Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Asiakkuudenhallinta CRM BI ja raportointi HR Tuotekehitys ja suunnittelu Toiminnanohjaus ERP Taloushallinto Markkinointi Webkehitys Mobiilikehitys Käyttöliittymäsuunnittelu Tietoturva Verkkokaupparatkaisut Ohjelmistokehitys Integraatiot Pilvipalvelut / SaaS Tekoäly (AI) ja koneoppiminen Lisätty todellisuus ja VR Paikkatieto GIS IoT Microsoft SAP IBM Salesforce Amazon Web Services Javascript React PHP WordPress Drupal

NATO-johtaja vie paikkatiedon osaksi tehtäväkriittistä toimintaa

BloggausKun Giuseppe (Pino) Nobile aloitti yli 20 vuotta sitten Pohjois-Atlantin liiton (Nato) päämajassa geo- ja avaruuspalveluiden johtajana (Geo and Space Services), hänellä oli edessään mittava tehtävä: luoda 32 jäsenmaan yhteinen tilannekuva.

Eri osastot käyttivät omia järjestelmiään, ja data oli hajallaan eri verkoissa. Kartat tarjosivat luontevan tavan muodostaa tiedoista yhtenäinen näkymä, mutta tuolloin niitä tuotettiin lähinnä yksittäisiin tarpeisiin ja pyynnöstä. Päätöksenteossa hyödynnettävän paikkatiedon tuottaminen oli haastavaa.

”Geo- ja avaruuspalvelut nähtiin yleisesti eräänlaisena graafisena studiona”, Nobile kertoo. ”Muut osastot tulivat luoksemme, kun he tarvitsivat kartan. He ajattelivat, että ’nuo kaverit tekevät vain karttoja’.”

Nobile halusi kuitenkin osoittaa, että paikkatietojärjestelmä eli GIS on paljon muutakin kuin karttojen tekemistä. Hänen visionsa oli yhdistää hajallaan oleva data yhteisen tilanneymmärryksen pohjaksi ja tuottaa paikkatietoon perustuvia näkemyksiä, joilla olisi aidosti merkitystä johtamisessa ja päätöksenteossa.

Naton polaarioprojektiin perustuva kartta

Kuva 1. Naton polaariprojektioon perustuva kartta havainnollistaa liittokunnan ulottuvuutta Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja arktisella alueella sekä tuo esiin Naton 76-vuotisen työn jäsenmaiden alueiden ja väestön suojelemiseksi. Grafiikka: Nato.

Naton Steadfast Defender 2024 harjoituksen kartta

Kuva 2. Naton Steadfast Defender 2024 -harjoituksen kartta havainnollistaa liittokunnan suurinta harjoitusta vuosikymmeniin. Tammikuusta toukokuuhun 2024 järjestettyyn harjoitukseen osallistui yli 90 000 sotilasta kaikista 32 jäsenmaasta, yli 50 merivoimien alusta ja yli 1 100 taisteluajoneuvoa eri puolilla Pohjois-Atlantin aluetta. Grafiikka: Nato.

Kroatialaiset ja italialaiset sotilaat lyövät nyrkit yhteen

Kuva3. Kroatialaiset ja italialaiset sotilaat lyövät nyrkit yhteen onnistuneen yhteisharjoituksen päätteeksi. Adaptive Hussars 2025 oli Unkarin suurin sotaharjoitus sen jälkeen, kun maa liittyi Natoon vuonna 1999. Harjoitus vahvisti taisteluosastojen yhteistyötä ja puolustusvalmiutta. Kuva: Nato.

Käännekohta

Ensimmäisinä vuosinaan Natossa Nobile kehitti useita GIS-ratkaisuja, kuten verkkosovelluksia, joiden avulla yhä useammat työntekijät pääsivät hyödyntämään paikkatietoa. Sovelluksia käytettiin aktiivisesti ja niihin liittyvälle tuelle oli kysyntää, mutta niiden tuottama tieto ei aina päätynyt osaksi päätöksentekoa.

