Sofokuksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Teemu Malinen on pitkän linjan ohjelmistoyrittäjä. Hän on auttanut yrityksiä vuosikymmenten ajan digitalisoimaan prosessejaan ja kehittämään uusia digitaalisia liiketoimintamalleja. Nyt hän haluaa tuoda tekoälykeskusteluun erityisesti johdon näkökulman.
”Tekoäly on aihe, joka puhuttaa, herättää tunteita ja jakaa mielipiteitä”, Malinen toteaa.
Hänen mukaansa jokaisen johtajan olisi hyvä hahmottaa ilmiötä vähintään ylätasolla ja muodostaa siihen oma näkemyksensä.
Sofokus julkaisi 22. syyskuuta maksuttoman AI-oppaan johtajalle, joka auttaa johtoa arvioimaan organisaation tekoälykypsyyttä, valitsemaan tavoitetason ja käynnistämään muutoksen hallitusti.
Tekoälyn käyttö yleistyy mutta johtaminen on kesken
Tilastokeskuksen mukaan tekoälyteknologioita käytti keväällä 2025 jo 38 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä. Osuus kasvoi vuodessa 14 prosenttiyksikköä.
Vähintään sata henkilöä työllistävistä yrityksistä tekoälyä käytti 68 prosenttia, mutta vain 51 prosenttia oli dokumentoinut käyttöön liittyviä ohjeita, käytäntöjä tai toimintatapoja.
Kaikista kyselyyn kuuluneista yrityksistä dokumentointia oli tehnyt 15 prosenttia.
Myös Elinkeinoelämän keskusliiton syyskuussa 2026 julkaisema kysely osoittaa eron tekoälyn käytön ja uuden liiketoiminnan välillä. Kolme neljästä vastanneesta jäsenyrityksestä hyödynsi tekoälyä tai koneoppimista.
Tekoälyä käyttävistä yrityksistä 83 prosenttia tehosti sillä nykyisiä prosessejaan, mutta vain 11 prosenttia kertoi synnyttävänsä tekoälyn avulla uutta liiketoimintaa.
Luvut nostavat esiin johtamisen kysymyksen. Työkalujen käyttöönotto ei vielä kerro, mitä tekoälyllä tavoitellaan, miten sen käyttöä ohjataan tai millä tavoin investoinnin pitäisi näkyä yrityksen tuloksessa.
Opas kokoaa päätöksenteon ydinkysymykset
Sofokus on julkaissut maksuttoman oppaan nimeltä AI-opas johtajalle. Malisen mukaan opas on tarkoitettu suomalaisille yrityspäättäjille, jotka haluavat muodostaa kokonaiskuvan tekoälystä ilman, että heidän täytyy ensin perehtyä laajaan tekniseen aineistoon.
”Ongelmana ei ole materiaalin vähyys vaan sen paljous. Mistä löytyy yhteen paikkaan koottu, suomalaiselle päättäjälle tarkoitettu sukellus tekoälyn keskeisiin asioihin päätöksenteon kannalta?”, Malinen kysyy.
”Ongelmana ei ole materiaalin vähyys vaan sen paljous”
Opas käsittelee muun muassa sitä, onko tekoälyssä kyse hypestä vai pysyvästä muutoksesta, kuinka suuren mittakaavan ilmiöstä puhutaan ja miten organisaatio voi arvioida oman tekoälykypsyytensä. Lisäksi se tarkastelee sopivan tavoitetason valintaa, ensimmäisiä käytännön askelia ja syitä siihen, miksi tekoälyn tuottama arvo ei välttämättä siirry yrityksen tulokseen.
Oppaan valmistelua varten Malinen kertoo käyneensä läpi yli sata kotimaista ja kansainvälistä lähdettä. Hänen mukaansa yksityiskohtaisinta tutkimusaineistoa tekoälyn hyödyntämisestä löytyy kansainvälisistä, yli miljardin liikevaihtoluokan yhtiöistä. Niiden kokemukset eivät kuitenkaan sellaisinaan kuvaa suomalaisten organisaatioiden tilannetta. Opas pyrkii siksi yhdistämään tutkimustietoa ja käytännöllisiä malleja suomalaiseen toimintaympäristöön.
