Miten on mahdollista, että tuntematon kaveriporukka kulkee voitosta voittoon yritysten asettamissa innovaatiokilpailuissa ja hackathoneissa? Vastassa on kuitenkin ollut tunnetuimpia ohjelmistotaloja, jotka kaikki markkinoivat olevansa digitaalisen innovaation guruja.

Perinteisistä ohjelmistoyrityksistä on täytynyt välillä tuntua siltä kuin kentällä vastassa olisi USA:n korismaajoukkue, niin vakuuttava Perfektion track-record innovaatiokilpailuissa on.

Tarkalleen ottaen kaksitoistahenkiseksi kasvanut tiimi on osallistunut kahden vuoden aikana 43 hackathoniin voittaen niistä 16, eli yli 37% prosenttia.

Henkilöosallistumisia ajanjaksolla on kertynyt peräti 159.

Kaiken lisäksi Perfektiota ei kiinnosta pelkkä innovointi, vaan kehitysten vieminen kohti tuotantoa ja aina konkreettista lisäarvoa tuottaviksi palveluiksi. Nyt jo kahdeksan kilpailusta liikkeelle lähtenyttä toteutusta, eli joka toinen voitetuista, on viety aina pilottivaiheeseen asti.

– Olemme jatkuvasti optimoineet prosessiamme muokata innovaatiokilpailuissa ja hackathoneissa kehittämämme ratkaisut nopeammin pilotoinnin kautta tuotteiksi, kertoo Perttu Lähteenlahti, seuranaan Jonne Huotari.

Molemmat ovat rooliltaan kehittäjiä ja designereita, sillä muita Perfektiosta ei juuri löydykään. Ei tarvitse, sillä liiketoiminta on rakentunut puhtaasti Hackathoneissa ja innovaatiokilpailuissa kertyneiden voittojen varaan.

Esimerkiksi Lähteenlahti on osallistunut viimeisen kahden vuoden mittaan yli neljäänkymmeneen hackathoniin!

Perfektion kova recordi pitää, sillä miehillä on haastatteluhetkellä kesäkuussa tuoreeltaan Ultrahackista voitto ja hopea taskuissaan. Ultrahack, Business Oulu, CGI ja Tieto olivat asettaneet tällä kertaa Oulu Health Hack -nimisen kilpailun haasteet.

Avoin innovaatio on konsepti uuden digitaalisen innovaation luontiin

Innovaatiokilpailuissa kehitettävä avoin innovaatio on Industryhackin ja Ultrahackin tapaisten verkottajien konsepti uuden digitaalisen innovaation luontiin.

Koko ohjelmistotalo Perfektion tarina alkoi heidän tutustumisestaan Hackathonissa ja se on myös jatkunut niiden siivittämänä. Ensimmäinen Hackathonin kautta löytynyt asiakkuus oli HSY.

Miten on mahdollista, että hackathonissa kokoon laitettu kaveriporukka pärjää jatkuvasti eri toimialojen kilpailuissa?

– Se johtuu luultavasti monista seikoista. Isojen ohjelmistotalojen kannattaa myydä enemmän kaiken kattavia platformeja, siinä missä me keskitymme pienempiin yksittäisiin juttuihin. Esimerkiksi sairaalat ovat aika monimutkaisia paikkoja, ja terveysalan perinteisillä palvelutarjoajilla voi olla palvelumuotoiluprosessissa puutteita, Perttu Lähteenlahti pohtii ja viittaa Perfektion kesäkuiseen voittoon.

– Emme ole hyviä myyjiä, koska meillä on talossa vain koodareita ja designereita. Mutta kaikki työntekijämme ovat hyviä ratkomaan firmojen ongelmia.

Lähdimme vain liikkeelle tuomalla intohimoisia tiimejä innovaatiokilpailuihin ja näyttämään missä olemme hyviä. Kukaan ei ole tehnyt vastaavaa aiemmin, joten lähdimme kokeilemaan, olisiko tässä potentiaalia, Jonne Huotari komppaa.  

Perfektiolaisten mukaan muotoiluorientoitunut koodari voi huomata mahdollisuuksia, joita liiketoiminnan ihmiset eivät pysty tunnistamaan.

Taidamme olla avoimen innovaation ytimessä.

Lähtökohtana on asiakkaan ongelma

Perfektion Core principle on, että projektien pitää kiinnostaa tekijöitä, sillä silloin kehittäjät innovoivat innokkaasti.

– Hackathoneissa on aina läsnä todella vahva ongelmaratkaisunäkökulma. Perfektiossa kuka tahansa osaa ja uskaltaa mennä täysin vieraalle alueelle, Huotari jatkaa.

Yrityksillä on jatkuva tarve kehittää ja tutkia uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta siiloutunut tuotekehitys ei ole tähän riittävää.

Perfektiolaisille onkin tärkeää, että kehityshankkeissa ei synny siiloja designin ja koodauksen välillä. Jo 12-henkiseksi paisuneesssa yrityksessä vaatimuksena onkin, että kaikkien kehittäjien täytyy tehdä palvelulähtöistä ohjelmistokehitystä.

– Parhaat tekijät eivät yleensä hakeudu perinteisillä toimialoilla toimiviin yrityksiin. Siksi jos haluat parhaat tekijät ratkomaan yrityksesi ongelmia, pitää sinun olla valmis avaamaan rajapintoja ja liiketoimintahaasteita ohjelmistokumppaneille, aiemmin Nordealla palvelukehityksessä työskennellyt Perttu Lähteenlahti sanoo.

Toinen avoimen innovaation puolesta puhuva fakta on se, että perinteisten yritysten toimintamallit ovat yksinkertaisesti liian hitaita nykypäivän digitalisoituvassa maailmassa.

Kun ongelma löydetään, menee pahimmillaan viikkoja rekrytoida, tai hankkia sopivat tekijät ratkaisemaan asia.

– Isot organisaatiot eivät halua tehdä inkrementaalisia toteutuksia. Mieluummin kaavaillaan ja pallotellaan, vaikka suunta voi olla täysin väärä. Tai ideassa voi olla potentiaalia, mutta toteutustapa on väärä. Harva on kuitenkaan valmis uskomaan, että asioita voidaan tehdä näin nopeasti. Kun sanot että tämä syntyy kahdessa kuukaudessa, niin ne eivät halua uskoa.

Yksi syy voi olla myös organisaatioiden mittaroinnissa, joka keskittyy edelleen usein isoihin, pitkän aikavälin asioihin. Ketteryys sen sijaan vaatii pieniä palasia ja jatkuvaa kokeilua, jonka tulosten tehokkuutta pystytään mittaamaan.

– Isommissa organisaatioissa jos joku saa idean, se pitää hyväksyä pomolla ja pomon pomolla, että päästään hakemaan budjettia. Näin ihmiset menettävät uskon kykyynsä tehdä päätöksiä ja hierarkia syö ketteryyden, Jonne Huotari pohtii.  

Teknisesti pienikin kehitys voi olla ideologisesti isoa. Esimerkiksi Lassila & Tikanojan kiinteistöhuollon myyntipalvelu mahdollistaa myös taloyhtiöille helpon väylän tilata lisäpalveluita.

– Hankkeessa digitalisoitiin alkuun vanhaa, mutta lopulta syntyi kokonaan uusi myyntiväylä, Perttu Lähteenlahti kuvaa.

Lopputuloksena syntyi uudenlainen kiinteistöpalveluiden verkkokauppa, niin isännöitsijöille kuin taloyhtiöillekin.

– Vain prototyypeillä ja niiden vaikutuksia mittaamalla voi saavuttaa oikeita liiketoimintaa rakentavia tuloksia.

– Vain prototyypeillä ja niiden vaikutuksia mittaamalla voi saavuttaa oikeita liiketoimintaa rakentavia tuloksia. Isot yritykset ovat osoittaneet olevansa tässä todella huonoja, Huotari sanoo.

 

Jonne Huotari ei päästäisi ratkaisumyyjiä ääneen lainkaan. ”Antaa näyttöjen puhua puolestaan.”

Kohti ratkaisua

Perfektiolaisten viesti on selvä: perinteinen digitaalisten palveluiden kehitys ansaitsisi jo kuolla. Innovaatiohankinta ja muut avoimen innovaation väylät ovat tulleet jäädäkseen.

– Agilesta on puhuttu jo monta vuotta, mutta todellisuudessa monet organisaatiot ovat täynnä Middle Managementia ja vesiputousmallin projekteja, Lähteenlahti näkee.

Innovaatiokilpailuissa myyjäjargoni putoaa välistä ja asiakas pääsee työskentelemään suoraan huipputiimien kanssa, joista parhaiden kanssa edetään pilotointiin.

Hackathonin tai innovaatiokilpailun avulla voidaan saada yrityksen ulkopuolelta innovointikykyä ja uusia ideoita ja ratkaisuja

– Kahden päivän aikana saadaan muutama erinomainen idea ja muutama todella paska idea, mutta molemmat ovat yritykselle arvokkaita. Kisan jälkeen tiedetään mitä tehdään ja toisaalta mitä ei kannata tehdä.

Hackathon voi maksaa esimerkiksi 40.000 euroa, mutta hinnalla saa 5 tiimiä, jotka tekevät potentiaalisia ehdotuksia ja säästävät nopeasti tilaajan aikaa. Huonojakaan ideoita ei voi laskea arvottomiksi, koska kaikki edistää oppimista.

– Hackathonissa voidaan helposti kilpailuttaa erilaisia yrityksiä potentiaalisina kumppaneina ja samalla nopeuttaa yrityksen tuote- ja liiketoiminnan kehitystä. Samalla vältetään Accenturen ja Tiedon kaltaisten yritysten sika säkissä -tyyppiset kaupat paremmin, kun päästään suoraan näkemään, miten työskentely ja kommunikaatio sujuu, Lähteenlahti jatkaa.

 

Perttu Lähteenlahti on innovaatiokilpailujen veteraani.

Kolmen minuutin pitch ja demo kertovat kaiken tarvittavan

Perfektion tavoitteena on olla johtava avoimeen innovaation perustuvan tuotekehityksen tarjoajayritys.

– Mielestäni on parempi näyttää kuinka hyvä on sen sijaan että vain puhuisi siitä. Innovaatiokilpailussa syntynyt kolmen minuutin pitch ja demo kertovat kaiken tarvittavan, jotta ongelman potentiaalisen ratkaisun kanssa voidaan edetä nopeaan pilotointiin, Perttu Lähteenlahti sanoo.

Tämän alustavan pitchauksen tulisi sisältää ainakin kolme asiaa:

Ensinnäkin validoidaan ongelma, eli varmistetaan, että kaikki ovat edelleen samalla sivulla siitä, mitä ollaan ratkaisemassa.

Toisekseen esitellään ratkaisu, eli varmistetaan se, että työn tilaaja on kiinnostunut ratkaisumallista ja antaa sen käytölle siunauksensa.

Kolmannekseen, tehdään hypoteesi niistä mitattavista tuloksista ja lisäarvoista, joita ratkaisulla uskotaan saavutettavan.

– Ideat eivät ole minkään arvoisia. Innovaation onnistumisen määrittelee sen toteutuksen laatu, ei ideoiden uutuus, Jonne Huotari sanoo.

Niin, eihän Apple iPhonekaan ollut ensimmäinen kosketusnäyttöpuhelin. Se oli vain parhaiten rakennettu sellainen.

– Innovaatiokilpailut ja niistä syntyvät pilotit ovat vain niin hyviä kuin niihin osallistuvat yritykset, Perttu Lähteenlahti muistuttaa loppuun.

Ottaisitko Perfektion mukaan innovaatiokilpailuusi?

 

Perfektion ite wiki-profiili
Perfektion kotisivut