Blue Arrow Awards – digipalveluiden kuninkuussarja vai pienen piirin bileet?

26.3.2017 - Johannes Puro - Kilpailut

Uskottavuus ratkaisee sen, mikä kilpa nousee digitaalisten palveluiden kuninkuussarjaksi

Blue Arrow Awards – digipalveluiden kuninkuussarja vai pienen piirin bileet?

Oscar-gaala, Michelin-tähdet ja Olympialaiset nostavat esiin elokuva-, ravintola- ja urheilumaailman supertähdet.

Kun globaali kilpailu innovatiivisista liiketoimintamalleista kiihtyy, päästään myös yrityksiä vertailemaan mielenkiintoisesta kulmasta: Mikä tahansa organisaatio voi nimittäin kehittää innovatiivisen digitaalisen palvelun tai liiketoimintamallin.

Mutta kenen palvelu nousee kuninkaaksi? Ja ketkä kehittäjät löytyvät toteutusten takaa? Ei ole yllätys, että parhaan digitaalisen palvelun valitsemiseksi on syntynyt erilaisia kilpailuja.

Mielenkiintoisimmaksi kysymykseksi voi kuitenkin nousta, millä mandaatilla kuningas valitaan?

Slush 100 on Suomen tunnetuin sovelluskilpailu

Käytännössä Suomen suurin digitaalisen palvelun palkitsemiskisa on Slush 100 pitching competition. Slushin pitchaukset nousevat globaalistikin arvostetuimpien startup-kilpojen joukkoon tarjoten tuhansia osanottajia, tiukkoja tuomaristoja ja hulppean 500.000 euron rahoituksen voittajalle.

Pitchaaminen ja sovellusten parhausjärjestykseen laittaminen on luontevaa startup-skenessä, jossa kaikki hakevat rahoitusta. Matuurien yritysten kentässä digitaalisten palveluiden palkitsemisen ovat laittaneet käyntiin verkkopalveluita ja -sovelluksia kehittävät ohjelmistotalot, jotka toimivat työnsä puolesta eräänlaisina digitalisaation sanansaattajina.

Suurin liiketoimintapotentiaali ei kuitenkaan määrää välttämättä voittajaa kaikissa kilvoissa.  

Better digital services please…

Suomessa digipalvelukentän kuninkuussarjaksi pyrkii jo toista vuotta Blue Arrow Awards.  

Sen takaa löytyy ohjelmistotalo Codenton, Eficoden, Exoven, Fraktion, Futuricen, Goforen, Houston Incin, Reaktorin, SC5 Onlinen, Mirumin, Solitan, Zervantin, Nitorin ja Vincitin perustama yhdistys Better Digital Services Ry.

Tapasimme yhdistyksen puheenjohtajan Lauri Svanin, sekä toteuttajatiimin Jasmin Åbackan Zervantista, sekä Anne-Mari Silvastin Goforelta ja selvitimme kilpailun taustoja.

Lauri Svan, Anne-Mari Silvast ja Jasmin Åbacka työstävät vuoden 2017 Blue Arrow Awardsia Goforen toimistolla Kampissa.

 

Kenelle Blue Arrow Awards oikein on suunnattu?

– Kenelle vain, joka sitoutuu manifestiin, jonka tavoitteena tehdä parempia digipalveluja.

Emme palkitse mitään maailman seksikkäimmän ja cooleimman näköistä apsia. Esimerkiksi julkisen sektorin sovellus voi olla tosi pätevä prosessin kulmasta, Silvast avaa.

– Suomessa on kisoja, jotka palkitsevat digiteoista, mutta me haluamme palkita jostain sellaisesta, mikä on olemassa huomennakin, kuten kansantaloudellisesti merkittävistä palveluista, hän jatkaa.

– Kilpailu sopii niin toimintaansa digitalisoiville yrityksille, kuin startupeillekin Åbacka lisää.

