Rakennusalan digitalisaatio on uhka ja mahdollisuus – kuinka kehittää kestävää kilpailuetua?

8.8.2017 - Johannes Puro - Rakentaminen

Ketterä kokeileminen auttaa hahmottamaan uusien teknologioiden hyötyjä omalle yritykselle.

Rakennusalan digitalisaatio on uhka ja mahdollisuus – kuinka kehittää kestävää kilpailuetua?

Rakennusala on perinteinen, vuodesta toiseen relevantti, mutta edelleen monessa suhteessa vanhakantainen toimiala. Mutta mikä on rakennusalan digitalisaation tila vuonna 2017?

Ohjelmistotalo IWA:n Kare Souru ja Rami Korhonen ovat kehittäneet rakennusalan prosesseja eri toimijoiden kanssa useita vuosia. Sekoittuvatko bitit ja betoni jo yhteen sulavasti?

– Rakennusalalla on pitkä historia, ja alalla tapahtuu tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi mobiiliteknologioiden kehittyminen, GIS, lisätty todellisuus, IoT ja dronet avaavat tällä hetkellä uusia mahdollisuuksia. Niistä mikään ei kuitenkaan ole yksinään mikään hopealuoti. Kysymys kuuluukin, miten yhdistellä uusista teknologioista itselle sopiva kokonaisuus, Korhonen pohtii.

”Mikään uusi teknologia ei ole yksinään hopealuoti. Kysymys kuuluukin, miten yhdistellä niistä itselle sopiva kokonaisuus.”

IWA:ssa tiedetään, että alalla toimiminen vaatii paitsi innovatiivisuutta, myös konkreettisia näyttöjä hyödyistä.

– Suomessa insinöörit pohtivat aina, miten saada säästöjä. Digitalisaation keinoin tehostamisen ohella päästään myös ideoimaan, miten luoda parempaa palvelua, uutta arvoa ja täysin uudenlaista liiketoimintaa, Souru kuvaa. Digitalisaatio on avannut myös uudenlaisia mahdollisuuksia ympäristövaikutusten hallintaan ja työturvallisuuden kehittämiseen, hän jatkaa.

Massatuotantoon pohjautuvassa teollisuudessa ollaan löydetty tehoja lean-menetelmien käyttöönotolla. Ohjelmistoala on tehnyt Suomessa hyvää työtä eri toimialojen ketteröittämisessä ohjelmistohankkeiden siivellä.

– Siinä missä monella teollisuuden alalla muutama yritys valmistaa paljon tiettyä asiaa, rakennusalalla on laaja joukko pieniä toimijoita, jotka toimivat eri tilanteissa eri rooleissa ja tehtävissä. Tästä kompleksisuudesta kumpuavat myös suuret mahdollisuudet, Korhonen näkee.

Prosessien ohella ohjelmisto- ja rakennusalojen törmäytys uudistaa myös liiketoimintamalleja.

– Ajatellaanpa esimerkiksi Konetta. Vuonna yksi Kone valmisti hissejä, mutta nyt se huoltaa ja ylläpitää laitteita tarjoten asiakkailleen koko elinkaaren mittaista palvelua. Tätä mietitään nyt monissa rakennusalan yrityksissä, Souru heittää.

Miten siis löytää uusia lisäarvoa tuottavia palveluja aikana, jota teknologia muokkaa joka hetki kiihtyvällä tahdilla? Taipuvatko rakennusliikkeet myös palveluntuottajiksi?

– Tietomallien hyödyntäminen läpi rakennushankkeiden on jokaisessa rakennusliikkeessä jo kehityksen alla. Tietomallin myötä rakennushankkeen aikainen data saadaan haltuun ja eri osapuolten käyttöön, ja sitä voidaan hyödyntää koko rakennuksen elinkaaren ajan. Jos aiemmin tieto kertyi tuhansiin ruutuvihkoihin, nyt kaikki pääsevät näkemään reaaliajassa, miten hanke edistyy, sanoo Kare Souru.

”Jokainen osapuoli arkkitehdistä rakennesuunnittelijaan ja rakennusmestariin rikastaa dataa prosessin edetessä.”

Tietomallia (BIM, Building Information Model) käytetään alkuvaiheessa rakennuksen suunnitteluun ja mallintamiseen. Hankkeen edetessä tietomallia päästään rikastamaan erilaisella datalla. Näin esimerkiksi seinän rakennuksessa käytettyyn materiaaliin tai eri rakennusosien ympäristöluokituksiin päästään kiinni milloin tahansa.

– Jokainen osapuoli arkkitehdistä rakennesuunnittelijaan ja rakennusmestariin rikastaa dataa prosessin edetessä. Jos rakennusmies Rami tulee ja vetäisee oven väärään paikkaan, virhe huomataan nopeasti ja tilanteen mukaan voidaan joko siirtää ovea, tai päivittää tietomalliin uusi oven paikka, Souru kuvaa.

– Kun ymmärrät missä tilassa kohde on, pystyt rakentamaan nopeammin, valvomaan laatua tarkemmin ja markkinoimaan lopputuotetta paremmin, Korhonen konkretisoi.

