Perinteiset yritykset ja ohjelmistokehitystiimit testaavat ideoita innovaatiokilpailuissa

19.6.2018 - Johannes Puro - Liiketoiminnan kehittäminen

Jokaisesta yrityksestä tulee ennemmin tai myöhemmin softaan ja analytiikkaan perustuva yritys

Perinteiset yritykset ja ohjelmistokehitystiimit testaavat ideoita innovaatiokilpailuissa

Ohjelmisto- ja teollisuusyritykset eivät ole voineet olla huomaamatta Industryhackin rantautumista markkinaan.

Kun digitalisaation sanansaattajat toisaalla ovat järjestäneet seminaareja, joihin teollisuusyrityksiä on vaikea saada osallistumaan ja innovoineet hashtageja, joita on vaikea saada leviämään somekuplista, Industryhack on oikonut mutkat suoriksi.

Yritys on tunnettu hackathoneistaan, jotka ovat kehittyneet kokonaisvaltaisemmiksi innovaatiokilpailuiksi.

Innovaatiokilpailuissa joukko ohjelmisto- ja palvelumuotoiluosaajista koostuvia tiimejä kokoontuu yhdessä asiakkaan kanssa ratkomaan tämän asettamaa liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää haastetta. Tiimit esittelevät omat ratkaisunsa, joista asiakas valitsee parhaat pilottiprojektiin. Pilotin aikana ratkaisusta haetaan palautetta esimerkiksi proof of conceptin tai minimum viable productin muodossa. Tämän kokeilun jälkeen asiakkaan on helpompi lähteä sopimaan ratkaisun jatkokehittämisestä yhdessä tiimin kanssa.

Jokaisesta perinteisellä toimialalla työskentelevästä yrityksestä tulee ennemmin tai myöhemmin softaan ja analytiikkaan perustuva yritys. Olemme ikään kuin alusta, joka yhdistää pienemmät ohjelmistokehitystiimit suurempiin yrityksiin mahdollistaen uusien ratkaisujen kehittämisen, Industryhackin Ella Ronkainen kuvaa.

 

Ella Ronkainen on toiminut aikaisemmin markkinoinnin parissa sekä vetänyt Junctionin markkinointitiimiä ja vastaa nyt Industryhackin Pohjoismaisesta ratkaisijayhteisöstä joka koostuu yli 500 yrityksestä.

 

Näin tilaajayritys saa käyttöönsä hyvän joukon alan terävimpiä osaajia, joiden rekrytointi on tunnetusti haastavaa.

Miten Industryhackin prosessi ohjelmistoyritysten saamiseksi mukaan innovaatiokilpailuihin on sujunut?

– Vastaanotto on ollut erittäin positiivinen, mutta ohjelmistotalojen kouluttaminen meidän toimintamalliimme on ollut pidempi prosessi. Nyt ohjelmistoyrityksissä on käsitetty, että Industryhackin alusta tarjoaa heille uuden myyntikanavan. Esimerkiksi kehitystalo Perfektiolla puolet liikevaihdosta on tullut Industryhackin kilpailuista, eli olemme tärkeä osa heidän kasvuaan. Varsinkin uusilla toimijoilla voi olla vaikea päästä kylmäsoitoilla yritysjohtajien iholle, joten uusi tapa tehdä itseään tutuksi on tervetullut, Ronkaisen kollega Eeva Siika-aho kertoo.

Haasteena ei olekaan innovatiivisuus, vaan se, miten saada aikaiseksi niitä MVP:itä ja PoC:eja mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

 

Yrityksissä ei ole pulaa ideoista

Ronkaisen ja Siika-ahon mukaan yrityksissä ei ole useinkaan pulaa ideoista, mutta selkeä tapa lähteä kokeilemaan niitä turvallisesti on puuttunut.

– Industryhackin innovaatiokilpailut on muotoiltu viimeisen kolmen vuoden aikana konkreettiseksi keinoksi viedä ideoita systemaattisesti eteenpäin. Tärkeintä on päästä kokeilemaan ja validoimaan ideoita nopeasti, Eeva Siika-aho sanoo.  

