Suomessa otetaan ensimmäisiä askeleita digitaalisen kulttuurin nostamiseksi arvokkaiden kulttuuriperintökohteitten joukkoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 12 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon huhtikuussa 2020. Yksi nimetyistä kohteista on demoskene.

Demoskene on tietokoneharrastajien kansainvälinen alakulttuuri jossa ohjelmoidaan demoja: näyttäviä audiovisuaalisia esityksiä, jotka yhdistävät luovasti grafiikkaa ja ääntä. Demoskene syntyi alun perin 1980-luvulla, kun pelejä piratoineet “kräkkerit” ryhtyivät lisäämään levittämiensä pelien alkuun pieniä omatekoisia introja, jotka sisälsivät ohjelmointitemppuja, musiikkia tai piraattiryhmien logoja. Introt muuntautuivat lopulta demoiksi, niiden tekijät eriytyivät piraattikulttuurista ja niistä kasvoi kekseliäs digitaalisen taiteen alakulttuuri.

Elävän perinnön kansallinen luettelo on yhteensä 64 kohdetta sisältävä listaus, joka on osa UNESCOn yleissopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Aineetonta kulttuuriperintöä ovat erilaiset kulttuuriset käytännöt, tiedot, taidot ja tavat.

Suomesta tuli kertaheitolla edelläkävijä digitaalisen kulttuurin edistämisessä ja tunnustamisessa.

Listalle pääseminen on tunnustus elävän perinteen parissa toimiville ja sitä ylläpitäville ihmisille ja tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille, kerrotaan Museoviraston Elävä perintö-sivustolla.

Suomesta tuli kertaheitolla edelläkävijä digitaalisen kulttuurin edistämisessä ja tunnustamisessa, kertoo Art Of Coding, demoskenen UNESCO-tunnustusta ajava kansainvälinen kampanja. Kampanjan takana on EFGAMP, videopelien historiaa ja digitaalisen kulttuurin tutkimista ja säilyttämistä edistävä organisaatio, johon kuuluu muun muassa Tampereella sijaitseva Suomen Pelimuseo.

Kampanjan lopullisena tavoitteena on saada demoskene listattua UNESCOn kansainväliselle aineettoman kulttuurin listalle. Suomessa saatu tunnustus on ensimmäinen askel kohti tätä tavoitetta.

Art Of Codingin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun digitaalista kulttuuria nimetään perintökohteeksi missään päin maailmaa.

Demoskene on myös ainoa digitaalisen kulttuurin edustaja Suomen elävän perinnön listalla. Sen seuralaisina listalla on muun muassa sahansoitto, ryijyjen teko, kalakukko ja tervanpoltto.

Demoskeneä kuvaillaan luettelon wikisivuilla näin:

“Demoskene on kansainvälinen yhteisö, joka on keskittynyt demojen, ohjelmointia, grafiikkaa ja ääntä luovasti yhdistävien reaaliaikaisten audiovisuaalisten esitysten tekemiseen. Demoskenen jäseniä, skenereitä, on lähes joka puolella Suomea. On vaikeaa arvioida, kuinka paljon ihmisiä demoskenen parissa tarkalleen toimii, mutta varovasti arvioidenkin pelkästään Suomessa voidaan puhua tuhansista ihmisistä. Jotkut edelleen aktiiviset jäsenet ovat aloittaneet jo 1980-luvun puolivälissä. Pitkän aikaa tyypillinen skeneri oli nuori mies, mutta sittemmin yhteisön koostumus on muuttunut monimuotoisemmaksi.”

”Demoskenen jäseniä, skenereitä, on lähes joka puolella Suomea.”

Katso videoupotuksesta joukko 1987 Commodore Amiga 500:lla pyöriviä demoefektejä:

 

Lue myös Mikä on paras äänikirjapalvelu tai -sovellus? Vertailussa 6 suomenkielistä äänikirjasovellusta ja Ohjelmistotalo ja juustoyritys yhteistyöhön – Koronavirus kannustaa innovaatioihin yli toimialarajojen.

Kansikuva: Screenshot demosta ”ix” / Moppi Productions, CC BY 4.0