Minkä takia parhaille digitaalisille palveluille tarvitaan oma näyttämönsä? Lauri Svanin mukaan mediassa ruoditaan kylliksi epäonnistuneita it-hankkeita:

– Epäonnistumisia saakin ruotia, mutta milloin tuodaan esiin sitä, kun prosessit ollaan onnistuttu uudistamaan laadukkaasti? Samalla kun katsotaan kriittisesti peiliin, pitää tuoda myös onnistumisia esiin. Softa-arkkitehdit eivät useinkaan ole niitä ihmisiä, jotka nostaisivat itseään esille, hän kuvaa.

”Softa-arkkitehdit eivät useinkaan ole niitä ihmisiä, jotka nostaisivat itseään esille”

– Kun ohjelmistoprojektin kanssa painii päivästä toiseen, ei ole aina voittajafiilis. Kun palvelu lopulta saadaan ulos, niin onnistumisen tunne nousee pintaan ja sitä alkaa miettimään, että tämähän voi olla hyvä, ja että tekeminenkin on ollut kivaa! Tämän tyyppisiä fiiliksiä haluamme nostaa esille, Svan jatkaa.

Blue Arrow Awards palkitsee digipalveluja seitsemässä kategoriassa, joista yksi onkin “best performing team”. Palkintogaalassa on kyse ennen kaikkea laadun ja käsityöläisyyden arvostamisesta.

Vuoden 2016 Blue Arrow Awards-palkintogaalan juhlatunnelmia.

 

– Haluamme nostaa ne hyvät tekijät esille, heittää Anne-Mari Silvast.

Ilmaisessa Code ambassador-kategoriassa palkitaan henkilö tai tiimi, joka on tehnyt jotain yleishyödyllistä softa-alan eteen, esimerkiksi työskennellyt jonkin olennaisen epäkohdan korjaamiseksi.

Kahdessa ilmaisessa kategoriassa kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaa, mutta muuten oman palvelun ilmoittaminen Blue Arrowhon kustantaa 100 euroa per kategoria. Hinnoittelu on välttämätön paha laadukkaan kisan järjestämiseksi, tuomarit nimittäin tekevät tarkan analyysin osallistujatöistä ja katsovat julkisen käyttöliittymän lisäksi myös “pellin alle”.

International approach

Jasmin Åbacka näkee, että Suomessa ei osata markkinoida digiosaamista ulkomaille:

– Suomeen tarvitaan koodaajia ja me haluamme viestiä ulkomaille, että tämä on oikea ympäristö hyville digiosaajille ja firmoille.

Blue Arrow Awardsin sivusto ja brändi onkin rakennettu täysin englanniksi.

Mukaan tietoisuuden levittämiseen on kerätty merkittäviä Digitalisaatio-kentän toimijoita. palkinnon osassa kategorioista “jakaa” digiyhteisö, kuten Tivia, Digitalist Network ja Koodia Suomesta Ry, ja päätuomareina omissa kategorioissaan toimivat mm. Tivin Mikko Torikka, Digitalistin Ville Tolvanen, sekä IRC-Gallerian perustaja Jari Jaanto.

Mikko Torikka, Ville Tolvanen ja Jari Jaanto lukeutuvat Blue Arrow Awardsin päätuomareihin.

 

Muuten kunkin kategorian aputuomaristo muodostuu järjestäjäyritysten edustajista. Esimerkiksi haastatelluista Jasmin Åbacka on mukana Societal Influence-kategorian tuomaristossa, joka palkitsee kansalaisten elämää parantaneen tai yhteiskunnan toimintaa tehostaneen palvelun.

Erilaisten yhteisöjen ja vaikuttajien kerääminen palkintogaalan taakse on fiksu liike, sillä Blue Arrow Awardsin täytyy tehdä hartiavoimin töitä noustakseen johtavaksi digitaalisten palveluiden kilpailuksi.

Kaikissa talenttikisoissa tuomareina toimivat kentän arvostetuimmat ja menestyneimmät tekijät. Ilmoittaessaan omia tai asiakkaidensa töitä Blue Arrowhon muut ohjelmistotalot saattavat pelätä brändäävänsä järjestäjätahot softa-alan johtaviksi pelureiksi, eräänlaisiksi digi-Idolsin tuomareiksi.

