Minä juon nyt kahvia – ja koneet hoitavat hommat. Vai miten se meni?

Bloggaus ”Minä juon nyt kahvia”, sanoi Harri Holkeri aikanaan, kun häneltä tivattiin kommenttia hieman kuumottavaan tilanteeseen. Sama ajatus käy mielessä, kun lukee mediassa esitettyjä raflaavia lukuja ja hurjia ennusteita siitä, kuinka digitalisaatio, automaatio ja ohjelmistorobotiikka mullistavat maailman ja vievät meiltä työt ennen kuin ehdimme edes keittää ne kahvit.

Vaikka uutisissa piilee vinha perä, todellisuus ja kehityksen vaikutukset ovat usein monisyisempiä kuin ennalta arvioidaan. Esimerkiksi, vaikka taloushallinnon sähköistyminen on jo arkipäivää Suomessa, eivät paperilaskut vielä(kään) ole kuolleet sukupuuttoon. Marginaaleihin jääneet paperit sähköistetään skannauksen kautta ja näin minimoidaan kehityksen hidasteet. Samoin toimii automatiikan ja robotiikan esiinmarssi. Eivät ne vie – tai tule edes ihan lähivuosina viemään – kaikkea taloushallinnon työtä. Ne kuitenkin muuttavat merkittävässä määrin toimenkuvia ja osaamistarpeita.

Taloushallinnon ammattilaisia tarvitaan yhä

Ohjelmistoratkaisut kehittyvät ja ketteröityvät teknologian ja rajapintojen kehittymisen myötä. Ohjelmistojen sisältä löytyy jatkuvasti parempia automatisointikeinoja ja ohjelmistojen välille pystytään helpommin ja halvemmalla rakentamaan integraatioita. Ja tilanteet, joissa automaatio tai integraatio takkuaa, paikkaa ohjelmistorobotiikka muutoin manuaalista työtä. Näiden keskellä talouspalveluiden ammattilaisia tarvitaan entistä kuumeisemmin. Heiltä kuitenkin odotetaan entistä enemmän kiinnostusta teknologioihin ja taitoa hyödyntää niiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Asiantuntijoilta vaaditaan yhä enemmän ongelmanratkaisukykyä, kykyä hallita muutosta ja kehitystä sekä kykyä johtaa itseään.

Taloushallinnon painopiste on jo aikaa sitten siirtynyt staattisesta manuaalityöstä tietovirtojen suunnitteluun ja valvontaan. Vaikka fiksut järjestelmäratkaisut tekevät ihmistä tehokkaampaa ja tarkempaa työtä, älykkäiksi niitä ei voi vielä parhaimmillaankaan sanoa. Siksi tarvitaan ihmisiä. Nopeasti kehittyvässä liiketoiminnassa myös automatisoidut ratkaisut vaativat jatkuvaa seurantaa, viilausta ja päivitystä. Siinä talousalan ammattilaisen maalaisjärjellä sekä prosessien ja kokonaisuuksien hahmottamisella on tärkeä rooli.

Talouden palvelukeskus on liiketoiminnan kumppani

Talouden palvelukeskus onkin parhaimmillaan liiketoiminnan tehokas sparrauskumppani. Tuottaakseen parasta palvelua, taloushallinnonkin on hahmotettava palvelemansa organisaation liiketoimintaprosessit. Niihin tutustuessaan palvelukeskus usein osuukin arkoihin paikkoihin – kuin hieroja jumiutuneeseen lihakseen. Ongelmakohdat pystytään kuitenkin purkamaan liiketoimintojen ja palvelukeskuksen luontevalla yhteistyöllä ja avoimella kommunikaatiolla. Osaava palvelukeskus ymmärtää myös ihmisiä ja auttaa organisaatiota valitsemaan oikeat automatisoinnin keinot.

Raflaavat ajansäästöuutiset koskevat lähinnä tylsiä, puuduttavia rutiinihommia, joita harva todellisuudessa haluaa tehdä.

Automatiikasta saadaan aina parhaat tehot irti, kun tietomassat ja -virtojen ovat suuria. Silloin kehitysinvestointi kannattaa ja aikaa säästyy nopeimmin. Suuria datamääriä voidaan hyödyntää muutoinkin kuin tehokkuusmielessä. Kun organisaation tiedot saadaan digitalisaation ja automaation myötä yhtenäiseen, rakenteiseen muotoon, päästään liiketoiminnan analysoinnissa aivan uudelle tasolle. Kuten Teija aiemmassa kirjoituksessaan kuitenkin totesi, tämä on vielä usein heikosti hyödynnetty mahdollisuus.

Vaikka digitalisaation ja automaation merkitys on valtava, eivät koneet vielä pitkään aikaan yksin hoida hommia. Raflaavat ajansäästöuutiset koskevat lähinnä tylsiä, puuduttavia rutiinihommia, joita harva todellisuudessa haluaa tehdä. Työn haasteet monimuotoistuvat ja työ pirstaloituu. Siksi asiantuntijoilta vaaditaan yhä enemmän ongelmanratkaisukykyä, kykyä hallita muutosta ja kehitystä sekä kykyä johtaa itseään. Tarvitaan siis kanttia pysähtyä pohtimaan ja välillä todeta Holkerin sanoin: ”Minä juon nyt kahvia.”