Kannattavuus kuntoon ennen kasvua
Yrityksen toimintatavat kannattaa virittää tehokkaaksi jo hyvissä ajoin. Kun tuottavuus ja seuranta ovat kunnossa, pystytään yrityksen toiminta hallitsemaan kasvuvaiheessa paljon vähemmällä vaivalla ja ajankäytöllä.
Jutellessani alan yrittäjien kanssa heidän tarpeestaan tehostaa toimintatapojaan, saan usein vastauksen: ”Ollaan vielä niin pieni yritys ettei nämä asiat ole ajankohtaisia”. Vielä-sanasta voin lukea rivien välistä, että yrityksen kasvattamista on mietitty. Minulla herää kysymys; miksi toimintatapoja halutaan tehostaa vasta kun yrityksen koko on kasvanut?
Minä uskon, että joitakin asioita kannattaa tehdä hiukan etupainotteisesti – ja toimintatapojen viilaus kannattavampaan suuntaan on yksi niistä.
Faktahan on se, että pienempi laiva kääntyy aina nopeammin kuin suuri laiva. Mitä jos käännöksen tekisikin jo nyt, ja pääsisitte vähemmällä vaivalla ja ajankäytöllä? Onko järkevää opettaa kasvun myötä palkattavat työntekijät ensin vanhoihin toimintatapoihin ja muuttaa niitä sitten, kun huomataan että nykyisillä systeemeillä ei enää pärjätä? Ihmisten on aina helpompi omaksua kokonaan uusia toimintatapoja, kuin muuttaa jo juurtuneita rutiinejaan. Lisäksi toimintatapojen muuttaminen ja opettelu vie aina aikaa myös esimieheltä, miksi tämä halutaan tehdä kahteen kertaan?
Tuottamattomien tuntien minimointi
Jos minä olisin yrittäjä, käyttäisin hiukan arvokasta aikaani siihen, että pidän kirjaa tuottamattomista tunneista. Näitä ovat tunnit, joita yrityksessäni käytetään työhön joka ei kasvata liikevaihtoa. Usein ajatellaan, ettei näihin kulu paljoa aikaa, mutta pienistä puroista kasvaa iso joki ja niin edelleen.
Jos saat jokaiselta työntekijältäsi viikossa keskimäärin tunninkin pois tuottamattomasta työstä ja tämä aika pystytään laskuttamaan asiakkaalta, uskallan väittää, että vaikutus kannattavuuteen on pitkässä juoksussa merkittävä.
Ehkä työntekijät lähtevät kahdestaan käymään rautakaupassa, vaikka yksikin saisi asian hoidettua. Ehkä työnjohtaja tai yrittäjä itse tekee jälkilaskennan manuaalisesti. Ehkä joku asia kiertää turhaan useamman henkilön kautta. Tästä esimerkkinä voisi olla tuntikortit: työntekijä kirjottaa paperille (parhaimmillaan tulee vielä toimistolle varta vasten tuomaan tuntikorttinsa!), joku erittelee laskutettavat tunnit ja koostaa aineiston palkanlaskentaan, palkanlaskija kirjaa vielä kolmanteen kertaan saman asian, jotta saa palkat laskettua.
Kyseenalaista oman yrityksesi toimintatapoja: miksi sama työ tehdään niin moneen kertaan?
Laskun kierto ja hävikin minimointi
Laskunkierto on tärkeää pitää nopeana, jotta saadaan hyvän tuloskunnon lisäksi myös kassa kestämään kasvussa – myös niissä euromääräisesti suhteellisen pienissä laskuissa, jotka vaativat usein enemmän aikaa, kuin esimerkiksi isompien maksuerien lähettäminen.
Ethän halua oman kassasi kustannuksella antaa muille turhan pitkää maksuaikaa?
Toimintatavat kannattaa luoda siten, että laskuttaminen on mahdollisimman nopeaa ja kaikki myös tulee varmasti laskutettua. Mitä jos pienillä muutoksilla saisit jokaisen työntekijän osalta laskutettua keskimäärin euron maksavan tarvikkeen päivässä lisää? Jos tätä ei laskuteta, 10 työntekijän yrityksessä tuloksesta häviää vuodessa noin 2500 €. Kun laitetaan esimerkiksi 10 % kate päälle, on summa 2750 €. Ei kuulosta äkkiseltään valtavalta summalta, mutta kuinka paljon teidän täytyy tehdä töitä saadaksenne yrityksen tulokseen nämä menetetyt eurot takaisin. Entä sitten kun työntekijämäärä on kaksinkertainen tai kolminkertainen?
Seurannan tärkeys kasvaa liikevaihdon kasvaessa
Kun toiminta kasvaa, on seurannan oltava paitsi reaaliaikaista, myös riittävän tarkkaa – oli sitten tarkoituksena tarjota aiempaa isompia urakoita tai tehdä pienempää keikkaa lukumäärällisesti enemmän. Eräs yrittäjä sanoi aiheesta keskustellessamme, että tarkka tieto lisää tuskaa.
Allekirjoitan täysin, mutta toisaalta omaa virhettä on vaikea korjata, jos ei tiedä missä meni vikaan.
