Digitalisaatio ei näytä hidastamisen merkkejä. 70 % yritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä olevista henkilöistä arvioi, että digitalisaatiohankkeisiin tullaan investoimaan melko tai erittäin paljon tulevan vuoden aikana. Tieto tulee ilmi Ite wikin ja Baswaren toteuttamasta Talouden ja digitalisaation tila 2021 -kyselytutkimuksesta.

Uusien hankkeiden toteuttamiseen tarvitaan osaajia, ja tämä näkyy yritysten rekrytoinneissa, kertoo Jaana Väänänen, business development & sourcing director IsoSkills Oy:ssä. Tietyt teknologiat sekä pilvipalveluihin siirtyminen nousevat esiin yritysten etsimissä osaajaprofiileissa, ja juuri nyt avoimena on paljon arkkitehtuuri-, kehittäjä-, ja testausosaajien työpaikkoja.

Väänänen on pitkän linjan it-alan rekrytointien, suorahaun ja resursointien asiantuntija. IsoSkills tarjoaa it-alan ulkoistuspalveluita Romaniaan. Haastattelin Väänästä siitä, miten nearshoring-palvelut voivat vastata suomalaisten it-yritysten kasvavaan osaajapulaan.

Osaajamarkkinat ovat rajalliset – löytyykö vastaus nearshoringista?

It-alan osaajapula on oikea ongelma. Väänänen siteeraa Lingonberry Islandin tutkimusta, jonka mukaan yritykset ovat raportoineet, että niiden liiketoiminnan kasvuvauhti hidastuu 30 % puuttuvien it-resurssien takia. Hänen mukaansa on arvioitu, että Suomessa tulee olemaan pulaa noin 18 000 it-osaajasta vuonna 2022, vaikka kouluista valmistuu joka vuosi 1700 it-osaajaa. 80 % vastavalmistuneista it-osaajista arvioi, että heiltä menee 8–12 kk tullakseen täysin valmiiksi osaajaksi.

Mistä uudet osaajat sitten löydetään? Pitäisikö rekrytointiin pistettyjä resursseja kasvattaa?

– Rekrytointivoiman lisääminen ei välttämättä ole vastaus osaajapulan selättämiseen. Suomen osaajamarkkina on tietyn kokoinen ja kaikki kilpailevat samoista tekijöistä, joten yritysten tulisi olla valmiimpia skaalaamaan toimintaansa. Tähän on vastauksena nearshoring-kumppanuus, Väänänen kertoo.

”Rekrytointivoiman lisääminen ei välttämättä ole vastaus osaajapulan selättämiseen. Suomen osaajamarkkina on tietyn kokoinen ja kaikki kilpailevat samoista tekijöistä.”

Nearshoring- ja offshoring-palveluita hyödyntämällä osaajia voidaan rekrytoida myös Suomen rajallisten markkinoiden ulkopuolelta. Väänäsen mukaan tekijöitä löytyisi ulkomailta, jos yritykset tarttuisivat mahdollisuuteen rohkeammin. Monessa yrityksessä kielimuuria kuitenkin pelätään.

– Monien keskustelujen kautta olen saanut sen kuvan, että osaajapula on osittain itse aiheutettua ja ehkäpä vielä mukavuudenhalua. Provosoin tässä vähän, mutta onhan se niin, että me ehkä mieluummin haluamme puhua omaa äidinkieltämme, emmekä mennä epämukavuusalueellemme. Tästä johtuu, että haluamme palkata suomen kieltä puhuvia. Myös kiire ja resurssipula aiheuttavat sen, että perehdytykseen ja työn haltuunottamiseen käytettävä aika on lyhyt ja tämän takia etsitään mieluummin kokeneita ja valmiita osaajia.

Korona-aika on tuonut etätyön lähes jokaisen yrityksen arkeen. Sellaisetkin yritykset, joissa aiemmin paiskittiin hommia visusti toimistolla, ovat kehittäneet prosessejaan enemmän etätyöhön sopiviksi.

Nyt on hyvä tilaisuus miettiä myös sitä, onko etätyötä tekevien osaajien välttämättä oltava Suomen rajojen sisäpuolella.

– Aika on tullut, etätöitä on nyt tehty enemmän ja vähemmän vuoden ajan. Työntekijäpula ei tule ratkeamaan paikallisesti lähivuosina, joten mitäpä jos otettaisiin seuraava askel etäresursoinneissa? Ratkaisu on lähempänä kuin arvataankaan, Väänänen kiteyttää.