”Muut ohjelmistotalot saattavat pelätä brändäävänsä järjestäjätahot softa-alan johtaviksi pelureiksi”

Edellisenä vuonna suuri osa kilpailutöistä olikin järjestäjäyritysten itse ilmoittamia.  

– Siitä ei tule mitään, että jäsenyritykset palkitsevat kilpailussa toisiansa. Viime vuonna 50% jätetyistä töistä ja finalisteista oli jäsenyritysten toteuttamia, ja palkituista töistä seitsemän kahdeksasta oli järjestäjien omia töitä, Svan kaivaa tietoa pyydettäessä.

Hän yllättyy itsekin tuloksesta ja myöntää, että luku on paha, kun omia voittajia on noin paljon. Hän kuitenkin toteaa, että ulkopuolelta tulevat päätuomarit päättävät viime kädessä palkinnon saajan ja uskoo osallistujien perusteella jakauman muuttuvan tälle vuodelle.

– Tämän vuoden tavoitteena on se, että tästä tulisi kaikkien kisa, Svan toivoo.

– Toiminnan käynnistämisvuosi on tietysti aina vaikein. Näkyvyyttä on onneksi saatu esimerkiksi Tivin, Ylen ja ite wikin kautta, hän luettelee.

Lauri Svan toimii Blue Arrow Awardsin puheenjohtajana avoimesti ja läpinäkyvästi.

 

Negatiiviselta huomioltakaan ei olla täysin vältytty.

Perttu Tolvasen vierityspalkkiin osittain ivalliseen sävyyn kirjoittama juttu harmittaa Svania. Jo jutun otsikko “Uusien digipalveluiden kotimainen kauneuskisa on taas käynnissä”, vie ajatukset kauas työryhmän kuvaamista tavoitteista.

– Jutusta tulee sellainen fiilis, että emme ole onnistuneet tuomaan kisan tarkoitusta oikein esiin.

Myös kilpailuun osallistumisen keskeinen insentiivi on näkyvyys, jota on tarjolla niin matuurien yritysten, kuin startupienkin digitaalisten palveluiden markkinoinnille.  

Digikilpailujen kilpajuoksu

Onnistuuko Blue Arrow Awards nousemaan Digipalveluien Oscar-gaalaksi? Uskottavuus ja pitkäjänteisyys tulevat ratkaisemaan asian.

Yksi haaste ovat kilpailevat kilpailut, kuten digimainostoimistojen pystyyn pistämä Grand One-kisa, joka muistuttaa gaaloineen hyvin paljon Blue Arrowta.  

Jo viime vuonna sosiaalisessa mediassa oli nähtävissä huutelua jomman kumman kilvan puolesta riippuen siitä, missä korissa huutelijan munat sijaitsivat.

Grand One-kilpailun kannattaja huutaa twitterissä Blue Arrow Awardsista kertovan twiitin päälle.

 

Graafiseen Designiin ja konsepteihin keskittyvien digimainostoimistojen palkintogaalan nouseminen kentän johtavaksi kilpailuksi olisi katastrofi asiakkaidensa prosesseja digitalisoiville Blue Arrow Awardsin organisoiville tahoille.

Ohjelmistorobotiikan tai IoT:n osaaminen voi olla paljon web-designia kovempaa valuuttaa liiketoimintaprosessien kehittämisessä, mutta paljon simppelimmät asiat ratkaisevat digipalvelukilpailujen voittajan. Englanninkielinen Blue Arrow joutuu nimittäin tekemään arviolta kymmenkertaisen työn saadakseen Suomessa viestilleen saman näkyvyyden kuin suomenkielisen saitin tarjoava Grand One.

Grand One haastaa Blue Arrow Awardsin. Konsepteissa on hyvin paljon samoja elementtejä, mm. uskottavuuden rakentaminen tarkkaan valitun tuomariston kautta.

