Pilvitransformaatio näkyy myös toiminnanohjauksessa ja markkinoilla on lukuisia SaaS -palveluntarjoajia, joiden lupaukset järjestelmien näppärästä käyttöönotosta ja skaalautuvuudesta kuulostavat houkuttelevilta.

Open source ERP Odoolla projekteja toteuttava Tomi Tolonen uskoo pilvipalveluiden yleistyvän toiminnanohjauksessa lähivuosina räjähdysmäisesti, sillä pilvitransformaatio on vielä kesken lukuisissa yrityksissä.

Ohjelmistotalo Andersilla työskentelevän Tolosen mielestä aika onkin kypsä perinteisen ERPin hautajaisille. Tämä tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin on-premisestä cloudiin siirtymistä.

– Perinteiset ERP -projektit ovat pitkiä hankkeita. Tyypillisesti projektit ovat alkaneet sillä, että konsultin kanssa istutaan alas ja mietitään asiakkaan toiveita. Pari kuukautta määrittelyn aloituksesta ryhdytään koodaamaan, mutta projektin viimein valmistuttua huomataan, ettei lopputulos olekaan ihan toivotunlainen. Seuraa iteroinnin kierre ja äkkiä aikaa on kulunut vuosi tai pari. Siinä ajassa maailma on jo muuttunut eivätkä alkuperäiset toiveet vastaa enää yrityksen liiketoimintaan. Aika on ERPin pahin vihollinen.

 

“Aika on ERPin pahin vihollinen.”

 

Teknologioiden kehitys ja sosiaalinen media ovat Tolosen mukaan luoneet maailman, jossa yrittäjien informaation tarve on niin suuri, etteivät vanhat järjestelmät pysty vastaamaan siihen. Toisaalta suljetut järjestelmät eivät taivu ketterästi asiakastarpeisiin Open Source ERPin tapaan.

– Otetaan esimerkiksi tilaus-toimitusketju. Asiakas voi tarvita tiedon siitä, milloin tilatut tuotteet saapuvat ja kysyä toimittajalta asiasta. Tämä on  monesti digitaalisen kanavan ulkopuolella täysin erillinen prosessi. Vanhasta järjestelmästä ei saada tietoa siitä, milloin tuote on lähtenyt tavarantoimittajalta ja missä se menee, joten informaatiota ei pystytä välittämään asiakkaalle. Tyytymätön loppuasiakas solmii seuraavan kauppansa luultavasti kilpailijan kanssa. Kun tähän lisätään sosiaalisen median mukanaan tuomat haasteet, alkaa moni järjestelmä olla auttamatta vanhanaikainen.

 

“Suljetut järjestelmät eivät taivu ketterästi asiakastarpeisiin Open Source ERPin tapaan”

 

Tolonen kuvailee perinteisten ERPien suurimmaksi ongelmaksi niiden haasteellisen jatkokehityksen. Lukkoonlyötyjä prosesseja on vaikea kehittää ketterästi eteenpäin ja helposti päädytään tilanteisiin, joissa järjestelmää on jatkokehitetty väkipakolla. Toimintoja on voitu alkaa kehittää myös rinnakkain esimerkiksi verkkokaupan päälle.

Hänen mielestään liian vähän puhutaan myös toimittajalukosta eli siitä, että ERPin hankkiessaan yrittäjä sitoutuu teknologiaan tai sen toimittajaan jopa vuosikausiksi.

– ERP-hankkeissa sitoudutaan toimittajaan pitkäksi aikaa, esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Jos yhteistyö ei suju, niin toimittajan vaihtaminen on mahdotonta tai erittäin vaikeaa, Tolonen sanoo.

Andersilla uskotaankin, että avoimen lähdekoodin toiminnanohjausjärjestelmä on ERP kentän uusi musta.

 

Pilvipalveluiden kanssa voidaan päätyä ojasta allikkoon

Tolonen kuvailee oman työuransa pyörineen aina jollain tapaa toiminnanohjauksen ympärillä.

Hän on kehittänyt myös oman pilvi-ERPin, Eebun, joka on edelleen käytössä muutamissa tuhansissa suomalaisyrityksissä. Vaikka Eebu on miehelle rakas, ei pilvipalveluista pitäisi hänen mukaansa maalailla liian ruusuisia kuvia.

– Tykkään pilvipalveluista, mutta nekin ovat vain teknologiaa. Pilvipalvelu on sitä, että yrityksen data makaa jonkun toisen palvelimella. Pilvimaailma on tuotteistettu palvelujen ketterällä käyttöönotolla; painat nappia ja saat uuden toiminnallisuuden käyttöösi. Tämä ajaa yrityksiä tekemään helppoja ratkaisuja eikä juuri mietitä sitä, mitä ne tarkoittavat pidemmällä tähtäimellä.

 

“Pilvipalvelu on sitä, että yrityksen data makaa jonkun toisen palvelimella.“

 

Tolosen mielestä pilvipalveluiden harkitsematon käyttö johtaa pahimmillaan takaisin tilanteeseen, johon niiden piti tuoda ratkaisu.

