Tilastokeskuksen tuoreet tilastot kertovat, että 40 prosenttia yrityksistä hyödyntää esineiden internetiä (IoT, eng. Internet of Things). Vähintään 100 henkeä työllistävistä yrityksissä IoT-laitteisiin luottaa jo 52 prosenttia. Pilvipalvelut ovat vieläkin yleisimpiä, sillä vuonna 2019 niitä hyödynsi jo 90 prosenttia suurista yrityksistä.

Pilvipalveluiden, IoT:n ja muiden teknologioiden kiivas yleistyminen tarkoittaa isompia datamääriä ja uusia mahdollisuuksia yritysten tietojärjestelmissä. Informaatio on avain liiketoiminnan kehittämiseen, mutta monella yrityksellä on edelleen tuttu haaste: Järjestelmät eivät keskustele keskenään, jolloin niiden tuottaman tiedon laatu ei ole paras mahdollinen. Data on siiloutunutta, eikä helposti hyödynnettävissä.

Integraatioiden parissa Enfolla työskentelevät Petri Kiviaho ja Matti Juvonen sanovat, että alkuvuodesta 2020 tehdyt ennustukset “integraatioiden vuodesta” kävivät lopulta toteen.

– Nopeasti muuttuvat bisnestarpeet ja teknologioiden kehittyminen ovat saaneet yritykset havahtumaan integraatioiden tärkeyteen. Viime vuoden aikana useissa yhteyksissä nousi esille yritysten halu panostaa toimiviin integraatioihin. Ilman niitä tietojärjestelmissä tallessa olevaa informaatiota ei saada kunnolla hyödynnettyä, Kiviaho sanoo.

”Nopeasti muuttuvat bisnestarpeet ja teknologioiden kehittyminen ovat saaneet yritykset havahtumaan integraatioiden tärkeyteen.”

Hän on huomannut, että integraatiot eivät välttämättä konkretisoidu helposti liiketoimintaratkaisuja suunniteltaessa. Tällöin niiden tehtävää ei ymmärretä ja integraatio jää terminä abstraktille tasolle, jossa on vahva IT:n kaiku. Kiviahon mielestä integraatioiden merkitys avautuu parhaiten vertauskuvalla ihmiskehoon.

– Integraatioiden tehtävänä on kuljettaa dataa keskeytyksettä eri järjestelmien välillä, jotta kukin järjestelmä voi suorittaa niitä tehtäviä, joihin se on suunniteltu. Ne siis toimivat kuin verisuonet, jotka yhdistävät kehon elimet toisiinsa ja ylläpitävät niiden toimintoja, hän havainnollistaa.

Kaikki alkaa datan sijainnista

Moni saattaa sortua ajattelemaan, että integraatiot kannattaa laittaa kuntoon esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän uudistuksen ohessa. Kiviaho kehottaa malttiin, sillä liian iso, huonosti suunniteltu muutos integraatiossa saattaa johtaa ongelmiin koko yrityksen datan hyödyntämisessä. Hänen mukaansa järjestelmien nykytila ja liiketoiminnan tavoitteet kannattaa kartoittaa kunnolla ennen toteutukseen ryhtymistä. Aikaa tulisi käyttää myös tulevaisuudessa odottavien tarpeiden huomioon ottamiseen. 

Juvonen komppaa toteamalla, että ensimmäinen ja tärkein askel on hahmottaa yrityksen omistaman datan tarkka sijainti.

– Edelleen yritysten tyypillinen kompastuskivi on hajanainen master data. Kun sen sijainti ja käyttökohteet ovat selvillä, muu kokonaisuus alkaa hahmottua, hän sanoo.

”Integraatiot luovat joustavan pohjan erilaisen datan nopealle ja helpolle yhdistämiselle, mikä puolestaan johtaa uusien liiketoiminnallisten kehityskohteiden hahmottamiseen.”

Juvosen mukaan tämän ymmärryksen kautta syntyy integraatioita, jotka tukevat tiedon siirtymistä sekä yrityksen sisällä että sen ulkopuolelle. Järjestelmien välillä oikein liikkuvan datan avulla aletaan saavuttaa myös kilpailuetua. 

– Integraatiot luovat joustavan pohjan erilaisen datan nopealle ja helpolle yhdistämiselle, mikä puolestaan johtaa uusien liiketoiminnallisten kehityskohteiden hahmottamiseen. Parhaimmillaan ne helpottavat asiakkaille tarkoitettujen uusien palvelujen tuottamista, ja nopeuttavat viranomaisille suunnatun informaation välittämistä, hän sanoo.

Kiviahon mukaan moni yritys kamppailee integraatiostrategioiden valinnan kanssa. 

– Organisaatiot tuntuvat tarvitsevan apua löytääkseen omaan arkkitehtuuriinsa sopivan tavan ja teknologian integraatioiden toteuttamiselle. Nopeus ja luotettavuus ovat nykypäivän vaatimukset kaikille integraatioille. Järjestelmien on oltava koko ajan mahdollisimman hyvin saavutettavissa, hän kertoo.

Integraatioiden avulla kohti API-taloutta

Integraatiot eivät ole vain pelkkää datan liikuttelua, Kiviaho sanoo. Nykyisin integraatioihin on mahdollista liittää helposti mukaan myös muun muassa tekoälykomponentteja, jolla voidaan rikastaa eri järjestelmien välistä dataa. Kiviaho antaa esimerkin Enfon omasta ratkaisusta.

– Sähköpostitse asiakkailta saapuvat tukipyynnöt luetaan integraatioväylään liitettyyn automaatiotyökaluun, jossa tukipyynnöt koneoppimisen avulla luokitellaan ja välitetään väylän kautta eteenpäin tikettijärjestelmään. Manuaalisen työvaiheen poistaminen on tuonut säästöjä ja tukipyynnöt ohjautuvat oikealle tiimille 80-90 prosentin tarkkuudella.

Mutta jatkuuko integraatioiden aikakausi myös vuonna 2021? Juvonen ja Kiviaho ennustavat, ettei kiinnostus integraatioiden ympärillä ala hiipumaan – kenties päinvastoin. Heidän mukaansa ennustusta tukee sekin, että API-talous putkahtelee yhä konkreettisemmin useampiin keskusteluihin. 

API-taloudessa ohjelmointirajapintoja hyödynnetään liiketoiminnan kehittämiseen. Usein osa yrityksen tietovarastoista avataan kolmansien osapuolten käyttöön. 

– Yhä useampi yritys miettii nyt API-strategiaansa. Hallittu API-talouteen siirtyminen vaatii kuitenkin kunnossa olevat integraatiot, Juvonen päättää.

 

Enfon Ite wiki -profiili

Enfon verkkosivut

 

Kansikuva: Enfo