logo
  • Etusivu
logo

Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Internetpalveluiden lyhyt historia – älykkäät digitoimijat näyttävät tietä verkkopalvelumarkkinassa

31.5.2017 - Johannes Puro - Verkkopalvelut

Mainostoimistot, it-toimittajat ja älykkäät digitoimijat kilpailevat samoilla markkinoilla.

Verkkopalvelujen kehittämisen markkina käy läpi historiansa suurinta turbulenssia. Digitaaliset palvelut ja teknologia koskettavat yritysten ydinliiketoimintaa yhä läheisemmin ja samalla liiketoimintakumppanit mainostoimistoista it-toimittajiin käyvät kovaa kisaa siitä, kenen kanssa bisnestä kehitetään.  

Vaikka pääsemme seuraamaan markkinan kehittymistä esimerkiksi yritysviestinnän kautta, välillä voi olla vaikeaa hahmottaa, mitä sähköisen liiketoiminnan markkinassa oikein tapahtuu?

Pyysimme verkkopalveluja kehittävän Sofokuksen toimitusjohtajaa, Teemu Malista jäsentämään tätä dynaamista kenttää digitalisaation vuonna 2017. Malisella on yli 20 vuoden kokemus digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä.

Taas kerran paras tapa ymmärtää vallitsevaa tilannetta on katsoa historiassa parikymmentä vuotta taaksepäin, aikaan, jolloin internet alkoi muokata maailmaa.

– Jos ajatellaan vuosia 1995-2000, niitä voisi kutsua mainostoimistojen ajaksi, sillä paras tapa ostaa verkkosivusto oli mainostoimistolta. Mainostoimistot lähestyivät ongelmanratkaisua luontaisesti konseptoinnin ja visuaalisuuden näkökulmasta, mutta teknisen osaamisen taso oli markkinan tuoreuden vuoksi melko matalaa.

– Projekteissa saatettiin käyttää merkittävästi aikaa ja rahaa siihen, että ruudulla pyöritettiin Flashin avulla näyttävästi palloja. “Pixel perfect” suoritus eri selaimissa tuntui olevan tärkeämpi maali kuin ROI, Malinen havainnollistaa.

“Pixel perfect suoritus eri selaimissa tuntui olevan tärkeämpi maali kuin ROI”

Moni muistaa näiden digikokeilujen suorastaan haitanneen käyttökokemusta samaan tapaan kuin syntetisaattorien uudet featuret pilasivat äänilevyjä 70- ja 80-luvuilla.

– 2000-luvun vaihteessa syntyi uusmedia- ja digiyrityksiä, jotka keskittyivät puhtaasti digitaalisiin palveluihin. Näin syvempi tekninen osaaminen alkoi korostua kehityshankkeissa, mikä näkyi muun muassa siinä, että analytiikan hyödyntämisessä alettiin ottaa ensiaskeleita, hän jatkaa.

Alettiin puhua digitoimistoista.

Jos 2000-luvulla kuljettiin mainostoimistoista kohti digitoimistoja, 2010-luvun jälkeen ollaan siirrytty taas uuteen vaiheeseen, jota Malinen nimittää älykkäiden digitoimijoiden aikakaudeksi.

Hän viittaa termillä liiketoiminta- ja asiakaslähtöisyydestä nousevaan tekemiseen, johon yhdistyy verkkopalveluihin keskittynyt korkea teknologinen osaaminen.

 


Lopputuloksena syntyy parhaimmillaan palveluita, joita käyttäjät rakastavat ja joilla on potentiaalia mullistaa kokonaisia toimialoja.

– Samalla kun verkkokaupan tai verkkosivuston pystytys on muuttunut suoraviivaiseksi joka pojan hommaksi, ovat vaativan webkehityksen osaamisvaatimukset kasvaneet yhä kovemmiksi. Vielä muutama vuosi sitten kilpailtiin sillä, kuka osaa pystyttää avoimen lähdekoodin ohjelmiston. Nyt vaaditaan syväteknistä osaamista, jossa kyetään soveltamaan nousevia konsepteja, kuten asioiden internetiä, robotiikkaa, koneoppimista, lisättyä todellisuutta, api-taloutta ja analytiikkaa asiakkaan liiketoimintaan.