Osaavien tiimien avulla innovaatiokilpailun pitävä yritys saa näyttöjä siitä, mitä uudet teknologiat tai konseptit, kuten lohkoketju, ääniohjaus, IoT tai virtuaalitodellisuus voivat tarkoittaa heidän liiketoiminnalleen.

Tällainen avoimeksi innovaatioksi nimitetty toimintatapa vaatii osapuolilta avarakatseista kulttuuria ja rohkeutta hypätä yhdessä kohti tuntematonta.

Vaitiolovelvollisuus suojaa yrityssalaisuuksien vuotamista järjestäjäyrityksistä, jotka voivat esimerkiksi avata rajapintansa kehittäjiä varten. Toisaalta kilpailun aikana syntynyt IPR siirtyy asiakkaalle vain siinä tapauksessa, että osapuolet sopivat pilottiprojektista tai jatkoyhteistyöstä.

 

Eeva Siika-aho on työskennellyt aiemmin tuotekehityksen parissa muun muassa Slushin organisaatiossa, ja tuottaa Industryhackilla asiakkaille palveluja. Innovaatiokilpailun pilotin tuloksena tuloksena tilaaja saa Minimum Viable Producteja ja Proof of Concepteja, joista parhaat viedään pilottivaiheeseen.

 

Kullekin tiimille maksetaan nykyään kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen osallistumisesta myös noin 1500 euron suuruinen palkkio, jolla katetaan kuluja ja palkitaan vaivannäöstä.

– Palkkion saanti on ihan ehdotonta, koska kyseessä ovat ammattilaiset, jotka käyttävät projektiin omaa työaikaansa, Ronkainen sanoo.

Kolmen hengen kilpailutiimejä on pienimmillään kolme, normaalisti kuudesta kahdeksaan kappaletta per kilpailu.

– On todella hyvä, jos tiimeissä on mukana erilaisia osaamisalueita. Esimerkiksi yhden teknisen osaajan, yhden business developerin ja yhden palvelumuotoilijan tiimi on tosi ideaali, Ella Ronkainen sanoo.  

Hän kuitenkin tarkentaa, että mitään ennakkovaatimusta ei ole, “koska esimerkiksi designer voi olla tosi business savvy”. Toimialakohtaisesta kokemuksesta on erityistä hyötyä kilpailuissa, ettei toimialan analogioita tarvitse lähteä opettelemaan aivan nollasta.

Industryhackin haasteet johtavat lähes aina pilottivaiheeseen, jossa voittajatiimit pilotoivat yhdessä asiakkaan kanssa parhaita ideoita.

 

Avoimen innovaation teesit

Industryhack selvitti viidelläkymmenellä haastatteluilla innovaatiokilpailun onnistumisen edellytyksiä vuonna 2017 pidettyjen kilpailujen tilaajilta ja osallistujilta.

Nämä avoimen innovaation teesit ovat mielenkiintoisia kelle tahansa digi-tuotekehityksen parissa työskentelevälle. Selvityksen mukaan esimerkiksi kumppania täytyy aina etsiä tositarkoituksella, ettei kenenkään kallista aikaa hukata ja että molemminpuolinen kunnioitus säilyy.

– Tutkimus näytti, että tavoitteet pitää määritellä hyvin, että tiedetään ottaa oikeanlaisia osaajia mukaan. Toisaalta tilaavan yrityksen täytyy osallistaa sisäisesti oikeat henkilöt mukaan heti alusta lähtien, Eeva Siika-aho avaa löydöksiä.  

 

 

Myös kehitystyön selkeä aikataulutus on tärkeää onnistumisen kannalta.

– Hankkeet on hyvä aikatauluttaa jo ennakkoon aina pilottiprojektin loppuun saakka, ettei yhteistyö jää roikkumaan. Pilottivaiheessa on kuitenkin hyvä olla joustoja, selvityksemme mukaan 1-2 kuukautta on sopiva mitta ja 10 – 30 000 euroa sopiva budjetti, Ella Ronkainen kertoo.  

Projektien on myös oltava kevyitä toteuttaa ja sopimusten on pakko olla joustavia ja helposti solmittavissa. Muuten aika kuluu neuvottelemiseen.