Digitalisaatiotermit auttavat hahmottamaan tekoälymuutosta
Yksi oppaan lähtökohdista on kuvata tekoälyä digitalisaatiosta tuttujen käsitteiden avulla. Malisen jäsennyksessä digitointi tarkoittaa analogisen tiedon muuttamista digitaaliseen muotoon. Tekoälyn yhteydessä vastaava tehtävätason ilmiö on tehtäväautomaatio.
Digitalisointi taas tarkoittaa prosessin tai toiminnan uudelleenmuotoilua teknologian avulla, ja sen tekoälyyn liittyvä vastine on tekoälyllistäminen.
Laajaa yhteiskunnan teknologista muutosta kutsutaan taas Malisen mallissa digitalisaatioksi, jonka AI vastinpari on tekoälymuutos.
”Lähestymistapa on syntynyt lukuisten keskustelujen kautta. Keskustelunavaus on usein ollut: ‘Voisitko kertoa minulle, mitä se tekoäly oikein on?’”, Malinen kuvaa.
Vertaus auttaa erottamaan toisistaan yksittäisen työn automatisoinnin, koko organisaation toimintatapojen uudistamisen ja laajemman yhteiskunnallisen muutoksen. Samalla se ohjaa johtoa pohtimaan, millä tasolla oma organisaatio tekoälyä tavoittelee.
OHJAA-malli tuo organisaation roolit samaan kokonaisuuteen
Oppaassa esiteltävä OHJAA-malli laajentaa omistajista, hallituksesta ja johdosta koostuvaa OHJ-ketjua asiantuntijoilla ja asiakkailla. Mallin tarkoituksena on auttaa organisaatiota tarkastelemaan tekoälystrategiaa jokaisen keskeisen roolin kautta.
Omistajien näkökulmasta tekoäly liittyy tavoitetilaan, riskinottoon, kasvuun ja kannattavuuteen.
Hallituksen tehtävänä on arvioida vaikutuksia liiketoimintamalliin, kilpailuasemaan, sääntelyyn ja riskeihin.
Johto muuttaa tavoitteet mittareiksi, osaamiseksi, budjetiksi ja tekemiseksi.
Asiantuntijoiden työssä korostuvat käytännön työkalut, taidot ja mahdollisuus vaikuttaa muutokseen.
Asiakkaalle tekoäly näkyy palvelutasossa, palvelun sisällössä ja datan hyödyntämisessä.
Malisen mukaan ensimmäinen tekoälystrategia voi toimia näitä rooleja yhdistävänä poikkileikkauksena. Kun organisaation tekoälykypsyys kasvaa, tekoälyn pitäisi vähitellen sulautua osaksi normaaleja johtamisen asiakirjoja, kuten omistajatahtoa, liiketoimintastrategiaa, vuosisuunnitelmaa ja kulttuurikäsikirjaa.
”Tavoitteena on paketoida tekoäly siten, että päättäjä pystyy johtamaan oman organisaationsa tekoälyllistämistä”, Malinen toteaa.
Tekoäly kytkeytyy myös kansalliseen kilpailukykyyn
Malinen liittää yritysten tekoälykyvykkyyden Suomen kilpailukykyyn ja digitaaliseen suvereniteettiin. Sama näkökulma näkyy myös julkisen hallinnon tavoitteissa. Kesäkuussa 2026 julkaistussa valtioneuvoston linjauksessa julkisen hallinnon tuottavuuden tavoitteeksi asetettiin keskimäärin 20 prosentin parannus vuoteen 2031 mennessä. Lisäksi Suomeen on tarkoitus rakentaa kansallinen tekoälyalusta ja laskentakapasiteettia digitaalisen suvereniteetin vahvistamiseksi.
Yrityksissä kysymys on samalla siitä, syntyvätkö tekoälyn avulla vain nopeammat työvaiheet vai myös uusia tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja. EK:n kyselyn 11 prosentin tulos kertoo, että jälkimmäisessä on vielä paljon tehtävää.
”Organisaatiotasolla kyse on kilpailukyvyn säilyttämisestä ja kehittämisestä tekoälyn aikakaudella”, Malinen tiivistää.
Sofokuksen suunnitelmana on avata oppaan teemoja myöhemmin laajemmissa aihekohtaisissa sisällöissä. Samalla kokonaisuuteen voidaan tuoda aiheita, jotka rajattiin pois ensimmäisestä versiosta.
”Tervetuloa mukaan yhteiseen tekoälyllistämiskeskusteluun”, Malinen päättää terveisillä suomalaisiin yrityksiin.