Käännekohta tapahtui lokakuussa 2011 Libyan sisällissotaan liittyneen Naton Unified Protector -operaation aikana. Nobile vietti kokonaisen päivän tiedusteluanalyytikoiden parissa seuraten, kuinka he valmistelivat päivittäisiä aamukatsauksiaan. Hän teki tarkkoja muistiinpanoja, mutta ei itse operaatiosta, vaan katsauksen taustalla olevasta prosessista. Hänen tavoitteenaan oli kuunnella, oppia ja ymmärtää, miten hän voisi tukea päätöksentekoa.

Mitkä tiedot pysyivät samoina katsauksesta toiseen? Mitkä muuttuivat jopa tunneittain? Missä olivat prosessin pullonkaulat?

”Yritin ymmärtää, mitkä tehtävät toistuivat kerta toisensa jälkeen”, hän kertoo, ”ja miten voisin tuoda työskentelyyn uudenlaisen lähestymistavan.”

Nobile havaitsi, että ympäri vuorokauden työskentelevä tiimi kokosi tietoja eri lähteistä manuaalisesti. Koska käynnissä oleva operaatio ei pysähtynyt, sama prosessi toistui vuorokauden ympäri. Hän näki mahdollisuuden automatisoida työvaiheita ja auttaa tiimiä työskentelemään nopeammin. Nobile oli jo ottanut omalla osastollaan käyttöön skriptejä budjettirajoitteiden vuoksi, ja nyt hän huomasi, että vastaavanlaisesta automaatiosta voisi olla hyötyä myös tiedustelutiimille.

Kokemuksen tärkein oppi ei kuitenkaan liittynyt vain teknologiaan, vaan yhtä lailla ihmisiin ja yhteistyöhön.

”Kun katson taaksepäin, kaikkein tärkeintä oli kumppanuus”, Nobile sanoo. ”Analyytikot olivat tiedustelun asiantuntijoita. Heidän ei tarvinnut olla IT- tai GIS-asiantuntijoita. Mutta kun kaikki työskentelevät yhdessä, voidaan saada aikaan erittäin vaikuttavia tuloksia.”

Näkymättömästä korvaamattomaksi

Naton päämajassa Nobile kehitti paikkatietosovelluksesta prototyypin, jota voitaisiin hyödyntää tulevissa operaatioissa. Vain kolmessa kuukaudessa hän palasi tiedusteluanalyytikkojen luo mukanaan verkkopohjainen ratkaisu, joka korvasi heidän yöaikaisen, manuaalisen karttojen tuotantoprosessin. Staattisten pohjakarttatasojen tuotanto automatisoitiin, samalla kun niiden päälle tuotava dynaaminen data päivittyi jatkuvasti. Käytännössä aamun tilannekatsauksen aineisto muodostui lähes itsestään.

”Ajattelimme, että palaisit asiaan kolmen tai neljän vuoden kuluttua”, hänelle sanottiin. ”Ja palasitkin jo kolmessa kuukaudessa?”

Nobilen ratkaisu ei kuitenkaan tarkoittanut vain nopeampaa työskentelytapaa. Hän osoitti, ettei paikkatieto- ja avaruuspalvelujen tehtävänä ollut vain tuottaa karttoja, vaan toimia strategisena kumppanina, joka pystyi uudistamaan koko organisaation toimintatapoja. Sana alkoi kiertää, ja myös muut osastot kiinnostuivat toiminnasta.

Ylimmän johdon vakuuttaminen vaati kuitenkin toisenlaista lähestymistapaa. Pelkkä puhe paikkatietoteknologian mahdollisuuksista ei riittänyt. Sen arvo oli tehtävä näkyväksi käytännössä.

Nobile tiesi tarvitsevansa visualisointeja ja esimerkkejä, joiden avulla johto voisi hahmottaa, miltä tulevaisuus voisi näyttää. Niinpä hän otti käyttöön henkilökohtaisen periaatteen: yhteenkään esitykseen, aloituskokoukseen tai johdon kanssa käytävään keskusteluun ei mentäisi ilman jotain konkreettista näytettävää.

”Yhdeksän kertaa kymmenestä minulla oli mukanani visuaalisia elementtejä, vaikka malli olisikin tehty vasta juuri ennen tapaamista”, hän kertoo.