– Sekä tilaajayritys että tiimit kaipaavat apua kokeilukulttuurin opettelemisessa. Usein vasta pilottien aikana ylipäätään ymmärrettiin, mitä kokeilu tarkoittaa. Koko yhteistyömalli perustuu joustavaan ja nopeaan kokeilemiseen, jonka jälkeen lähdetään miettimään jatkokehitystä ja pitkäkestoisempaa yhteistyötä, Eeva Siika-aho jäsentää.

”Avoin innovaatio ei ole tarkoitettu pöhinä- ja markkinointitarkoituksiin, vaan ratkaisijatiimit ovat mukana tositarkoituksella kasvattamassa omaa liiketoimintaansa ja etsimässä yhteistyökumppaneita”

Parhaimmillaan Industryhackin kilpailut ovat johtaneet onnistuneiden toteutusten, kuten Fortumin Aurinkolaskurin tai Lassilan & Tikanojan Helpponouto-palvelun syntyyn.

Aurinkolaskurilla haluttiin tehdä aurinkopaneelien ostaminen helpommaksi ja Helpponoudolla helpottaa kierrättämistä kuluttajille.

Ronkaisen ja Siika-ahon mukaan avoin innovaatio ei ole tarkoitettu pöhinä- ja markkinointitarkoituksiin, vaan ratkaisijatiimit ovat mukana tositarkoituksella kasvattamassa omaa liiketoimintaansa ja etsimässä yhteistyökumppaneita.

Osa tilaajista on toteuttanut jo kolme kilpailua, mikä kertoo siitä, että konsepti on koettu tehokkaaksi. Industryhackin avoimen innovaation alustaa pääsee käyttämään alkaen 10 000 euron vuosimaksulla.

 

Lue Industryhackin Whitepaper: How to succeed in open innovation projects?  

Industryhackin ite wiki -profiili
Industryhackin kotisivut

 

 

Onko yrityksellänne mielenkiintoinen juttu kerrottavaksi, ohjelmisto esiteltäväksi tai osaava digitalisaation asiantuntija haastateltavaksi? Ole yhteydessä ite wikin toimitukseen johannes.puro@itewiki.fi, niin tehdään artikkeli!

 

Haastattelussa

Ella Ronkainen & Eeva Siika-aho

Kirjoittaja

Johannes Puro

Liiketoimintajohtaja, ite wiki oy
ite wikin co-founder ja liiketoimintajohtaja. Kehitän ite wikin markkinapaikkaa ja rakennan verkostoja liiketoiminnan digitalisointikentässä.

Aiempia julkaisuja kirjoittajalta

« Palaa blogin etusivulle

Muita julkaisuja

Evgenia Khandanyan - Opetusteknologia
Yliopiston pääsykokeet voi tehdä nyt etänä Online Proctoring -valvontajärjestelmällä
Elina Koskipahta - Digitaalinen oppiminen
Digitaalinen oppiminen on kilpailukyvyn kannalta kriittinen osa liiketoimintastrategiaa
Johannes Puro - Myynti
Näillä mittareilla myyntiä tulisi johtaa – Salesforce Einstein tuo tekoälyn CRM:n data-analyysiin
Elina Koskipahta - Digitalisaatio
Suomen Yrittäjät ja ite wiki yhteistyöhön pk-yritysten digitalisaation edistämiseksi
Johannes Puro - Integraatiot
Tiedon hyödyntämisen trendit 2018 – integraatiot murtautuivat it-osastolta liiketoimintaan
Johannes Puro - Tiedolla johtaminen
Yritykset eivät tiedä mitä niissä tapahtuu – kunnes tapaavat nämä miehet
Johannes Puro - Rekrytointi
Ite wiki hakee nuoria osaajia toimittajiksi b2b-digitalisaatiota käsittelevään mediaansa
Johannes Puro - Business Finland
HS: IBM-konsultti höynäytti Tekesiä Watson-hankkeessa – sai pääministeriä korkeampaa palkkaa
Johannes Puro - AWS
Virtuaalinen koulutus- ja testausalusta AWS-ympäristöön nopeuttaa teollisuuden installaatioita viikoilla
Lataa lisää