”Nyt vaaditaan syväteknistä osaamista, jossa kyetään soveltamaan nousevia konsepteja”

Moni toimija onkin heittänyt jo pyyhkeen kehään. Samalla kentälle on tullut tullut erilaisista ohjelmistoalan suunnista markkinaa lähestyviä pelureita. Tilaajan näkökulmasta haasteena on ensiksi digitalisaatiokentän hahmotus oikealla tavalla ja sen jälkeen toimijoiden osaamistason vertailu. Helposti toimijavertailu on turhan yksiulotteista teknologia-alustoihin nojautuvaa (“Ketkä osaavat Magentoa?”), vaikka esimerkiksi analytiikka voisi olla liiketoiminnallisesti selvästi tärkeämpi näkökulma.

– Keskeistä on liiketoimintatarpeen yhdistäminen moderniin teknologiakentän syväymmärrykseen. Otetaan esimerkiksi liiketoimintamallit. Jos sinulla on vuoden -95 pelikirja ansaintamalleista, olet auttamattomasti pihalla, sillä asiakkaiden toimintatapa on tänä päivänä erilainen.

“Vuoden -95 pelikirjalla ansaintamalleista olet auttamattomasti pihalla.”

Malisen mukaan syvä teknologiaosaaminen on oltava yhtenä merkittävänä strategian kivijalkana, mikäli kilpailuedun rakentaminen liiketoimintaan on tavoitteena.

– Jos katselee globaalilla tasolla markkinaa disruptoivia toimijoita, käytännössä jokaisen strategiassa on hakea kaulaa verkkopalveluista. Tämän tyyppisen kilpailuedun rakentamisessa ei tyypillisesti valmistuotteiden asennuksella pitkälle pötkitä.

– Muutostahti eri toimialoilla on sitä luokkaa, että verkkopalvelu voi vuodessa muuttua hyvin toisen näköiseksi. Esimerkiksi tekoälyn tai koneoppimisen soveltaminen omaan toimialaan voi erotella pian jyvät akanoista.  

Tarvitaan siis business-teknologinen lähestymistapa. Sen löytämistä vaikeuttaa omalta osaltaan digitalisaatiokentän rönsyily.

– Sillä, onko graafinen ulkoasu sininen vai punainen ei ole juurikaan merkitystä. Kaiken ratkaisee se, toteuttaako palvelu perimmäistä liiketoiminnallista funktiotaan, joka voi olla esimerkiksi ekosysteemin rakentaminen palvelun ympärille kilpailijoiden ohittamiseksi.  

 

Teemu Malinen on seurannut digitaalisen liiketoiminnan kenttää läheltä jo parinkymmenen vuoden ajan.


Samalla kun vaatimustaso digitoimistoille on noussut, myös perinteiset isot it-konsulttitalot ovat kovilla nousevien ohjelmistotalojen painaessa kaasua. Tämä näkyykin selvästi muun muassa kuumana käyvässä rekryilmoittelussa ja ostetussa näkyvyydessä.

Malisen mukaan yksi tärkeimpiä tekijöitä menestyksen takana on yrityskulttuuri.

– Mitä isompi ja perinteikkäämpi toimija on kyseessä, sitä vaikeampaa on muuttaa sinne juurtunutta DNA:ta.

Kun 2010-luvulla korkea osaaminen ratkaisee, osaajien saaminen ratkaisee voittajat.

– Syy numero yksi työnantajan vaihtamiseen on se, että porukka haluaa päästä toteuttamaan itseään ympäristössä, jossa on vastuuta ja vapautta. Aiemmin asiakas oli prioriteetti numero yksi, firma numero kaksi ja työntekijä tuli kolmantena. Tänä päivänä työntekijä on ykkönen, asiakas hyvä kakkonen ja firma tulee kaukana perässä.

“Tänä päivänä työntekijä on ykkönen, asiakas hyvä kakkonen ja firma tulee kaukana perässä.”

Saamme lukea Tivistä jatkuvasti isojen it-projektien pieleen menosta. Jutun jakajana on usein pienemmän ohjelmistotalon edustaja, joka heittää saatteeksi, että ”ei olisi mennyt meillä näin, ei…”Miksi kasvavilta ohjelmistotaloilta tulisi parempaa jälkeä kuin isoilta it-jäteiltä?

