankki- ja rahoitusalan tekoälyasiantuntija Antti Heino.

– EU:n sääntely (AI Act/tekoälysäädös) tulee muodostamaan sääntelykehyksen ja tietyt vaatimukset tekoälyn hyödyntämiselle. Näihin tekoälyä koskeviin yhdenmukaistettuihin sääntöihin pankkien kannattaa myös Suomessa reagoida proaktiivisesti, sillä epävakauden lisääntyessä asiakkaat arvostavat selkeyttä ja luotettavuutta, Heino muistuttaa.

Tietojen lisääntynyt ja älykkäämpi käyttö voi johtaa parempiin asiakaskontakteihin, osuvampaan markkinointiin, luottoarviointiin, riskienhallintaan, petosten havaitsemiseen sekä parempaan tuote- ja palvelukehitykseen. Se voi tuottaa myös kustannussäästöjä.

Pankit johdattavat kohti vihreää siirtymää

Kestävämpään yhteiskuntaan siirtyminen on pohjimmiltaan myös taloudellinen haaste, jossa pankeilla on keskeinen asema. Ennen kaikkea vihreä siirtymä edellyttää globaalin yhteistyön lisäämistä, mikä on suurelta osin taloudellinen kysymys.

– Ilmastoriskien analysoinnilla ja malleilla pankit voivat antaa yrityksille ja julkiselle sektorille paremmat mahdollisuudet ymmärtää, miten ympäristöriskien hallinta tulee huomioida esimerkiksi budjeteissa ja julkisissa menoissa. Käytännössä kyse on taloudellisesti kestävien tapojen löytämisestä maailman hiilijalanjäljen pienentämiseksi, Heino toteaa.

Banking 2035 -raportti nostaa esille myös sen, kuinka suuri merkitys kuluttajien ja institutionaalisten sijoittajien vaatimuksilla on finanssisektorin investointipäätöksissä ja ESG-raportoinnissa.

Pandemia ja alueelliset konfliktit ovat merkkejä siitä, että olemme siirtymässä kohti turvattomampaa maailmaa. Tämän torjumiseksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka helpottavat maailmanlaajuista yhteistyötä. Vaatimukset koskevat mitä suurimmassa määrin myös rahoitusalaa.

– Hyvin toimiva globaali rahoitussektori on välttämättömyys kansainvälisten konfliktien vähentämiseksi. Sellaisen luomiseksi tarvitaan kehittyneitä ja tekoälyn mahdollistamaa automaatiota hyödyntäviä rahanpesun ja petosten torjumisen ratkaisuja sekä tiedonhallinta- ja analysointityökalujen koordinaatiota maailmanlaajuisesti. Vanhojen järjestelmien modernisointia tarvitaan, jotta tieto on paremmin löydettävissä, käytettävissä ja yhdistettävissä muihin tietojoukkoihin, Antti Heino sanoo ja jatkaa:

– Epävakaa poliittinen tilanne ja inflaatio vaikuttavat nyt maailmanlaajuisesti. Jos taloudessa menee huonosti, on riskinä tyypillisesti rahanpesun ja petosten lisääntyminen. Tässä tilanteessa tietoturvan merkitys vain korostuu. Meidän on häiriöistä huolimatta varmistettava yhteiskunnan toimivuus ja kilpailukyky. Suomessa olimme digisiirtymässä edelläkävijöitä, mutta pandemia vauhditti täälläkin digipalveluiden käyttöönottoa.

Tutustu raporttiin tästä.