Isommat urakat kestävät usein kauemmin, ja näihin on mahdollista reagoida reaaliaikaisen seurannan avulla kesken urakankin. Jos huomataan että tiettyyn työvaiheeseen meni kustannuksia enemmän kuin laskennassa oli ajateltu, ehkä jostakin toisesta asiasta on mahdollista nipistää pois. Jos mitään ei ole enää tehtävissä, saat vähintään tiedon siitä, mikä laskennassa meni vikaan ja osaat tulevissa urakoissa sen huomioida.
Pienemmissä töissä on tärkeää tietää, minkä tyyppiset työt oikeasti jättävät viivan alle eniten euroja. Ehkä joku asiakas tai asiakaskunta ei ole suuresta liikevaihdon määrästä huolimatta niin kannattava kuin ajattelisit. Ehkä yksi työntekijöistä pystyy tekemään laskutettavia tunteja enemmän kuin muut, mutta koskaan ei ole tullut mieleen pyytää häntä jakamaan tätä ammattitaitoa myös muille.
Katri Tiikkainen
Katri toimii Admicomilla myyntipäällikkönä, vastuualueenaan Etelä-Suomen rakennusalan yritykset. Yritysten toimintojen tehostamiseen kipinä on löytynyt yrittäjäpuolison arkea läheltä seuratessa. Vapaa-aika kuluu perheen ja liikunnan parissa.
------
Lataa opas kannattavuuteen
Oppaasta saat ratkaisuja tyypillisiin talotekniikan ja rakentamisen kannattavuuden ongelmiin.
Lisätietoja
Tagit
Liiketoimintaprosessi
BI ja raportointi | |
Projektinhallinta | |
Taloushallinto | |
Toiminnanohjaus ERP |
Erikoisosaaminen
Mobiilikehitys | |
Ohjelmistokehitys | |
Pilvipalvelut / SaaS |
Toimialakokemus
Rakentaminen | |
Valmistava teollisuus |
Tarjonnan tyyppi
Konsultointi | |
Koulutus | |
Valmisohjelmisto |
Omat tagit
Admicom - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt
Admicom - Muita referenssejä
Admicom - Muita bloggauksia
It- ja ohjelmistoalan työpaikat
- Laura - C++ kehittäjä
- Nordea - Senior Backend Developer, Nordea Finance
- Laura - Palveluvastaava, tietohallinto
- Laura - Fullstack kehittäjä
- Digia Oyj - Kafka Integration Developer
- Laura - Senior Full Stack Developer
- Laura - Full Stack Developer
Premium-asiakkaiden viimeisimmät referenssit
- e21 Solutions Oy - Pakkausalan Benchmark-palvelu Mercamerilta
- Into-Digital Oy - S-Ryhmän rengasliiketoiminnan digitaalinen kauppapaikka
- Into-Digital Oy - Burger Kingin Whopperit, ravintolat, aukioloajat ja kampanjat verkossa
- Into-Digital Oy - Uusi Worldvision.fi viemään järjestön varainhankinta uudelle tasolle
- Netum Group Oyj - Radio- ja tv-museo Mastolassa opastaa kohta tekoälypohjainen asiakaspalvelija
- Netum Group Oyj - Peppi-järjestelmän ylläpito turvaa opiskelijoiden ja opettajien arjen sujuvuuden Lapin korkeakouluissa
- Into-Digital Oy - Suomalaisen työn uusi verkkopalvelu edistämään jäsenpalvelua ja -hankintaa
Tapahtumat & webinaarit
- 29.01.2025 - Modern toolchain and AI breakfast seminar with Eficode, AWS and HashiCorp
- 30.01.2025 - 30.1.2025 | Webinaari: Tehokkaampaa tuotantoa teollisuusyritykselle Fellowmindin Manufacturing Template -ratkaisulla
- 30.01.2025 - Suuri Rahoitusilta
- 30.01.2025 - Open Future
- 29.01.2025 - SecD-Day event
- 05.02.2025 - Smart Commerce Nordic 2025
- 05.02.2025 - AIX Forum - Medical Device Regulation and AI: Success Stories
Premium-asiakkaiden viimeisimmät bloggaukset
- Into-Digital Oy - Onnistunut verkkopalvelu – millainen se on ja miten niitä tehdään?
- Into-Digital Oy - Miksi verkkosivusto kannattaa uudistaa nyt, eikä sitten joskus?
- Netum Group Oyj - ”Jatkuva release-show ei tunnu kovin upealta” – tietojärjestelmäprojektin julkaisuprosessin kehittäminen
- Netum Group Oyj - Jälkitunnelmia ja -ajatuksia Kuntamarkkinoilta
- Into-Digital Oy - Oletko tekemässä B2B-verkkosivua? Huomioi ainakin nämä asiat
- Netum Group Oyj - Ihmiskuntakeskeinen suunnittelu toimii kompassina digipalvelukehityksessä
- Netum Group Oyj - Vaikuttavaa vastuullisuutta
Digitalisaatio & innovaatiot blogimediaBlogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä |