Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa vaikuttaa selkeältä. Verottajan ohjeet ovat selkokieliset, tiiviit ja ymmärrettävät. Tarkasteltaessa asiaa lähemmin, asiaan vaikutti liittyvän vähintäänkin tulkinnanvaraisia asioita. Järjestö voi hakea nimeämispäätöstä verottajalta suurempien lahjoitusten verovähennysoikeuteen yhteisölahjoittajille mutta miten mahdetaan toimia asian riitautuessa. Kysyimme verottajalta epäselviksi kokemistamme asioista ja saimme kelpo vastaukset. Tämän dokumentin tuottamisessa meitä auttoi erityisesti verohallinnon johtava veroasiantuntija Charlotta Långström.

Yritys voi vähentää alle 850 €:n lahjoituksen verotuksessa

Yrityksellä on mahdollisuus saada verovähennys pienestä lahjoituksesta yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Arvoltaan vähäisen raha- tai omaisuuslahjoituksen ylärajaksi on määritetty 850 €, sen alle on jäätävä. Lahjoituksen saaja voi olla esim. paikallinen junioriurheiluseura tai muu paikallinen yleishyödyllinen yhdistys. On syytä muistaa, että lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa. Vähennysoikeus on saajakohtainen eli yritys voi tehdä useamman lahjoituksen.

Vaikuttaa siltä, että vähennysmahdollisuus ei ole kovin hyvin tiedossa. Ylen julkaisema uutinen aiheesta on luettavissa tästä.

Täydennys yllä esitettyyn 9.5.2023: SOTE-alan järjestö sai silti verottajalta kielteisen näkemyksen

VaLa ry:n seminaarissa 8.5.2023 erään suuren järjestön ihmiset kertoivat saaneensa verottajaltaan kielteisen näkemyksen vähennysoikeuteen heille lahjoitettaessa. Järjestöllä on keskusjärjestö ja suuri joukko paikallisyhdistyksiä ympäri maata. Yleishyödyllisyys ja paikallisuus siis toteutuvat.

Kysyimme asiasta verottajan asiantuntijalta. Hän ei pystynyt ottamaan kantaa yksittäiseen tapaukseen mutta mainitsi seuraavaa:

”Jos em. kriteerit täyttyvät (yleishyödyllisyys + paikallisuus tai yrityksen toimialaa lähellä oleva tarkoitus), on tällainen lahjoitus vähennyskelpoinen.”

Esitimme arvelumme, olisiko tulkintakäytäntö muuttunut. Tähän saimme vastauksen:

”Verotuskäytännössä ei ole tapahtunut muutoksia, sama tulkinta on mainittu Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa jo vuodesta 2008 lähtien. Tässä vielä linkki yhtenäistämisohjeeseen (edelliset versiot versiohistoria-linkistä).”

Olisiko mahdollista, että nimenomainen ihminen, jolta asiaa on kysytty, ei ole ollut tarkasti tietoinen aiheen yksityiskohdista. Errare humanum est.

Vähennys lahjoituksista välillä 850 – 50 000 €

Euroopan talousalueella oleva yhdistys, säätiö tai edellä mainittujen yhteydessä oleva rahasto, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen, voi hakea verottajalta nimeämispäätöstä suuremman lahjoituksen vastaanottamiseksi siten, että se on lahjoittajalle vähennyskelpoinen. Nimeämispäätös myönnetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lahjoituksen alaraja on 850 € ja yläraja tuo mainittu 50 000 €.

Ketkä Suomessa ovat tuon nimeämispäätöksen saaneet, tarkista tästä.

Lahjoitus, jonka vähennyksen yläraja 250 000 €

Vähennyskelpoisen lahjoituksen yläraja on 250 000 euroa kun lahjoituksen saajana on Euroopan talousalueella sijaitseva valtio tai Euroopan talousalueella oleva julkista rahoitusta saava yliopisto tai korkeakoulu tai näiden yhteydessä oleva yliopistorahasto. Rahalahjoituksen alaraja on 850 €.

Verohallinnon ohjeistus vähennyksestä ja nimeämispäätöksestä, täältä sen löydät.

