Lähivuosien kriisit ovat muuttaneet talousjohtajan roolia pysyvästi: talousjohtajan työhuoneesta on tullut strategisen suunnittelun hermokeskus, jossa rakennetaan näkymää tulevaisuuden skenaarioihin ja perustaa strategiselle päätöksenteolle. Harppaus operatiivisesta taloushallinnon johtamisesta strategisempiin saappaisiin on ollut monelle talousjohtajalle iso. Taloushallinnon johtava asiantuntijamme Kaisa Nieminen selventää, mitä muutos tarkoittaa talousjohtajan työnkuvalle.

Kaikki talousjohtajat ovat lähivuosina olleet samanlaisten turbulenssien kohteena: Ensin pandemia muutti normaalin. Sitten Euroopassa syttyi sota. Toimitusketjuissa on ollut (aiemmista johtuen) globaaleja ongelmia. Työvoimapulakin piinaa. Lähikuukausina energiakriisi on pistänyt monet mietteliääksi. Näiden vuoksi (tai lisäksi) taloutta uhkaa taantuma – ehkä jopa lama. Osassa yrityksistä maailman myllerrykset ovat johtaneet paineisiin sopeuttaa liiketoimintaa tai leikata kustannuksia.

Lähivuosien turbulenssit ovat tuupanneet kertaheitolla kaikkien talousjohtajien työnkuvia strategisempaan suuntaan.

Kriisien keskellä organisaatiot tarvitsevat näkemyksellisiä talousjohtajia, jotka ymmärtävät liiketoimintaa ja liiketoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, luovat ja analysoivat erilaisia tulevaisuuden skenaarioita ja viitoittavat tietä kriiseistä toipumiseen. Heidän odotetaan ymmärtävän kriisin vaikutukset niin työvoimakustannuksiin, asiakkaiden maksukykyyn, toimitusketjuun kuin rahoitusmarkkinaankin.

Lähivuosien turbulenssit ovat tuupanneet kertaheitolla kaikkien talousjohtajien työnkuvia strategisempaan suuntaan. Talousjohtajasta povataan toimitusjohtajan ja hallituksen strategista kumppania, joka luottaa taloustoimintojen operatiivisen johtamisen tiiminsä ja kumppaniensa käsiin ja käyttää oman aikansa strategisen päätöksenteon tukemiseen luotettavalla talousdatalla.

Talousjohtajan roolin muutoksesta on puhuttu jo pitkään ennen lähivuosien kriisejäkin, erityisesti akateemisessa keskustelussa. Lueskelin hiljattain yli viisi vuotta vanhaa Gartnerin tutkimusta, jonka vastaajien ylivoimainen enemmistö oli jo silloin sitä mieltä, että CFO:n tulisi käyttää enemmän aikaansa strategiseen johtamiseen perinteisten taloushallinnon tehtävien sijaan.

Lukuisten talousjohtajien aisaparina työskennelleenä uskallan silti väittää, että todellisuudessa muutos on monilla vasta edessä, tai ainakin alkumetreillä. Edelleen moni talousjohtaja johtaa lähinnä taloustoimintoja ja jopa osallistuu operatiiviseen taloushallintotyöhön. Yhtä moni kipuilee uusien odotusten ja vastuiden edessä.

Uusia, strategisempia tehtäviä CFO:n työpöydällä

Mitä käytännössä strategisempi talousjohtajan rooli tarkoittaa? Mihin kaikkeen talousjohtajan kannattaa suunnata energiansa? Listasin neljä osa-aluetta, jotka 2020-luvun talousjohtajan on tärkeää taklata – etenkin liiketoimintaympäristössä, jossa nyt elämme.

Ennustaminen ykkösprioriteetiksi

Epävarmoina aikoina korostuu yrityksen tarve ennustaa tulevaisuutta ja varautua sen tuomiin muutoksiin. Ylin johto ja hallitus tarvitsevat mahdollisimman kirkkaan näkymän tulevaan johtaakseen yritystä oikeaan suuntaan.

Talousjohtajan pitäisi pystyä hyödyntämään niin yrityksen omaa dataa (mutuaika on auttamattomasti ohi), ulkopuolisia tietolähteitä kuin moderneja teknologioitakin luodessaan strategisia suunnitelmia, budjetteja ja ennusteita. Alussa mainitut epävarmuudet ovat nostaneet skenaarioiden ja herkkyysanalyysien painoarvoa. En väitä tehtävää helpoksi, päinvastoin – mutta ennustamisen, jos minkä, on noustava jokaisen talousjohtajan ykkösprioriteetiksi.

Riskienhallinta

Maailman myllerrykset ovat kasvattaneet riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tärkeyttä. Niiden tulisi siis myös löytyä talousjohtajan toimenkuvasta. Paine näihin asioihin keskittymiseen tulee todennäköisesti samalta taholta kuin strategian painottaminenkin, eli yrityksen hallitukselta.

Yrityksen riskit voivat liittyä muutoksiin toimintaympäristössä, niistä seuraaviin taloudellisiin vaikutuksiin mutta myös erilaisten väärinkäytösten yleistymiseen. Tietomurrot ja erilaiset huijaukset ovat valitettavasti osa arkeamme. Niihin on varauduttava, niitä vastaan on suojauduttava ja yrityksillä on oltava mekanismit, joilla ne havaitaan (sisäiset kontrollit).

Liiketoiminta haltuun

Tämän päivän talousjohtaja ei ole vain numeroniilo. Talousjohtajan on ymmärrettävä toimialan lainalaisuudet, oman yrityksen vahvuudet ja heikkoudet sekä suunniteltujen investointien vaikutukset liiketoiminnan tuloksiin. Talousjohtajan vahva liiketoimintaymmärrys tuo yritykselle kilpailuetua sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Onkin ilo huomata, että talousjohtajien näkee ottavan myös liiketoimintavastuita joko oman toimen ohella tai siirtyvän liiketoimintavastuuseen. Ja onhan talousjohtaja usein myös varatoimitusjohtaja, joten koko liiketoiminnan pyörittämisenkin tulisi sujua.

Kyvykkyydet kuntoon

Uudet vastuut edellyttävät vanhoista vastuista irti päästämistä. Jokaisen talousjohtajan olisikin syytä kysyä itseltään: ”Uskallanko päästää irti?”

Talousjohtaja ei voi enää olla kädet syvällä taloushallinnon perusprosesseissa. Sen sijaan talousjohtajan on luotettava, että talousorganisaatio ja taloushallinnon kumppanit selviävät operatiivisen taloushallinnon pyörittämisestä. Yhtä lailla tärkeää on varmistaa, että omalla taloushallinto-organisaatiolla on riittävät kyvykkyydet taloushallintoarjen hoitamiseen. Myös operatiivinen taloushallintotyö on muutoksia pullollaan ja automaatiokehitys luo jatkuvasti paineita uudenlaiselle osaamiselle. Pitämällä huolta oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä ja hankkimalla luotettavia taloushallinnon kumppaneita, talousjohtaja voi nukkua yönsä hyvin.

Kirjoittaja

Kaisa Nieminen

Senior Advisor, Efima Oyj

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Efiman sivuilla.