Digialla nähdään, että tekoälyn seuraava murros on alkanut. Tällä hetkellä yritykset hyödyntävät sitä ennen kaikkea yksittäisten tehtävien ja prosessien tukena.
Yhtiön toimitusjohtaja Timo Levoranta ennakoi kuitenkin jo laajempaa muutosta.
”Suunta on kuitenkin kohti autonomista liiketoimintaa, joka muuttaa työtä ja yhteiskuntaa. Muutos tulee vääjäämättä ja vaatii kaikilta uudenlaista ajattelua”, Levoranta sanoo.
Nykyiset ratkaisut kohdistuvat yksittäisiin työvaiheisiin
Levoranta nostaa esimerkiksi vaateyritys Luhdan tuontitullauksen. Hänen mukaansa tekoälyautomaatio puolitti tullaukseen tarvittavan ajan tilanteessa, jossa monimutkainen prosessi oli työllistänyt yritystä erityisesti kesälomakaudella.
Levoranta nostaa muiksi tekoälyn esimerkkikäyttökohteiksi vakuutusasiakirjojen käsittelyn, laskujen ja maksujen käsittelyn automatisoinnin sekä asiakaspalvelun vastausluonnokset.
Uusi tuotantoyksikkö on jatkossa ihminen + tekoäly, sanoo Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta.
”Nyt ollaan AI-murroksen alkuvaiheessa, jossa tekoälyä on tuotu yritysten yksittäisiin tehtäviin ja prosesseihin”, Levoranta kertoo.
Samalla yritykset kehittävät datan ja tietovarastojen käyttöä, rakentavat tekoälyosaamista ja pohtivat tekoälyn hallintaa, Levoranta kuvaa.
Seuraava muutos koskee toimintamallia
Levorannan kuvaamassa kehityksessä tekoäly toimii ensin työntekijän työkaluna tai työparina. Rajattuja työvaiheita hoitavista tekoälyagenteista edetään kohti ratkaisuja, joissa agentit ja muu automaatio yhdistyvät automatisoimaan kokonaisia prosesseja.
Autonomisessa liiketoiminnassa muutos ulottuu hänen mukaansa yrityksen toimintamalliin ja perustuu datan sekä ihmisten uudenlaiseen yhteistoimintaan.
”Tiedämme kaikki, että teknologia saadaan aina muutettua ja kehitettyä, mutta ihmisten ja organisaation toimintatapojen muutos on suuri ponnistus. Tähän kuluu aikaa, energiaa ja rahaa, mutta muutos on välttämätön”, Levoranta kuvaa.
Levoranta arvioi, että tekoäly voisi tuoda Suomeen kaivattua tuottavuuden kasvua. Tämä voi johtaa puolestaan palvelujen ja tuotteiden laadun paranemiseen, sekä työntekijöiden hyvinvoinnin kohenemiseen.
Levoranta kuitenkin tunnistaa sen, että tekoälyn vaikutuksista esitetään myös toisenlaisia näkemyksiä.
Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne kuvasi Helsingin Sanomien haastattelussa, miten ideaalityöpäivä sisältää mekaanista toistoa ja miten mukavaa hänestä on “vääntää Exceleitä”.
Moni miettiikin sitä, mikä ihmisen rooliksi jää tekoälymurroksessa.
Ihmisen rooli muuttuu
Levorannan mukaan tekoäly ei ainakaan lähitulevaisuudessa tee järjestelmistä täysin itsenäisiä. Ihmisten on edelleen ohjattava ja tarkastettava niiden toimintaa. Monet nykyisistä työtehtävistä voivat silti muuttua perusteellisesti, hän arvioi.
”Olemme Digialla puhuneet vuodesta 2020 lähtien ihmisen ja älykkäiden ohjelmistojen symbioosista, ja nyt se tapahtuu käytännössä. Tekoäly ei vie töitä, jos ihminen on halukas oppimaan ja muuttumaan eikä jumitu paikalleen. Uusi tuotantoyksikkö on jatkossa ”ihminen + tekoäly”, ei pelkkä ihminen. Johdon pitää tukea ihmisiä pysymään mukana muutoksessa, mutta jokaisella on toki oltava oma tahto kehittyä. Määritämme tässä itse oman tulevaisuutemme.” Levoranta sanoo.
”Tekoäly ei vie töitä, jos ihminen on halukas oppimaan ja muuttumaan eikä jumitu paikalleen”
Levoranta painottaa johdon vastuuta muutoksessa. Hänen mukaansa johtajilta vaaditaan riittävää osaamista ja rohkeutta rakentaa ihmisten ja tekoälyn yhteistyölle perustuvaa toimintaa.
Hän pitää viivyttelyä riskinä yritysten kilpailukyvylle.
”Tekoälyn käyttö yleistyy varmasti, ja autonominen liiketoiminta tulee osaksi arkea. Myös työroolit muuttuvat. Voimme olla muutosta vastaan tai sen puolesta, mutta kehityksen seuraava vaihe on ihmisten ja älykkäiden ohjelmistojen symbioosi. Nykyinen malli ei kohta enää toimi menestyvän yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn rakentamisessa. Kysymys on siitä, miten haluamme olla mukana tässä evoluutiossa?” Levoranta päättää.