Verottajan Charlotta Långström kommentoi tätä blogia sen luonnosvaiheessa. Tähän kohtaan saimme seuraavan kommentin:

”Yritys saa tietyin edellytyksin vähentää tulostaan tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen antamansa lahjoituksen. Yhteisöjen tällaiseen tarkoitukseen tekemät, yli 850 euron suuruiset lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia silloin, kun ne annetaan edellä mainituille tahoille, eli tuloverolain 57 §:ssä säädetyille saajille kuten esimerkiksi Verohallinnon nimeämälle yhdistykselle (enintään 50.000 €) tai esimerkiksi Euroopan talousalueella olevalle valtiolle tai yliopistolle (enintään 250.000 €). Vähennyskelpoisia ovat vain rahana tehdyt lahjoitukset.”

Lahjoitus yli 850 € mutta järjestö ei verottajan nimeämä kohde – mitä tapahtuu?

Kysyimme verottajalta myös mitä tapahtuu kun yritys lahjoittaa järjestölle enemmän kuin 850 € ja järjestöllä ei ole nimeämispäätöstä. Onko kyseessä kulu, jota ei voi vähentää? Vai onko vaara, että lahjoitusta käsitellään peiteltynä osingonjakona? Verottajan vastaus oli selkeä.

”Yritykset voivat lahjoittaa varoja hyväntekeväisyyteen. Ylärajaa ei verotuksen näkökulmasta ole. Tehdyt lahjoitukset eivät kuitenkaan ole vähennyskelpoisia verotuksessa, edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos yritys lahjoittaa varoja järjestölle, jolla ei ole nimeämispäätöstä, mutta lahjoitus menee yleishyödylliseen ja samalla paikallisen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen, saa yritys vähentää verotuksessa enintään 850 €. Jos lahjoitus menee muuhun tarkoitukseen, on kulu kokonaan vähennyskelvoton verotuksessa.”

Kuka määrittää mikä on suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä

Nimeämispäätöksen eräs peruste on järjestön toiminta suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Keskeinen kysymyksemme verottajalle oli, kuka ja millä perustein määrittää mikä on kulttuuriperintöä? Tulevatko hakijat kohdelluiksi tasavertaisesti jos eri ihmiset tekevät päätöksiä? Nuorten skeittipuisto edustaa nuorisokulttuuria, suuren joukon harrastusta mutta ilmiö ei ole kovin vanha. Ehkä silti jo parikymmentä vuotta. Riittääkö tuo aika? Entä miten on kirkkokuoroyhdistyksen kanssa? Voiko liikunnallinen toiminta olla kulttuuria?

Saamamme vastaus kuuluu seuraavasti:

”Verohallinto tekee nimeämispäätöksen. Ennen nimeämispäätöksen tekemistä Verohallinto pyytää asiaan lausunnon lahjoitusten verovapauslautakunnalta. Ratkaisu tehdään aina kokonaisarvioinnin perusteella. Päätökseen voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle.” 

Lahjoitusten verovapautuslautakunnasta löydät lisätietoa seuraavalta valtiovarainministeriön sivulta. Lautakunnassa on jäseniä valtiovarainministeriön ohella opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Suomen Akatemiasta, Suomen kansallismuseosta ja Taiteen edistämiskeskuksesta.

Vähennysoikeus saajakohtaisesti

Vähennysoikeus on saajakohtainen. Kysyimme onko määritetty montako lahjoitusta eri järjestöille yritys voi tehdä? Onko jokin raja, jonka jälkeen jo mainittu peitellyn osingonjaon tulkinta astuu kuvaan?

”Lahjanantajan vähennyskelpoisten lahjoitusten enimmäismäärä verovuoden aikana on saajakohtainen. Tämä tarkoittaa, että sama lahjoittaja saa antaa enimmäismäärän suuruisen vähennyskelpoisen lahjoituksen useammalle eri järjestölle. Enimmäismäärää sovellettaessa lahjoituksen antajan samalle saajalle verovuoden aikana antamat lahjoitukset lasketaan yhteen.”

Långströmin mukaan ei ole määritelty montako lahjoitusta eri järjestöille yritys voi tehdä.

Peiteltyä osinkoa koskevat säännökset voivat tulla sovellettavaksi, jos yhtiön osakas on osakasasemansa perusteella saanut sellaista taloudellista etua, jota ei riippumattomien osapuolten välillä olisi syntynyt. Eli jos osakeyhtiöstä siirretään varoja vastikkeetta osakkaille tai heidän lähipiirilleen, varojen jako voidaan katsoa peitellyksi osingoksi. Tästä löytyy lisätietoja: lisätietoa peitellystä osingonjaosta.