Nobile aloitti esityksensä otsikoilla, joiden tarkoituksena oli herättää kiinnostus. Ennen yksityiskohtiin menemistä hän näytti havainnollisia ja konkreettisia esimerkkejä GIS-teknologian mahdollisuuksista. Vähitellen tämä lähestymistapa muutti ylimmän johdon käsitystä Geo and Space Services -yksikön tehtävistä. Se avasi ovia rahoitukseen ja resursseihin sekä toi tiimin mukaan tukemaan päätöksentekoa tilanteissa, joissa sillä ei aiemmin ollut roolia.

”Minun piti pystyä kertomaan, millaista hyötyä ja arvoa paikkatietojärjestelmään tehtävillä investoinneilla voidaan saavuttaa”, Nobile kuvailee lähestymistapaansa. ”Visuaalisen tarinankerronnan avulla saimme heidät mukaan, ja vähitellen he alkoivat nähdä, mikä kaikki on mahdollista.”

Nykyään samat kartat ohjaavat operaatioita maalla, ilmassa ja merellä. Niitä hyödynnetään koko liittouman alueella esimerkiksi hävittäjien, joukkojen kuljetusten ja meripartioinnin tukena.

Ruotsalainen JAS 39 Gripen rullaa Norjan Bardufossin lentotukikohdassa

Kuva 4. Ruotsalainen JAS 39 Gripen rullaa Norjan Bardufossin lentotukikohdassa Ramstein Flag 26 -harjoituksen aikana. Tähän Naton harjoitukseen osallistui 18 maata ja yli 200 ilma-alusta. Harjoitus järjestettiin kylmän sodan aikaisessa kallioon louhitussa lentokonehallissa, joka avattiin uudelleen neljän vuosikymmenen jälkeen. Kuva: Nato.

Suomalaiset, italialaiset, brittiläiset ja yhdysvaltalaiset liittolaisjoukot poistuvat Chinook-helikopterista

Kuva 5. Suomalaiset, italialaiset, brittiläiset ja yhdysvaltalaiset liittolaisjoukot poistuvat Chinook-helikopterista Northern Star 26 -harjoituksessa, jossa 5 000 sotilasta seitsemästä Nato-maasta harjoittelee Suomen metsissä. Harjoitus toimii samalla loppukokeena monille suomalaisille varusmiehille. Kuva: Nato.

Latvialainen miinantorjunta-alus

Kuva 6. Latvialainen miinantorjunta-alus LVNS Rūsiņš purjehtii Saaristomerellä auringonlaskun aikaan Freezing Winds 25 -harjoituksessa, jossa Naton merivoimat harjoittelivat vaativissa talviolosuhteissa torjumaan vedenalaisia uhkia Itämerellä. Kuva: Nato.

Paikkatietokulttuurin rakentaminen, yksi ihminen kerrallaan

Johdon tuen saaminen oli vain osa haastetta. Jotta paikkatietojärjestelmä voisi aidosti palvella koko yhteenliittymää, analyytikkojen, suunnittelijoiden, kiinteistöpäälliköiden ja turvallisuustiimien oli ymmärrettävä sen mahdollisuudet.

Nobile perusti Geo Discovery Dayn, kaksi kertaa vuodessa järjestettävän puolen päivän koulutuksen, jossa kaikki Natoon tulevat harjoittelijat perehdytetään paikkatiedon keskeisiin käsitteisiin. ”Panostamalla seuraavaan sukupolveen pystyimme kasvattamaan johtajia, jotka tarkastelevat asioita uudella tavalla”, hän kertoo. ”Heitä opetettiin ajattelemaan sijainnin ja paikan näkökulmasta.”

Mihaela Sorostinean aloitti Naton päämajassa paikkatietokehittäjänä kymmenen vuotta sitten. Nykyään hän toimii GIS-projektipäällikkönä ja vastaa joistakin organisaation vaativimmista paikkatiedusteluun liittyvistä hankkeista. Hänen mukaansa Nobile on onnistunut luomaan vahvan yhteisen tarkoituksen. ”Hän pyrkii pitämään kaikki mukana ja motivoituneina ratkaisemaan paikkatietoon liittyviä haasteita”, Sorostinean kertoo. ”Hän on luonut yhteistyön kulttuurin, jossa työskennellään yhteisen hyvän eteen.”