– Jokainen tapaus on tietysti omanlaisensa ja kyllä me pienemmätkin mokailemme, mutta modernista tekemisen kulttuurista ja tavoista johtuvista syistä virheet pintautetaan mahdollisimman aikaisin ja oikaistaan. Tekeminen on siirtynyt toimittamisesta tasa-arvoisempaan kumppanuuteen, kun ollaan tajuttu, että ilman voimakasta käyttäjän läsnäoloa lopputulos kärsii. Pienellä toimijalla ei ole varaa mokata, joten aika nöyrällä asenteella on syytä olla liikenteessä, Malinen pohtii.

Kolmas digitalisaatiomarkkinaa mylläävä tekijä on se, että softabisneksen rakentaminen keinotekoisiin teknologialoukkuihin on vanhanaikaista.

– Aiemmin ollaan myyty suljettuun teknologiaan perustuvia ratkaisuja ja luotu negatiivinen asiakaslukko, josta asiakas ei pääse pois. Me haluamme muodostaa niin sanotun positiivisen lukon tarjoamalla niin hyvää palvelua, ettei asiakas halua meistä eroon, vaikka se onnistuisi koska tahansa.

“Me haluamme muodostaa niin sanotun positiivisen lukon.”

Loppuun kysyn Maliselta, mikä on yksittäinen tekijä, jota kannattaa arvottaa teknologiakumppanin valinnassa?

– Jos tavoitteena on saada omaan toimintaan merkittävää kilpailuetua on kumppanilla syytä olla elinkaarta ja kokemusta verkkopalveluista mieluiten yli 15 vuoden ajalta. Perustan ajatukseni sille, että liiketoiminnan kehittäminen verkkopalveluiden avulla on pitkäjänteistä puuhaa, joten riittävään kokemuksen kartuttamiseen ja tulosten saavuttamiseen menee toimittajalta karkeasti 10 vuotta.

– Hankkeiden kautta toimittaja oppii muun muassa elinkaariajattelua teknologioista ja liiketoiminnan rakentamisen logiikoita. Kokemus auttaa myös viemään teknologian syvemmälle strategiaan esimerkiksi palvelumuotoilun ja datasta oppimisen kautta. Tekeminen siirtyy pintaa syvemmälle.

Malinen heittää loppuun kommentin, joka ei toivottavasti kaiu kuuroille korville:

– Jos otat tämän päivän yrityksen liiketoiminnasta ohjelmistot pois, jäljelle ei jää oikein mitään.

 

Sofokus tarjoaa digitaalisen liiketoiminnan kiihdyttämöä nimellä Sofokus Push. Ohjelman kautta yritykset voivat lähteä Startup-tyyppisesti kiihdyttämään omaa liiketoimintaa syvemmässä yhteistyössä Sofokuksen kanssa.

 

Sofokuksen kotisivut
Sofokuksen ite wiki -profiili

Muita julkaisuja

Veera Kujansuu - Startupit
7 lupaavinta terveyden ja hyvinvoinnin startupia Suomesta
Suvi Lindström - Drone Olympics 2019
Drone-olympialaiset järjestetään syyskuussa Suomessa
Suvi Lindström - Autot
Suosituimmat automerkit Länsiväylällä
Veera Kujansuu - Digitalisaatio
Suomi on EU:n DESI-digitalisaatiovertailun ykkönen
Suvi Lindström - Internetin trendit
Top 6 internet-trendit 2019 by Mary Meeker
Daniel Pakkala - Digitalisaatio
Digitalisaation uudet ulottuvuudet – digitalisaation vastuut, vaikutukset ja rajoitteet monimutkaistuvat uusien teknologioiden myötä
Suvi Lindström - Digiarvoa 2019
Digiarvoa 2019-kilpailussa etsitään ideoita Suomen digitaalisen tulevaisuuden rakentamiseksi
Suvi Lindström - Digibarometri 2019
Digibarometri 2019: Suomi sijoittui jälleen vertailun kolmanneksi
Veera Kujansuu - SHIFT 2019
Ääripäitä yhdistelevä SHIFT käynnistää bisnessyksyn
Lataa lisää