Offshoring – Nearshoring – vaiko Smartshoring?

Offshoring tarkoittaa palveluiden ja prosessien siirtämistä maasta toiseen. Tyypillinen esimerkki on it-tukipalveluiden ulkoistaminen kaukaisiin halvemman työvoiman maihin, kuten esimerkiksi Intiaan. Nearshoring taas tarkoittaa nimensä mukaisesti palveluiden siirtämistä tai ostamista lähempää kuten Euroopasta.

Millaisia etuja nearshoring Euroopassa voi yrityksille tarjota?

– Me IsoSkillsillä puhumme Smartshoring -palveluista. Ne ovat lähellä, samalla aikavyöhykkeellä ja niissä on laaja osaajapooli. Maantieteellinen läheisyys näkyy edullisina matkustuskustannuksina, pienempinä kulttuurieroina ja parempana kontrollina ja päätöksentekoprosesseina. Smartshoring mahdollistaa kestävämmän liiketoimintaympäristön ja vähentää mahdollisia haittoja verrattuna offshoring-palveluun, Väänänen kertoo.

IsoSkillsin osaajat löytyvät Romaniasta. Romaniaan ulkoistamisella on Väänäsen mukaan monia hyötyjä, kuten laaja joukko kokeneita it-osaajia edulliseen hintaan, kuten it-sektorille kohdistetut arvonlisäedut, hyvä infrastruktuuri ja internet-yhteydet sekä läpinäkyvät ja hyvät hallinnon prosessit. Romania voi toimia myös väylänä Romanian ja muun Itä-Euroopan markkinoille.

Nearshoring EU-alueella mahdollistaa sen, että yrityksissä noudatetaan samoja korkealuokkaisia Corporate Social Responsibility -standardeja ja GDPR:n vaatimuksia.

”Maksamme työntekijöillemme kilpailukykyistä palkkaa ja voimme silti tarjota yhtä kilpailukykyistä hintaa myös asiakkaillemme.”

Romaniasta löytyy hyvä tarjonta asiakaspalveluhenkisiä, sitoutuneita teknisiä osaajia, joilla on hyvä kielitaito.

– Heistä pidetään hyvää huolta työntekijöinä ja he ovat sitoutuneita ammattilaisia. Maksamme työntekijöillemme kilpailukykyistä palkkaa ja voimme silti tarjota yhtä kilpailukykyistä hintaa myös asiakkaillemme, kertoo Väänänen.

Selkeä strategia ja luotettava ulkoistuskumppani auttavat onnistumaan

Sanonta “hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee myös ulkoistukseen. Selkeä strategia ja oikea kumppani ovat avaimia ulkoistamisen onnistumiseen.

– Ensimmäinen askel on selkeä liiketoiminnan ulkoistusstrategia ja luotettava liiketoimintakumppani. Kun käytännön asiat ovat kunnossa ja sopivat osaajat löytyneet, tarjoaa nearshoring yrityksille kehitysprojektien, testauksen ja kehitystiimien skaalautuvuutta, Väänänen kertoo.

Jotta nearshoring-kumppanuus voi onnistua parhaalla mahdollisella tavalla, kannattaa erityistä huomiota kiinnittää palvelutasosopimuksiin (SLA), tietoturvaan sekä siihen, että valitaan asiakkaan liiketoiminta-alasta riittävästi kokemusta omaava kumppani.

Millaisille yrityksille nearshoring sopii?

– Käytännössä nearshoring-palvelut sopivat mille tahansa yritykselle, joka on valveutunut, käyttää moderneja työkaluja ja haluaa kasvaa ja menestyä liiketoiminnassaan. Ja jossa työkielenä suomen lisäksi voisi yhtä hyvin olla englanti.

Väänänen haluaa hälventää nearshoringiin kohdistuvia epäluuloja ja poistaa liiketoiminnan raja-aitoja.

– Jatketaan ja jalostetaan keskustelua nearshore-palveluiden hyödyntämisestä. IsoSkills auttaa mielellään kartoittamalla yrityksen alkutilanteen ja mahdollisuudet nearshoring-palveluiden hyödyntämiseen, hän päättää.

 

IsoSkills on julkaissut Smartshoring -oppaan, johon voi tutustua tästä linkistä.

 

Tutustu IsoSkillsin Ite wiki-profiiliin sekä verkkosivuihin.