 

 

Klassisesti rakennusalan liiketoiminta on keskittynyt valtaosin rakennuksen elinkaaren alkuun, eli suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen. Kiinteistön ylläpito on tarjoaa kuitenkin merkittävästi suurempia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Suunnittelussa ja raportoinnissa kertyvän tiedon lisäksi IoT:n myötä talo alkaa kertoa itse itsestään. Alamme saada tietoa esimerkiksi siitä, milloin betoni on kuivaa työmaalla tai milloin LVI-järjestelmä kaipaa huoltoa tai uusimista. Tiedon avulla rakennusala pääsee kiinni liiketoimintamahdollisuuksiin laajemmalla aikajänteellä ja saa talon lisäksi yhä enemmän tietoa myös sen asukkaista.

Kiinteistö- ja rakennusalalla tämä voi tarkoittaa sitä, että asukkaan jääkaappi on täytetty oikeaan aikaan. Tai sitä, että saunavuorot hoidetaan energiatehokkaasti ja jakaen vuoroja oikeaan aikaan niitä tarvitseville. Joka tapauksessa ihmisten tarpeita on mahdollisuus ymmärtää kasvavasti verkkokauppa-alan datan avulla kaapanneen Amazonin tapaan.

IoT:n lisäksi Korhonen ja Souru näkevät rakennusalalle merkittävää potentiaalia lohkoketjuissa. Luottamuksen rakentaminen on edelleen on iso haaste alalla, joka elää onnistuneista materiaalihankinnoista ja alihankintaketjuista.

– Tulevaisuudessa pystytään tekemään entistä luotettavampaa kilpailutusta, hankintaa ja ostamista. Olemme siirtyneet Airbnb:n aikana uudenlaiseen ajatteluun, jossa lennät heti verkoston ulkopuolelle, jos menetät muiden verkostoon kuuluvien luottamuksen. Kun maksuliikenne ja tieto luotettavista toimijoista saadaan digitalisoitua tietoturvallisesti lohkoketjuteknologian avulla, koko rakennusala tehostuu, Souru visioi.

 

 

Minkälaisen viestin Kare Souru ja Rami Korhonen haluavat lähettää rakennusalan yrityksille, jotka pohtivat digitalisaation mahdollisuuksia liiketoiminnalleen?

– Oikeaa, tyhjentävää vastausta siihen, miten soveltaa digitalisaatiota omaan liiketoimintaan, ei ole olemassa. Onneksi vapaasti saatavilla olevien avoimen lähdekoodin komponenttien ansiosta ideoita ja uuden teknologian merkitystä omalle yritykselle voidaan testata yllättävän pienillä panoksilla, Korhonen rohkaisee.

– Kaikkien mahdollisuuksien edessä ja isojen strategisten hankkeiden ohella pitää tehdä rohkeita kokeiluja, joita validoidaan tehokkaasti. Digitalisaatio pitää tuoda kokeilujen avulla organisaation ytimeen tai muuten jää helposti altavastaajaksi, Souru linjaa.

– Jos kokeilukulttuuriin ei lähde, kilpailijat ajavat ennemmin tai myöhemmin ohi.

 

IWA:n ite wiki -profiili
IWA:n kotisivut

 

Haastattelussa

Rami Korhonen & Kare Souru

Kirjoittaja

Johannes Puro

Liiketoimintajohtaja, ite wiki oy
ite wikin co-founder ja liiketoimintajohtaja. Kehitän ite wikin markkinapaikkaa ja rakennan verkostoja liiketoiminnan digitalisointikentässä.

Aiempia julkaisuja kirjoittajalta

« Palaa blogin etusivulle

Muita julkaisuja

Elina Koskipahta - Johtaminen
Management 3.0 määrittelee uusiksi vastuun ja vapauden rajat – “Johtaminen on liian tärkeää jätettäväksi johtajille”
Johannes Puro - Rakentaminen
Rakennusalan digitalisaatio on uhka ja mahdollisuus – kuinka kehittää kestävää kilpailuetua?
Johannes Puro - B2B-verkkokauppa
Hyvin toteutettu b2b-verkkokauppa vauhdittaa myyntiä myös perinteisissä kanavissa
Johannes Puro - ite wikin kehitys
Ite wiki uudistuu – mukana it-yritysten tarjonnat, digitalisaatio-asiantuntijahaku ja it-alan rekryilmoitukset
Johannes Puro - Ohjelmistot
Top 10 maailman parhaat ohjelmistot
Johannes Puro - Ohjelmistokehitys
Nouseva ohjelmistokehitystalo kasvaa yrityskaupoilla – Solidabis hankki palvelumuotoiluosaamista
Elina Koskipahta - Kansainvälistyminen
Miten verkkopalvelu viedään onnistuneesti maailmalle?
Johannes Puro - Hubspot
Inbound-markkinointi: Hubspot jyrää Suomen johtavana markkinoinnin automaation teknologiana
Johannes Puro - Paikkatieto
Liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta paranee paikkatiedon avulla
Lataa lisää