– Yhtäkkiä ollaan jälleen tilanteessa, jossa dataa on kerättynä eri toimittajien järjestelmiin, jotka eivät keskustele keskenään. Vaikka kaikki niistä olisivatkin turvallisia, ei informaatiota pystytä hyödyntämään maksimaalisesti.

Toiminnanohjausjärjestelmässä on yrityksen bisneskriittisin data. Siksi Tolonen kehottaa valitsemaan palveluntarjoajan huolella ja perehtymään sopimusehtoihin tarkkaan.

– Pilvipalvelun tarjoajat voivat alkaa hyödyntää yrityksen dataa omassa liiketoiminnassaan. Tämä on se pienellä printattu sopimustekstin kohta, jota moni ei lue ostopäätöstä tehdessä. Heillä on myös oikeus muuttaa bisnesmalliaan, jolloin ostohetkellä hyvältä vaikuttanut suunta ei välttämättä ole sitä muutaman vuoden kuluttua.

Oma lukunsa on myös palvelujen hinnoittelu, joka voi tulla monelle yllätyksenä.

– Monet pilvipalvelut ovat halpoja ottaa käyttöön, mutta yrityksen vaatimusten kasvaessa hinnoittelu muuttuu aggressiiviseksi. Jos tässä vaiheessa haluat vaihtaa palveluntarjoajaa, datan pois saaminen voi olla haasteellista tai jopa mahdotonta, Tolonen summaa.

Kuinka moni paneutuu sopimusehtoihin ensimmäisen ilmaisen koejakson käynnistäessään? Avoimuus hinnoittelumalleissa ja omistajuuskysymyksissä voikin olla Open Source-ekosysteemin merkittäviä vahvuuksia, jos toiminta on määritelty fiksusti.  

 

Alustatalous tuo uusia mahdollisuuksia

Tolonen nimeää tulevaisuuden voittajiksi yritykset, jotka pitävät hallussaan omaa informaatiota. Sitä varten kannattaa panostaa alustatalouteen.

– Oman alustan rakentaminen voi kuulostaa mahdottomalta, mutta kaikilla isoilla toimijoilla on olemassa kaupallinen alustatuote. Sitä valittaessa tulee vain miettiä, mitä sen avulla halutaan saavuttaa.

Tolonen kertoo, että oma alusta voi olla yrityksen valttikortti IoT:n ja tekoälyn yleistyessä. Kun data ja prosessit ovat omalla alustalla, uusiin teknologioihin liittyvät muutokset on helpompi toteuttaa. Toisaalta omaa alustaa voidaan tarjota myös asiakkaiden tai sidosryhmien käyttöön, jolloin saadaan kerättyä entistä kattavammin tietoa esimerkiksi toimitus- ja asiakasketjusta.

Kun informaatio on yrityksen itsensä hallussa, on helpompi päättää, mihin suuntaan liiketoimintaa lähdetään viemään. Parhaimmillaan toimiva alusta synnyttää aivan uutta liiketoimintaa.

– Teleoperaattori Orange on loistava esimerkki yrityksestä, joka on hyödyntänyt omaa alustaansa uuden liiketoiminnan luomisessa. He huomasivat, että heidän alustansa taipuisi pankiksi, automatisoivat kaikki prosessit ja toimivat nykyisin myös verkkopankkina.

 

Tomi Tolosen mukaan digitaalisen alustan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota toimittajan lisäksi myös modulaarisuuteen, jotta järjestelmää voidaan kehittää pala kerrallaan.

 

Alustamaisia liiketoimintamalleja voivat kehittää myös pienet ja keskisuuret yritykset, jos ne vain tekevät oikeita valintoja liiketoiminnan muotoilussa ja teknologiaan sitoutumisessa.

Siksi Tolonen näkee valtavasti etuja juuri Odoon kaltaisissa avoimen lähdekoodin tuotteissa.

– Tärkeintä on löytää alusta, jossa riittää potkua vielä 10 vuoden päästäkin. Open Source -tuotteen yhteisö kehittää sen toiminnallisuuksia jatkuvasti eteenpäin, minkä vuoksi ne ovat vertailussa vahvoilla.

Digitaalista alustaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota toimittajan lisäksi myös modulaarisuuteen. Kun järjestelmää kehitetään pala kerrallaan, nähdään koko ajan, missä mennään.

– Lisäksi riittävän laajat perustoiminnallisuudet sekä eri osioiden yhteensopivuus takaavat sen, että alustan käyttöönotto tapahtuu ketterästi, Tolonen sanoo.

Vaikka perinteinen toiminnanohjaus ei vielä vetelisikään viimeisiä henkäyksiään, Tolosen mielestä alustatalous tulee lopulta kadottamaan jaon ERPiin ja muihin järjestelmiin.

– Alusta on yrityksen koko sähköinen presenssi, joka kattaa verkkokaupan, tuotannon ja myynnin jne. Tulevaisuudessa ei enää mietitä, että on erikseen ERP ja muut järjestelmät, vaan ne kaikki muodostavat yhdessä alustan yrityksen liiketoiminnalle.

 

Andersin Ite wiki -profiili

Andersin kotisivut