Kannatusilmoitukset

Kun meridieselien valmistaja maksaa 1000 € kannatusilmoituksesta paikallisen nappulakerhon lehdessä, on ilmeistä ettei asialla edistetä liiketoimintaa. Onko tämä silti hyväksyttävää vai onko kyseessä lahjoitus?

Näin verottajan Långström meille vastasi:

”Yritys voi verotuksessa vähentää veronalaisen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet kulut. Muut kulut eivät lähtökohtaisesti ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Vähennyskelpoisia tulonhankkimiskuluja voivat olla esimerkiksi markkinointi- ja mainoskulut, jotka edistävät yrityksen liiketoimintaa. Lahjoitukset taas eivät ole yritysten tuloverotuksessa yleensä vähennyskelpoisia, sillä ne eivät edistä liiketoimintaa. Arvoltaan vähäiset raha- tai esinelahjoitukset yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan kuitenkin katsoa suhdetoiminnan luonteisiksi menoiksi, jotka ovat vähennyskelpoisia verotuksessa (vähennyskelpoista enintään 850 €/lahjoituksensaaja). Muut lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia vain siltä osin kuin TVL 57 §:n edellytykset täyttyvät.”

VaLa ry:n kehitysehdotuksia verovähennysoikeuteen

Vastuullinen lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski otti kantaa aiheeseen toimittamalla kehitysehdotuksia. Tiiviissä muodossa hänen ehdotuksensa ovat seuraavat:

Suomessa on tällä hetkellä voimassa yksi Euroopan suppeimmista lahjoitusten verovähennyskäytännöistä, kun tarkastellaan lahjoituskohteita. Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet kuten lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa, kehitysmaiden lasten ja nuorten auttaminen, luonnonsuojelu sekä humanitaarinen apu eivät oikeuta verovähennykseen.

Yritysvastuun merkityksen kasvamisen myötä kolmannen sektorin toimijoiden tukeminen on yrityksille yksi luonteva tapa osallistua yhteisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Vähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukon laajentaminen lisäisi lahjoituksia ajankohtaisten ongelmien ratkaisuun.

Vähennyskelpoisen lahjoituksen saajaksi voisi määritellä rahankeräysluvan omaavat yleishyödylliset yhteisöt, mikä takaisi myös lahjoitusten saajien läpinäkyvän valvonnan, jota tekee Poliisi. Julkisten toimien ja kannusteiden kuten lahjoitusten verovähennysoikeus pitäisi olla tasapuolisesti ja johdonmukaisesti kaikkia yleishyödyllisiä toimijoita huomioiva.

Vain osalla verottajan nimeämistä lahjoitusten saajista (lahjoitusvähennys) on rahankeräyslupa

Pia Tornikoski vinkkasi vertaamaan verottajan listaa nimetyistä lahjoitusten saajista poliisihallinnon luetteloon rahankeräysluvista. Toden totta, vain osalla on keräyslupa. Poimin satunnaisesti 15 verottajan nimeämää lahjoitusten saajaa. Näistä kolmella oli rahankeräyslupa. Tilanne on erikoinen – tähän aiheeseen palaamme erikseen.

Asia selveni merkittävästi

Monta asiaa ratkesi. On huojentavaa, että päätös siitä, kuuluuko järjestö tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisen piiriin, on formaalin orgaanin työtä ja päätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa. Tosin lautakunnassa korkeakulttuuri on edustettuna, esim liikuntaan tai nuorisoon liittyvät aiheet eivät. Verottajan edustalle olemme kiitollisia saamastamme avusta; hän käytti tähän paljon aikaa. Lisää luettavaa Tietopiirin blogissa: https://www.tietopiiri.fi/blog/

Autamme Tietopiiri Oy:ssä järjestöjä jäsen- ja vapaaehtoishallinnan ohella varainhankinnan kehittämisessä ja ihmisten piilossa olevien lahjoitusresurssien hyödyntämisessä. TP FONS -järjestöjen toiminnanohjaus on suunniteltu palvelemaan järjestöjä ja erityisesti heidän pitkälle automatisoitua varainhankintaa – olkoon lahjoituksena sitten aika, sitoutuminen, osaaminen, suosittelu tai raha.

Ota yhteyttä

Ilkka Harjula

0400-545 767

ilkka.harjula@tietopiiri.fi