 

Samaan aikaan monet muut kilvat, markkinointiväylät ja hakemukset kilpailevat potentiaalisten osallistujayritysten rajallisista resursseista.

Industryhack rankkaa devaajatiimit järjestykseen käytännön työnäytteen kautta ja Great Place to Work laittaa ohjelmistotalot kilpailemaan parhaasta työkulttuurista (ja ryhmäselfiestä Linkedinissä). Tivi puolestaan listaa omat top 100 it-vaikuttajaansa paljastamatta mittareita tai tuomareita, mikä viittaa siihen, että tulosten taustalla on lobbausta. Ite wikin referenssihaku tarjoaa oman syötteensä parhaiden digitalisaatio-toteutusten vertailuun. Tekesin innovaatioseteli taas laittaa yritykset innovoimaan mm. digipalvelukonsepteja palkiten parhaat 6.200 euron investointirahalla.

Internet-medioissa käytävä kilpajuoksu siitä, kuka on paras ja osaavin on niin kova, että sisältömarkkinoinnin analogiaa vasta opettelevat it-yritykset pyörtyvät tilanteen tajutessaan. Ja halusivat tai eivät järjestävät yritykset sitä, se vaikuttaa tapaan, jolla Blue Arrow Awards hahmotetaan.

”sisältömarkkinoinnin analogiaa vasta opettelevat it-yritykset pyörtyvät tilanteen tajutessaan”

Kriittisin kysymys kuuluu, nähdäänkö Blue Arrow Awards vain ohjelmistoklusterin pyrkimyksenä nostaa omaa häntäänsä? Blue Arrown kumppanuuksista vastaava Lasse Leino Vincitiltä aloittaa muutama päivä sitten julkaistun bloggauksensa seuraavasti: “Joukko Suomen parhaita digipalveluita toteuttavia yrityksiä yhdisti viime vuonna voimansa nostaakseen digitaalisten palveluiden tasoa Suomessa…”

Viime vuonna Blue Arrow Awards julkaistiin saman sävyisellä uutisella, joka muokattiin äkkiä toiseen muotoon, kun joku vinkkasi yhdistyksen markkinointiviestinnälle, ettei kannata ampua itseänsä jalkaan. Blue Arrow vaatii ympärilleen osallistujien yhteisöä ja omaa kehua tihkuvat julkaisut nakertavat palkintogaalan brändiä julkaisu kerrallaan.  

”omaa kehua tihkuvat julkaisut nakertavat palkintogaalan brändiä julkaisu kerrallaan”

Tämän vuoden osalta vahinko on tapahtunut, varsinkin jos Ville Tolvanen on jakanut Digitalistissa julkaistun jutun normaaliin tapaansa.

Samaan aikaan Blue Arrow Awardsin Lauri Svan, Jasmin Åbacka ja Anne-Mari Silvast tuntuvat tekevän hartiavoimin työtä luodakseen uskottavan ja laadukkaan palkintogaalaan ja välittääkseen digitaalisten palveluiden ilosanomaa mahdollisimman laajalla osallistujakunnalla.

Blue Arrown analogia, jota palkintokategoriat kuvastavat, on onnistunut loistavasti: Se, että gaalassa ei palkita kauniista ulkokuoresta vaan esimerkiksi yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta tai suomalaisen koodin lähettilyydestä, avaa mielenkiintoisesta kulmasta sitä, mistä digitalisaatiossa on kyse, ja minkälaisella työllä on aidosti merkitystä.

Blue Arrow Awards lupaa osallistujille hyvät bileet! Kuva viimevuoden palkintogaalasta.

 

Uskottavuus, markkinointiviestinnän onnistuminen ja pitkäjänteisyys tulevat määrittämään Blue Arrown Awardsin tulevaisuuden.

Jos kilpa onnistuu keräämään tänä vuonna riittävän laajan osanottajakunnan ja vielä järjestäjätahojen ulkopuolelta, ollaan askel lähempänä mandaattia “digipalveluiden oscar-gaalana”.

Blue Arrow Awards-kilpailuun ilmoittautuminen sulkeutuu 31.3!

Lue lisää Blue Arrow Awardsin kotisivuilta!

Jätä kommentti - kommentteja(1)

Yksi kommentti julkaisuun “Blue Arrow Awards – digipalveluiden kuninkuussarja vai pienen piirin bileet?”

  1. Rasmus Roiha sanoo:

    Hyvä artikkeli, jossa asiaa pohdittu fiksusti ja laajasti. Kilpailuiden järjestäminen ei ole helppo laji, ja sen huomaa tässäkin. Kun ”palkituista töistä seitsemän kahdeksasta oli järjestäjien omia töitä” niin se on vaikea startti kyllä, ja ymmärrettävästi voi tuntua pienen piirin ”Quid pro quo”-meiningiltä; oli tarkoitus tai ei.

    Laajemman ja objektiivisesti toimiala-edustaja Ohjelmistoyrittäjät ry:n toiminnan sateenvarjon alle tälläinen kilpailu olisi ollut helppo järjestää, ja välttyä ”keskinäisen-selänrapsutus-porukan” maineelta. Suomi on yhdistysten luvattu maa, ja kohtuudella voidaan kysyä onko oikeasti tarvetta pirstaloida alan kenttää ja perustaa erillinen Better Digital Services ry kaikkien nykyisten yhdistysten lisäksi? Ehkä tässä tuleekin ITeWikin artikkelin punainen lanka: ollaanko oikeasti toimialan ja esim digitaalisten palveluiden edistäjänä, vai onko kyseessä oikein hyvä ja tarmokas (sinänsä arvostettava) yritys markkinoida muutamaa softayritystä?

    Suomalaisia on pitemmän aikaa syytetty laiskasta, huonosta tai osaamattomasta markkinoinnista. Sen osalta ainakin Codenton, Eficoden, Exoven, Fraktion, Futuricen, Goforen, Houston Incin, Reaktorin, SC5 Onlinen, Mirumin, Solitan, Zervantin, Nitorin ja Vincitin keskinäinen ratkaisu on ollut hyvä ja hieno osoitus innovatiivisesta yhteismarkkinoinnista! Siitä iso plussa heille.

Jätä kommentti

Emme julkaise sähköpostiosoitteita. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä *


Enter the text from the image below
 


Haastattelussa

Lauri Svan, Jasmin Åbacka ja Anne-Mari Silvast

Kirjoittaja

Johannes Puro

Liiketoimintajohtaja, ite wiki oy
ite wikin co-founder ja liiketoimintajohtaja. Kehitän ite wikin markkinapaikkaa ja rakennan verkostoja liiketoiminnan digitalisointikentässä.

Aiempia julkaisuja kirjoittajalta

« Palaa blogin etusivulle

Muita julkaisuja

Mikko Luukkonen - Lisätty todellisuus
Lisätyn todellisuuden hyödyt yrityksille
Elina Koskipahta - Verkkokauppa
Verkkokauppa 2017 – esittelyssä verkkokaupan kehityskumppanit
Johannes Puro - Asiakaskokemus
Miten suunnitella laadukas käyttäjäkokemus digitaaliseen palveluun?
Elina Koskipahta - Taksitoiminta
Uber toimintakieltoon Italiassa – kyydit laittomia myös Suomessa
Johannes Puro - Yritysfuusiot
CSC sulautuu osaksi HPE-konsernia synnyttäen uuden DXC Technologyn
Johannes Puro - Ohjelmistorobotiikka
Näin ohjelmistorobotiikka tuo tehokkuutta ja synnyttää säästöjä
Elina Koskipahta - Tapahtumat
IT PRO 2017 kokoaa tulevaisuuden älykkäät teknologiaratkaisut Messukeskukseen
Johannes Puro - Kyberturvallisuus
Mikä on tietoturvan ja kyberturvallisuuden ero?
Petrus Metsälä - Suorituskyvyn johtaminen
Neljä uudistusta liiketoiminnan suunnitteluun muuttuvassa toimintaympäristössä
Lataa lisää