Nobilen tiimi on suunnitellut räätälöityjä koulutuksia paikkatietopohjaisia sovelluksia käyttäville työntekijöille ja kehittänyt työkaluja, jotka ovat niin intuitiivisia, ettei niiden käyttöön tarvita erillistä käyttöopasta. ”Kun jokin ratkaisu on suunniteltu selkeästi ja huolellisesti, sen ei pitäisi vaatia paljon koulutusta, vaikka itse ratkaisu olisi monimutkainen”, Nobile sanoo. ”Ihmisten pitäisi yksinkertaisesti pystyä käyttämään sitä.”

Pitkäaikaisen kumppanuuden arvo

Naton päämaja aloitti yhteistyön Esri Professional Servicesin kanssa jo Nobilen uran alkuvaiheessa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt paikkatietostrategia, joka yhdistää Naton paikkatietojärjestelmäinvestoinnit koko organisaation tavoitteisiin. Strategia on antanut Nobilen tiimille jotain olennaista: mahdollisuuden suunnitella ja ennakoida sen sijaan, että ongelmiin reagoitaisiin vasta niiden ilmaantuessa.

”Esri auttoi meitä tunnistamaan perustavanlaatuisia haasteita, jotka olisivat myöhemmin voineet vaikeuttaa työtämme”, Nobile kertoo. ”Saimme oikeanlaista ohjausta arkkitehtuuriin, suunnitteluun ja siihen, millaisia järjestelmiemme tulisi olla, jotta olisimme valmiita tulevaan.”

Ennakointi osoitti arvonsa erityisesti silloin, kun sitä eniten tarvittiin. COVID-19-pandemian aikana Nobilen tiimi otti käyttöön reaaliaikaisia tilannekuvia, joiden avulla Naton jäsenmaat pystyivät jakamaan resursseja. Kun Turkissa tapahtui maanjäristys, Naton pääsihteeri nousi helikopteriin mukanaan paikkatieto- ja avaruuspalvelujen tuottamat kartat. Kartat olivat käytettävissä, koska niiden taustalla olevat järjestelmät oli rakennettu etukäteen toimintavalmiiksi sen sijaan, että niitä olisi alettu koota vasta kriisin keskellä.

”Paikkatietojärjestelmä tukee kaikkia näitä toimintoja, oli kyse sitten turvallisuudesta, energiasta, infrastruktuurista tai kriiseihin vastaamisesta”, Nobile sanoo. ”Jos asian voi esittää kartalla, sen pohjalta voi myös toimia.”

Stian Jenssen (vasemmalla), Naton pääsihteerin kanslian entinen johtaja, ja Naton silloinen pääsihteeri Jens Stoltenberg

Kuva 7. Stian Jenssen (vasemmalla), Naton pääsihteerin kanslian entinen johtaja, ja Naton silloinen pääsihteeri Jens Stoltenberg tarkastelevat karttaa Turkkiin ja Syyriaan vuonna 2023 iskeneen maanjäristyksen jälkeen. Kuva: Nato.

Malli paikkatietopohjaiselle tiedustelutoiminnalle

Nobile on kasvattanut Geo and Space Servicesin henkilöstömäärän kolmesta lähes 20:een. Nykyään tiimi tukee Naton 32 jäsenmaan diplomaattien turvallisuutta, auttaa koordinoimaan toimintaa maailmanlaajuisissa hätätilanteissa ja suojelemaan UNESCO:n maailmanperintökohteita.

”Paikkatietojärjestelmien tulisi olla käytössä kaikkialla ja kaikessa”, Nobile sanoo uten hän on osoittanut, tämä edellyttää pitkäjänteistä työtä paikkatieto-osaamisen kehittämiseksi sekä rohkeutta ottaa käyttöön uusia ratkaisuja.

Kartat ovat nyt kiinteä osa Naton toimintaa. Jäljelle jää vain yksi kysymys: kuka on valmis tekemään päätöksiä ilman niitä?

Lue lisää siitä, miten puolustusorganisaatiot hyödyntävät GIS-teknologiaa nopean ja määrätietoisen päätöksenteon tukena.

Alkuperäinen teksti: https://www.esri.com/about/newsroom/blog/nato-mission-critical-gis

Siirry yrityksen profiiliin Esri Finland kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Esri Finland - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Esri Finland - Muita referenssejä

Esri Finland - Muita bloggauksia

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia